Mazar-e Šarif

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Mazar-e-Sharif)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mazar-e Šarif
Näkymä kaupunkiin.
Näkymä kaupunkiin.

Mazar-e Šarif

Koordinaatit: 36°42′N, 67°07′E

Valtio  Afganistan
Maakunta Balkh
Korkeus 380 m
Väkiluku (2014/2015)  (arvio) 577 500–693 000


















Mazar-e Šarif on kaupunki Afganistanin pohjoisosassa Balkhin maakunnassa. Sen asukasluku oli YK:n arvion mukaan 577 500–693 000. Kaupunki on saanut alkunsa kalifi Alin hautapaikkana pidetystä pyhiinvaelluskohteesta ja siitä tuli Pohjois-Afganistanin keskus 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valokuva Kansainväliseltä avaruusasemalta.

Mazar-e Šarif sijaitsee Afganistanin pohjoisosassa Balkhin maakunnassa hedelmällisellä tasangolla Hindukušin ja Amudarjan välissä. Nykyinen maakunta on nimetty historiallisesti merkittävämmän Balkhin kaupungin mukaan,[1] joka sijaitsee noin 18 kilometriä Mazar-e Šarifista länteen.[2] Mazar-e Šarif on nykyisin sitä asukasluvultaan suurempi.[1] Afganistanin pääkaupunki Kabul sijaitsee Mazar-e Šarifista 320 kilometriä kaakkoon. Uzbekistanin raja sijaitsee 56 kilometriä pohjoiseen. Alueen korkeus merenpinnasta on 380 metriä.[3] Lähiseutu on Balkabjoen muodostama alluviaalikeila. Joki mahdollistaa maanviljelyn suurehkolla alueella Mazar-e Šarifin ympärillä,[2] joka tunnetaan yhtenä Afganistanin hedelmällisimmistä maatalousalueista.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalifi Alin hautapaikkana pidetty Sininen moskeija.

Seudun historiallinen valtakeskus Balkh antoi nimensä Baktrian alueelle Hindukušin ja Pamirvuoriston välisessä laaksossa.[1] Balkh menetti asemansa paikallisena keskuksena Mazar-e Šarifille vasta 1800-luvulla.[2]

Mazar-e Šarif on saanut alkunsa uskonnollisena keskuksena. Ahmad Sandžarin valtakaudella vuonna 1135 tai 1136 eräs muslimimystikko oli saanut näyn, jonka mukaan kalifi Ali olisi haudattu tuolloin nimellä Kayr tunnetulle paikalle. Haudaksi oletetulle paikalle rakennettiin mausoleumi, johon liitettiin erilaisia ihmetekoja. Ali ja ihmeet tekivät siitä suositun pyhiinvaelluskohteen. Tšingis-kaanin johtamat mongolit tuhosivat alkuperäisen mausoleumin. Paikalla nykyisin sijaitseva rakennus rakennettiin vuosina 1480–1481 timuridihallitsija Sultan Husainin valtakaudella.[2] Paikka tunnetaan Sinisenä moskeijana seinätiiliensä värin mukaan.[3] Pyhiinvaellukset paikalle jatkuivat eri puolilta Keski-Aasiaa ja paikka sai nykyisen nimensä Mazar-e Šarif, eli suomeksi vapaasti kääntäen "ylhäinen hauta".[2] Yleisesti tunnetumpi Alin hautapaikkana pidetty kaupunki on kuitenkin Najaf Irakissa.[4]

Itse kaupunki ei kehittynyt samaan aikaan pyhiinvaelluskohten kanssa. Pitkään paikalla oli vain pieni kylä. Brittiläinen tutkimusmatkailija William Moorcroft kuvaili kylää vuonna 1825 "likaiseksi" mutta ilmeisesti piti sitä kuitenkin huomattavampana, kuin lähellä sijainnutta Tašqurghania. Vuonna 1832 Alexander Burnes kuvaili kylän käsittävän 500 perhettä. Kylää johti uskonnollinen johtaja, joka vastasi Balkhin kuvernöörille. Sittemmin Turkestanin alueella yleensä puuttui voimakas keskushallinto ja alueella vaikutti useita pieniä puoli-itsenäisiä hallitsijoita. Mazar-e Šarifin paikallinen päällikkö kapinoi afgaanikuvernööriä vastaan vuonna 1852. Päällikön sanottiin voineen kutsua aseisiin 1 000 ratsumiestä, mutta hänen kapinansa kukistettiin verisesti.[2]

Sittemmän afgaanihallinnon aikana alueen hallinnollinen keskus siirtyi vaiheittain Mazar-e Šarifiin. Keskus oli jonkin aikaa läheinen Takta-polin kylä. Vuonna 1866 alueen kuvernööriksi oli nostettu Mohammad Alam-niminen šiialainen, joka asetti oman keskuksensa Mazar-e Šarifiin ja aloitti useita rakennushankkeita, kuten suorien katujen ja keskusakuion rakennuttamisen. Paikakkunta kasvoi sittemmin nopeasti. Vuonna 1878 paikkakuntaa kuvailtiin jo suurehkoksi kaupungiksi. 1933 avautui tie pääkaupunki Kabuliin ja Mazar-e Šarif kasvoi edelleen koko Pohjois-Afganistanin kaupan keskukseksi. Vuonna 1957 aloitettiin suuria uusia rakennushankkeita kaupungin uudistamiseksi ja kaupunki sai monelta osin Afganistanin mittakaavassa nykyaikaisen infrastruktuurin.[2]

Balkhin maakunnan kuvernöörin rakennus.

Afganistanin sodan aikana lähellä Neuvostoliiton rajaa tasangolla sijainnutta kaupunkia oli hyvin helppo puolustaa ja se olikin yksi maan kommunistihallinnon tukikohdista.[4] Sodan jälkeen Afganistanin sisällissodan aikana 1990-luvulla Mazar-e Šarif oli Abd al-Rašid Dostumin johtamien uzbekkijoukkojen epävirallinen pääkaupunki. Dostum piti yllä vakautta ja paikalliset saattoivat käydä esimerkiksi kauppaa suhteellisen vapaasti rajan yli Uzbekistanissa. Dostum painatti jopa omaa rahaansa talouden ylläpitämiseksi. Dostum liittyi sittemmin talibanin vastaiseen Pohjoisen liittoon. Hänen alikomentajansa Abd al-Malik Pahlawan loikkasi kuitenkin talibanin puolelle. Talibanin ja Pahlawanin joukot valtasivat Mazar-e Šarifin Dostumilta 24. toukokuuta 1997. Taliban yritti tuoda kaupunkiin ankaraa uskonnollista lakia, johon Dostumin kaudella ei oltu totuttu. Talibanhallinto epäsuosittu ja paikalliset ryhtyivät avoimeen kapinaan-. Taliban ajettiin väliaiksesti ulos kaupungista, mutta he palasivat syyskuussa 1998 kukistaen keskenään kiistelevät puolustajat. Etenkin šiioihin kohidstettiin verinen kostokampanja.[1]

Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin vuonna 2001. Alun maasodan yksi ratkaisutaisteluista oli Mazar-e Šarifin valtaus. Yhdysvaltojen tukemat Pohjoisen liiton joukot valtasivat sen odottamattoman nopeasti vain muutamassa päivässä ja taliban oli karkotettu 13. marraskuuta.[1] Autoritaarisin menetelmin kaupunkia hallitsevan kuvernööri Ustad Atta Mohammed Noorin noustua valtaan 2005 kaupunki on rauhoittunut ja sen talouselämä on elvytystoimien, kuten kaupunkiin houkuteltujen sijoitusten ansiosta kehittynyt.[5] Sittemmin kaupunkia on pidetty Afganistanin mittakaavassa turvallisena.[6] Talibanin uutisoitiin vallanneen hallituksen tukialueena pidetyn kaupungin elokuussa 2021.[7]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katukuvaa.

Yhdistyneiden kansakuntien asuinyhdyskuntaohjelman arvio Mazar-e Šarifin asukasluvusta oli vuonna 2014–2015 alemman arvion mukaan 577 500 ja ylemmän arvion mukaan 693 000. Afganistanin tilastokeskuksen virallinen väkiluku oli 390 900.[8] Vuoden 1979 väestönlaskennassa asukasluku oli 103 000.[2] Kaupungin asukkaat ovat etniseltä taustaltaan pääasiassa uzbekkeja, tadžikkeja ja turkmeeneja.[3] Kaupunkiin on tullut suuri määrä muuttajia paitsi lähialueelta, mutta myös Kabulista, Kandaharista ja Heratista.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 20-22, 291, 305-306, 313. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4.
  2. ↑ a b c d e f g h i Xavier de Planhol: MAZĀR-E ŠARIF Encyclopædia Iranica. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Mazār-e Sharīf Encyclopaedia Britannica. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  4. ↑ a b Ludwig W. Adamec: Historical Dictionary of Afghanistan, s. 248-250. Kolmas painos. The Scarecrow Press, 2003. ISBN 0 8108 4852 X. (englanniksi)
  5. ↑ Pekka Hakala: Silkkitien kauppakaupunki kukoistaa kovaotteisen kuvernöörin ansiosta. Helsingin Sanomat, 4.8.2009, s. A11.
  6. ↑ Jon Boone: Afghanistan: when gentle Mazar-e-Sharif erupted in violence The Guardian. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Afghan conflict: Taliban control all key cities except Kabul BBC News. BBC. Viitattu 15.8.2021. (englanniksi)
  8. ↑ State of Afghan cities 2015 (pdf) (s. 12) Yhdistyneiden kansakuntien asuinyhdyskuntaohjelma. Viitattu 28.11.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mazar-e_Šarif&oldid=22234830”