Mayojen kirjoitusjärjestelmä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mayojen kirjoitusjärjestelmä
Mayaglyyfejä stukkolla (Museo de sitio, Palenque)
Mayaglyyfejä stukkolla (Museo de sitio, Palenque)
Tyyppi logosyllabinen
Kielet mayakielet
Aikakausi 300 eaa. – 1600 jaa.
Merkkejä yli 1000
Kirjoitussuunta vasemmalta oikealle, pareittain ylhäältä alas
ISO 15924 Maya, 090

Mayojen kirjoitusjärjestelmä eli mayahieroglyfit oli esikolumbiaanisen mayojen korkeakulttuurin käyttämä kirjoitusjärjestelmä. Mayojen kirjoitusjärjestelmä on yhdistelmä logogrammeja ja tavumerkkejä. Erilaisia merkkejä on yhteensä yli tuhat, joista samaan aikaan käytettyjä enintään 500.

Varhaisimmat säilyneet mayojen kirjoitukset ovat peräisin 300-luvulta eaa. Kirjoitusjärjestelmä oli jatkuvassa käytössä aina konkistadorien saapumisen jälkeiseen aikaan saakka 1500-luvulla, ehkä 1600-luvulle asti. Sen jälkeen mayatekstien tulkintataito unohtui vuosisadoiksi, ja kirjoitusta opittiin lukemaan uudelleen vasta 1900-luvun loppupuolella. Mayojen kirjoitusten ymmärtäminen uudisti käsitykset mayojen historiasta.

Synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjoitus Mesoamerikassa syntyi olmeekkien aikana 700–500 eaa. ja erkaantui kahdeksi kirjoitusperinteeksi, toinen Meksikon ylängöillä ja toinen Guatemalan ja Chiapasin ylängöillä. San Bartolosta, Pohjois-Guatemalasta löydettyjen varhaisten mayakirjoitusten aikaan 200-luvulla eaa. Mesoamerikassa oli käytössä ainakin kolme kirjoitusjärjestelmää.[1]

Mayat joko kehittivät itse kirjoituksensa[2] tai luultavammin omaksuivat sen sapoteekeilta tai olmeekeilta.[3]

Meidän tulkittavissamme oleva yhtenäinen mayakirjoitus alkoi kehittyä 250–300 jaa. mayojen klassisen kauden alussa.[3][1]

Piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehittyneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mayojen hieroglyfikirjoitus oli kirjoituksena aikanaan Uuden maailman kehittynein.[4] Se oli ainoa intiaanien tuntema kirjoitus, jolla voitiin ilmaista kaikkia ihmisen ajatuksia.[5] Foneettisuutensa ansiosta mayojen kirjoitusjärjestelmällä pystyttiin ilmaisemaan millaisia kielellisiä rakenteita tahansa. Se on kuitenkin muiden kirjoitusjärjestelmien tapaan vaillinainen pyrkimyksessään kirjata ylös puhuttua kieltä.[6]

Mayakirjoitus oli tarkoituksellisen monimutkaista ja vaikeaselkoista. Vaikka mayakieliä olisikin voitu niiden rakenteen ansiosta kirjoittaa pelkillä tavumerkeillä, lukuisat sanamerkit haluttiin säilyttää. Kirjoitustaito ja siihen liittynyt esoteerinen tiede olivat kapean eliitin yksityisomaisuutta, jota tavallisen kansan ei haluttu ymmärtävän. Kirjoitus oli vallan välikappale, jota mayojen yläluokka käytti valta-asemansa tukemiseen. Näin kirjoituksen monimutkaistamisesta tuli hyve. Käsittämättömän monimutkaiset hieroglyfit viestivät kansalle yliluonnollisesta vallasta ja tiedosta, joka jäi kauas tavallisen ihmisen käsityskyvyn ulkopuolelle. Mielikuvaa täydensivät hieroglyfien muodot, groteskit pääglyyfit ja piirtokirjoituksiin liittyvät fantastiset kuvat.[7]

Hieroglyfimerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mayahieroglyfeissä esiintyy erinäköisiä ihmisten ja eläinten päitä sekä monenlaisia kuvioita, jotka on niputettu mutkikkaasti yhteen. Kuvioissa on useita toistuvia elementtejä.[6] Erilaisia merkkejä on yhteensä yli tuhat. Osaa merkeistä käytettiin vain yhtenä aikana tai yhdessä paikassa. Samaan aikaan käytettyjä merkkejä oli enintään 500.[8] Monet erinäköiset hieroglyfit ovat yhden ja saman hieroglyfin muunnelmia, joiden erilaisuus johtuu kirjurien käsialoista. Monimuotoisuutta lisää myös se, että mayat kirjoittivat tekstejään 1 500 vuoden aikana, jolloin puhuttu kieli muuttui.[6]

Mayahieroglyfijärjestelmä on logosyllabinen järjestelmä. Siinä käytetään logogrammeja, joilla merkitään kokonaisia sanoja, sekä tavumerkkejä, joilla merkitään tavuja tai yksittäisiä äänteitä. Tavumerkkejä on noin 200 erilaista. Niistä noin 60 prosenttia on homofonisia, eli ne ääntyvät samoin kuin jokin toinen merkki.[6] Tavumerkit edustavat konsonantti+vokaali-tavuja tai pelkkiä konsonanttitavuja. Sanat loppuvat yleensä konsonanttiin, jolloin viimeisen tavumerkin vokaali ei äänny.[9]

Tyypillisessä mayaglyyfissä on pääglyyfi, jota täydentävät liitteet eli affiksit.[10] Merkissä on usein foneettinen osa, joka antaa vihjeen sen ääntämisestä silloin, kun merkin voi lukea eri tavoin.[9] Merkissä voi myös olla semanttinen osa, joka tarkentaa sen merkityksen silloin, kun merkillä on monta merkitystä. Tunnettu esimerkki semanttisesta osasta on kaikkien päivien nimissä olevat samanlaiset kuviot. Merkkeihin saatettiin liittää myös tarkkeita, kuten kaksi pistettä, jotka ilmaisivat merkin lausumista kaksinkertaisena (esimerkiksi ka → kak(a)).[11]

Samaa tarkoittavan sanan tai lauseen pystyi kirjoittamaan useilla tavoilla. Kaksi peräkkäistä hieroglyfiä saatettiin kirjoittaa erilleen, toinen saatettiin osittain piilottaa toisen taakse, toinen saatettiin upottaa toisen sisään, tai hieroglyfit sulautettiin yhteen. Vaihtelun syynä oli joskus tilanpuute, jolloin kirjuri valitsi lyhyimmän muodon, tai taiteellinen pyrkimys välttää grafeemista toistoa.[12]

Homofonian lisäksi mayojen järjestelmässä esiintyy homografiaa, eli sama merkki voidaan lukea eri tavoilla.[13]

Tavumerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavut ovat muotoa konsonantti+vokaali. Ylimmällä rivillä ovat yksittäiset vokaalimerkit. Vasemmassa sarakkeessa ovat konsonantit ääntämisohjeineen. Heittomerkki kuvaa glottaaliklusiilia. Taulukkosolussa on saman merkin eri variaatioita. Tyhjät solut ovat tavuja, joiden kirjoitusmerkkejä ei vielä tunneta.[14]

a e i o u
Maya Syllabary A 1.jpg Maya Syllabary A 2.jpg Maya Syllabary A 3.jpg Maya Syllabary A 4.jpg Maya Syllabary E 1.jpg Maya Syllabary E 2.jpg Maya Syllabary I 1.jpg Maya Syllabary I 2.jpg Maya Syllabary O 1.jpg Maya Syllabary U 1.jpg Maya Syllabary U 2.jpg Maya Syllabary U 3.jpg Maya Syllabary U 4.jpg Maya Syllabary U 5.jpg Maya Syllabary U 6.jpg Maya Syllabary U 7.jpg Maya Syllabary U 8.jpg
b’ Maya Syllabary Ba 1.jpg Maya Syllabary Ba 2.jpg Maya Syllabary Ba 3.jpg Maya Syllabary Bi 1.jpg Maya Syllabary Bi 2.jpg Maya Syllabary Bi 3.jpg Maya Syllabary Bo 1.jpg Maya Syllabary Bu 1.jpg Maya Syllabary Bu 2.jpg
ch
/tš/
Maya Syllabary Cha 1.jpg Maya Syllabary Cha 2.jpg Maya Syllabary Cha 3.jpg Maya Syllabary Cha 4.jpg Maya Syllabary Che 1.jpg Maya Syllabary Chi 1.jpg Maya Syllabary Chi 2.jpg Maya Syllabary Cho 1.jpg Maya Syllabary Chu 1.jpg
ch’ Maya Syllabary Ch'a 1.jpg Maya Syllabary Ch'a 2.jpg Maya Syllabary Ch'u 1.jpg
h
/ʔ/
Maya Syllabary Ha 1.jpg Maya Syllabary He 1.jpg Maya Syllabary Hi 1.jpg Maya Syllabary Hi 2.jpg Maya Syllabary Ho 1.jpg Maya Syllabary Hu 1.jpg
j
/h/
Maya Syllabary Ja 1.jpg Maya Syllabary Ja 2.jpg Maya Syllabary Ja 3.jpg Maya Syllabary Je 1.jpg Maya Syllabary Je 2.jpg Maya Syllabary Ji 1.jpg Maya Syllabary Ji 2.jpg Maya Syllabary Ji 3.jpg Maya Syllabary Jo 1.jpg Maya Syllabary Jo 2.jpg Maya Syllabary Ju 1.jpg
k Maya Syllabary Ka 1.jpg Maya Syllabary Ka 2.jpg Maya Syllabary Ka 3.jpg Maya Syllabary Ke 1.jpg Maya Syllabary Ke 2.jpg Maya Syllabary Ki 1.jpg Maya Syllabary Ki 2.jpg Maya Syllabary Ko 1.jpg Maya Syllabary Ku 1.jpg Maya Syllabary Ku 2.jpg
k’ Maya Syllabary K'a 1.jpg Maya Syllabary K'a 2.jpg Maya Syllabary K'e 1.jpg Maya Syllabary K'i 1.jpg Maya Syllabary K'o 1.jpg Maya Syllabary K'u 1.jpg Maya Syllabary K'u 2.jpg
l Maya Syllabary La 1.jpg Maya Syllabary La 2.jpg Maya Syllabary Le 1.jpg Maya Syllabary Li 1.jpg Maya Syllabary Li 2.jpg Maya Syllabary Li 3.jpg Maya Syllabary Lo 1.jpg Maya Syllabary Lu 1.jpg
m Maya Syllabary Ma 1.jpg Maya Syllabary Ma 2.jpg Maya Syllabary Ma 3.jpg Maya Syllabary Ma 4.jpg Maya Syllabary Me 1.jpg Maya Syllabary Mi 1.jpg Maya Syllabary Mi 2.jpg Maya Syllabary Mo 1.jpg Maya Syllabary Mu 1.jpg Maya Syllabary Mu 2.jpg
n Maya Syllabary Na 1.jpg Maya Syllabary Na 2.jpg Maya Syllabary Na 3.jpg Maya Syllabary Ne 1.jpg Maya Syllabary Ne 2.jpg Maya Syllabary Ne 3.jpg Maya Syllabary Ni 1.jpg Maya Syllabary Ni 2.jpg Maya Syllabary No 1.jpg Maya Syllabary No 2.jpg Maya Syllabary Nu 1.jpg Maya Syllabary Nu 2.jpg Maya Syllabary Nu 3.jpg
p Maya Syllabary Pa 1.jpg Maya Syllabary Pa 2.jpg Maya Syllabary Pi 1.jpg Maya Syllabary Po 1.jpg Maya Syllabary Pu 1.jpg
s Maya Syllabary Sa 1.jpg Maya Syllabary Sa 2.jpg Maya Syllabary Sa 3.jpg Maya Syllabary Sa 4.jpg Maya Syllabary Sa 5.jpg Maya Syllabary Se 1.jpg Maya Syllabary Si 1.jpg Maya Syllabary Su 1.jpg
t Maya Syllabary Ta 1.jpg Maya Syllabary Ta 2.jpg Maya Syllabary Ta 3.jpg Maya Syllabary Ta 4.jpg Maya Syllabary Ta 5.jpg Maya Syllabary Te 1.jpg Maya Syllabary Ti 1.jpg Maya Syllabary Ti 2.jpg Maya Syllabary To 1.jpg Maya Syllabary To 2.jpg Maya Syllabary To 3.jpg Maya Syllabary Tu 1.jpg
t’ Maya Syllabary T'u 1.jpg
tz
/ts/
Maya Syllabary Tza 1.jpg Maya Syllabary Tze 1.jpg Maya Syllabary Tzi 1.jpg Maya Syllabary Tzi 2.jpg Maya Syllabary Tzu 1.jpg
tz’ Maya Syllabary Tz'a 1.jpg Maya Syllabary Tz'i 1.jpg Maya Syllabary Tz'u 1.jpg Maya Syllabary Tz'u 2.jpg
w Maya Syllabary Wa 1.jpg Maya Syllabary We 1.jpg Maya Syllabary Wi 1.jpg Maya Syllabary Wo 1.jpg
x
/š/
Maya Syllabary Xa 1.jpg Maya Syllabary Xi 1.jpg Maya Syllabary Xo 1.jpg Maya Syllabary Xu 1.jpg
y
/j/
Maya Syllabary Ya 1.jpg Maya Syllabary Ya 2.jpg Maya Syllabary Ye 1.jpg Maya Syllabary Ye 2.jpg Maya Syllabary Yi 1.jpg Maya Syllabary Yo 1.jpg Maya Syllabary Yo 2.jpg Maya Syllabary Yu 1.jpg
a e i o u

Kirjoitussuunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mayahieroglyfien lukusuunta

Mayatekstiä kirjoitettiin pääsääntöisesti vasemmalta oikealle ja pareittain ylhäältä alas. Pienissä esineissä saatettiin joskus käyttää eri kirjoitussuuntaa. Myös peilikuvakirjoitusta on tavattu. Hieroglyfien sisäinen lukusuunta noudattelee muutamin poikkeuksin samaa sääntöä, vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas.[15] Jotkin merkit luetaan edellisten sääntöjen vastaisesti edestä taakse, eli merkin päällimmäisinä näkyvät osat ennen niiden taakse jääviä.[16]

Numerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Mayojen numerot

Mayojen numeroissa oli paikkajärjestelmä kuten meilläkin. Heidän lukujärjestelmänsä pohjana oli luku 20, toisin kuin meillä on 10.[17]

Mayat tunsivat nollan, jonka merkki oli simpukankuorikotilo. Mayat alkoivat käyttää nollaa ehkä noin 350 eaa, aikana, jolloin Euroopassa käytettiin roomalaisia numeroita[18].

Kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen käsityksen mukaan lähes kaikki hieroglyfitekstit on kirjoitettu itäisellä chol-kieliryhmään kuuluvalla kielellä, joka tunnetaan joko nimellä klassinen maya tai klassinen cholti. Sen lisäksi joissakin teksteissä on havaittavissa muutamien muiden kielten vaikutusta, kuten tzeltal-kielten, chontalin varhaismuodon, jukatekin varhaismuodon ja mahdollisesti itza-mopan. Nykyisistä mayakielistä lähimpiä hieroglyfien kielten kanssa ovat alankoalueiden kieliryhmät. Lähin kieli on itäisen Guatemalan ja Hondurasin rajalla puhuttu pieni chorti.[19]

Säilyneet kirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiskohta Dresdenin koodeksista

Vanhimmat mayakirjoitukset tunnetaan 300-luvulta eaa.[20] Uusimmat ovat peräisin 1500-luvulta tai jopa 1600-luvulta. Suurin osa teksteistä on kirjoitettu mayojen klassisella kaudella noin 250–900 jaa. Tekstejä sisältäviä esineitä, palasia ja monumentteja tunnettiin 2000-luvun alussa jo noin kymmenentuhatta.[21]

Mayat kirjoittivat hieroglyfitekstejään etenkin keramiikkaesineisiin, kivimonumentteihin, kuten kivipilareihin eli steeloihin, ja kivisiin ovenkamanoihin sekä myös esimerkiksi koodekseihin, puisiin ovenkamanoihin, stukkofasadeihin, rakennusten sisäseiniin, luolien seinämiin, simpukankuoriin, ihmisten ja eläinten luihin, jadeiittiin, obsidiaaniin ja tiileen.[21] Suurin osa säilyneistä mayakirjoituksista on steeloihin tehtyjä kaiverruksia, jotka kertovat kuninkaiden ja ylimysten sankarillisista teoista.[22] Paperisivuisia kirjoja eli koodekseja on säilynyt vain neljä.[22]

Kun mayojen kirjoitusjärjestelmää opittiin jälleen ymmärtämään 1960-luvulta alkaen, pystyttiin myös mayojen kirjoituksia lukemaan ensi kertaa. Näiden tekstien avulla mayat pystyttiin osoittamaan yllättävän sotaisiksi verrattuna aiempaan käsitykseen mayoista rauhaa rakastavina kansoina.[23]

Tulkinnan historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mayojen kirjoitusta on opittu lukemaan tyydyttävästi vasta 1900-luvun loppupuolella.[4] Varhaisen yrityksen tulkita mayojen kirjoitusmerkkejä teki Yukatanin piispa Diego de Landa, vaikka oli itse ollut valvomassa satojen viikunankuoriin kirjoitettujen mayakirjoituksen koodeksien polttamista[23]. Hän liitti kertomuksiinsa 27 merkkiä, jotka hänen tulkintansa mukaan olivat aakkoset. Myöhemmät tutkijat totesivat tämän olevan mahdotonta, ja tulkinta jäi sivuun.[24]

Neuvostoliittolainen Juri Knorozov esitti vuonna 1952, että kirjoitusjärjestelmä voisi olla yhdistelmä tavu-, ideografista ja foneettista kirjoitusta, kuten useiden jo tulkittujen muinaiskulttuurien kielten kirjoitus.[24] Knorozov teki päätelmän mayakirjoituksen ja tuntemiensa kirjoitusjärjestelmien yhtäläisyyksien sekä mayahieroglyfien määrän perusteella. Hän vertasi mayakirjoitusta japanin kirjoitusjärjestelmään. Knorozov havaitsi Landan aakkosten cu-merkin esiintyvän kalkkunaa kuvaavan merkin yläpuolella eräässä koodeksissa. Koska kalkkunaa tarkoittava sana jukatekin mayakielessä on cutz, Knorozov päätteli kalkkunamerkin ääntyvän tzu. Hänen onnistui varmistaa asia toisen tuntemansa sanan avulla, ja sen jälkeen hän selvitti lisää tavumerkkejä. Kylmän sodan, kielimuurin ja tutkijoiden yhteistyön puutteen johdosta Knorozovin löydöt eivät kuitenkaan vaikuttaneet tutkimukseen vielä 20 vuoteen.[25]

Saksalaissyntyinen Heinrich Berlin tunnisti 1950-luvun lopulla tiettyihin kaupunkeihin viittaavia glyyfejä mayakirjoituksista. Yhdysvaltalainen Tatiana Proskouriakoff tulkitsi vuonna 1960 mayojen kivisteelojen oikean merkityksen. Hän osoitti, että toisin kuin aiemmin oli luultu, monumentteihin oli taltioitu historiaa.[26] Proskouriakoff tunnisti muun muassa syntymää merkitsevän glyyfin.[27]

Linda Schelen 1973 koollekutsuma tutkijoiden foorumi ”Palenquen pyöreä pöytä” oli menestyksekäs aloitus sarjalle kokouksia, joissa Palenquen merkit saatiin tulkituksi Knorozovin ja Prouskouriakoffin osoittamalla tavalla. Knorozovin keskeinen oivallus kirjoituksen tulkitsemiseksi tunnustettiin 1970-luvun lopulla.[24]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heino, Päivi; Westermarck, Harri; Vapaan sivistystyön toimikunta: Kadonneet kulttuurit. Helsingin yliopisto, vapaan sivistystyön toimikunta, 1998. ISBN 951-45-7811-2.
  • Kettunen, Harri: Mayahieroglyfit. Iberialais-amerikkalainen säätiö, Suomen Madridin-instituutti, 2003. ISBN 952-5481-00-X.
  • Kettunen, Harri & Helmke, Christophe: Introduction to Maya Hieroglyphs, 2010
  • Talvitie, Jyrki & Hiltunen, Juha: Mayamaa, Tietoteos Ky Espoo 1993, Forssan Kirjapaino Oy 1993, ISBN 951-8919-20-8
  • Toim. Jyrki K. Talvitie, Anneli Ilmonen, useita kirjoittajia: Sulkakäärme ja jaguaarijumala. Tampereen Taidemuseo, 1997. ISBN 952-9549-42-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kettunen & Helmke 2010, s. 11–12.
  2. Mayoista maoreihin, Ihmisen suku 4, Göran Burehnult (päätoimittaja), WSOY 1995, Painettu Hongkongissa 1995, ISBN 951-0-18782-8, Tietolaatikko Mayojen hieroglyfikirjoitus, David Stuart, s. 48-49.
  3. a b Tieteen kuvalehti 6/2010, Maalis-huhtikuu 2010, s. 25, s. 23.
  4. a b Michael Coe: Atlas of ancient America. 1986, s. 118.
  5. Talvitie 1993, s. 276.
  6. a b c d Kettunen 2003, s. 39.
  7. Parpola, Simo (teoksessa Kadonneet kulttuurit, 1998), s. 89–91.
  8. Kettunen & Helmke 2010, s. 7.
  9. a b Kettunen & Helmke 2010, s. 18.
  10. Talvitie 1993, s. 279–280.
  11. Kettunen & Helmke 2010, s. 19.
  12. Kettunen 2003, s. 64.
  13. Kettunen & Helmke 2010, s. 19–20.
  14. Pitts, Mark: Writing in Maya Glyphs: Names, Places, & Simple Sentences : A Non-Technical Introduction to Maya Glyphs (s. 16–22.) 2008. FAMSI. Viitattu 17.9.2016.
  15. Kettunen 2003, s. 62–63.
  16. Kettunen & Helmke 2010, s. 15.
  17. Mayat - muinainen kulttuuri, Timothy Laughton, Gummerus 2006, Painettu Singaporessa 2006, ISBN 951-20-7136-3, Suom. Ulla Lempinen, Luku ajanlasku ja ennustukset, kohta Tähtitiede ja numerot, s. 50.
  18. Who Invented Zero? Live Science. Viitattu 26.5.2016.
  19. Kettunen 2003, s. 57.
  20. John Noble Wilford: Symbols on the Wall Push Maya Writing Back by Years The New York Times. 10.1.2006. Viitattu 9.8.2016.
  21. a b Kettunen 2003, s. 38.
  22. a b The Dresden Codex 1200-1250. Viitattu 21.8.2013.
  23. a b David Roberts: Secrets of the Maya: Deciphering Tikal Smithsonian Magazine. 7/2005. Viitattu 28.10.2016.
  24. a b c Talvitie & Immonen, s. 42–47.
  25. Kettunen & Helmke 2010, s. 8–10.
  26. Kettunen & Helmke 2010, s. 11.
  27. Callahan, Maureen: Marvelous Monday Archaeologist of the Week – Tatiana Proskouriakoff Penn Museum. Viitattu 25.9.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta mayojen kirjoitusjärjestelmä.