Mauritz Gripenberg

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Villa Elfvik (1904).

Alexander Mauritz Sebastian Gripenberg (10. tammikuuta 1869 Pietari - 30. joulukuuta 1925 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.[1]

Mauritz Gripenberg kuului ruotsalaisalkuiseen Gripenbergin sotilas- taiteilija- ja arkkitehtisukuun.[1] Hänen isänsä oli lääninkuvernöörinä toiminut kenraaliluutnantti Johan Axel Gripenberg.[2] Gripenberg opiskeli upseeriksi Pietarissa ja valmistuttuaan työskenteli Venäjän armeijan attaseana Tukholmassa. Hän alkoi 1890-luvulla opiskella taideaineita Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa, luopui sotilasurasta ja valmistui arkkitehdiksi 1899 Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta Tukholmassa.[1]

Virkaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Mauritz Gripenberg työskenteli vuodesta 1899 vuoteen 1903 Rakennushallituksen edeltäjässä Yleisten rakennusten ylihallituksessa. Seuraavat viitisen vuotta hän suunnitteli yksityisarkkitehtina muun muassa kerrostaloja Helsinkiin. Gripenbergin sen kauden arkkitehtuuri edusti jugendtyyliä. Vuonna 1908 hänestä tuli Helsingin ensimmäinen rakennustarkastaja, jota virkaa hän hoiti kuolemaansa saakka – vuosina 1917–1918 hän tosin toimi armeijan palveluksessa Saksassa Sotilaskomitean edustajana ja sotilasattaseana.[1]

Gripenbergiä arvostettiin rakennustarkastajana, hänellä oli sotilaskoulutuksen ansiosta viran hoidossa tarvittavaa auktoriteettia ja päättäväisyyttä. Hänen kykyään hahmottaa kokonaisuuksia pidettiin arvossa. Käytännönläheisenä hän osasi kiinnittää huomiota oleellisiin asioihin. Gripenberg laati Helsingin rakennusjärjestyksen ja kehitti muutenkin rakennusvalvontaa.[1]

Suunnittelijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1910-luvulla suunniteltujen jugendkerrostalojen lisäksi Gripenberg suunnitteli 1920-luvulla arkkitehti Sigurd Frosteruksen kanssa Helsinkiin asuinkerrostaloja, jotka ovat tyyliltään klassistisia. Tunnetuin Gripenbergin suunnittelema rakennus on Espooseen vuonna 1904 valmistunut Villa Elfvik.[1]

Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita sukuun kuuluvia arkkitehteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gripenberg-sukuun kuuluvat myös arkkitehti, pankinjohtaja Sebastian Gripenberg (1850–1925), arkkitehti, professori Ole Gripenberg (1892–1979), hänen poikansa arkkitehti Bertel Gripenberg ja pojanpoika arkkitehti Jörn Gripenberg. Kolme viimeksi mainittua ovat vuorollaan johtaneet Arkkitehtitoimisto Gripenberg & Co:ta.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Mauritz Gripenberg, esittely Arkkitehtuurimuseon sivulla Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 20.6.2014.
  2. Gripenberg, Johan Axel Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Tehtaankatu 26 – Huvilakatu 27 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.. Viitattu 20.6.2014.
  4. Ole Gripenberg, esittely Arkkitehtuurimuseon sivulla Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 20.6.2014.