Maurice Emmanuel
Maurice Emmanuel (1862–1938) oli ranskalainen säveltäjä, musiikkitieteilijä ja taidehistorioitsija.[1][2]
Emmanuel opiskeli Pariisin konservatoriossa Léo Delibes'n johdolla. Hän sai opetusta myös suuressa määrässä oppiaineita Pariisin yliopistossa ja École du Louvressa.[3] Delibes ei hyväksynyt Emmanuelin varhaista sonaattia sellolle ja pianolle[4], minkä seurauksena Emmanuel päätti hakea opetusta myös Ernest Guiraud'lta.[3]
Emmanuel erikoistui tutkijana Antiikin Kreikan tanssin tutkimukseen ja sai lopulta nimityksen Pariisin konservatorioon musiikin historiaa opettamaan. Tässä asemassa hän toimi 25 vuoden ajan. Emmanuelin kiinnostus vanhaa musiikkia kohtaan ilmenee hänen modaalisessa sävelkielessään.[3] Emmanuel sai vaikutteita César Franckilta, Claude Debussylta, Maurice Ravelilta ja Gabriel Faurélta, mutta oli kiinnostunut myös muun muassa kansanmusiikista.[2] Tämä kiinnostus ilmenee muun muassa kansanlauluihin perustuvassa teoksessa Trente Chansons bourguignonnes du pays de Beaune. Aiskhyloksen teosten pohjalta Emmanuel sävelsi oopperat Prométhée enchaîné ja Salamine.[3] Hänen tuotantoonsa kuuluu myös muun muassa kamarimusiikkia (kuten jousikvartetto ja Trio huilulle, klarinetille ja pianolle[3]), kaksi sinfoniaa ja kuusi sonatiinia pianolle.[4] Näistä sonatiineista pianolle neljäs perustuu intialaisiin moodeihin.[3]
Emmanuel vaikutti myöhemmin Olivier Messiaenin musiikin tyyliin.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ James Bennett II, 12 'Impressionist' Composers Not Named Debussy or Ravel WQXR 17.5.2017, viitattu 3.12.2023
- ↑ a b c Maurice Emmanuel: Chamber Music and Songs Toccata Classics, viitattu 3.12.2023
- ↑ a b c d e f Maurice Emmanuel (1862-1938) Naxos, viitattu 3.12.2023
- ↑ a b Maurice Emmanuel Songs, Albums, Reviews, Bio & More AllMusic, viitattu 3.12.2023
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||
