Miekkavala
Miekkavala oli C. G. E. Mannerheimin Antrean asemalla 23. helmikuuta 1918 luettu päiväkäsky Vaasan senaatin johtamille Suomen virallisille joukoille.[1]
Päiväkäskyssä Mannerheim lausui muun muassa seuraavaa:
- ”En pane miekkaani tuppeen ennen kuin kaikki linnoitukset ovat meidän käsissämme, ennen kuin laillinen järjestys vallitsee maassa, ennen kuin viimeinen Leninin soturi ja huligaani on karkotettu niin hyvin Suomen kuin Vienan Karjalastakin...”[2]
Mannerheim suunnitteli kansainvälisen retkikunnan kokoamista Pietarin vapauttamiseksi bolševikeistä. Hanke kuitenkin kaatui valtiollisen tuen puutteeseen. Miekkavala nostatti Suur-Suomi- ja heimoaatetta ja rohkaisi suomalaisia heimosotiin.
1920- ja 1930-luvuilla Mannerheim joutui lunastamatta jääneen lupauksensa vuoksi heimoaktivistien ja oikeistoradikaalien arvostelun kohteeksi. Varsinkin IKL:n kansanedustaja Elias Simojoki arvosteli Mannerheimia voimakkaasti.
Jatkosodan aikana vuonna 1941 antamassaan Miekantuppipäiväkäskyssä Mannerheim viittasi tähän puheeseensa. Tällä käskyllään hän halusi vastata arvosteluun ja lupasi toteuttaa Miekkavalassa antamansa lupauksen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ”Miekkavala”, Suomen historia 6: Romantiikasta modernismiin, rajamaasta tasavallaksi, s. 333. Weilin + Göös, 1987. ISBN 951-35-2495-7.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ ”Miekkavala”, Suomen historia 6: Romantiikasta modernismiin, rajamaasta tasavallaksi, s. 332. Weilin + Göös, 1987. ISBN 951-35-2495-7.
- ↑ ”Miekkavala”, Suomen historia 6: Romantiikasta modernismiin, rajamaasta tasavallaksi, s. 333. Weilin + Göös, 1987. ISBN 951-35-2495-7.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Miekkavala Tampereen yliopiston Suomen itsenäistymisestä käsittelevällä sivulla