Matti E. Mäkelä
Matti Emil Mäkelä (28. joulukuuta 1905 Ruotsinpyhtää – 6. kesäkuuta 1995 Helsinki[1][2]) oli suomalainen tiedustelumies ja merisotahistorioitsija.
Mäkelän vanhemmat olivat sahanisännöitsijä Viktor Emil Mäkelä ja Anna Rauha Johanna Manner. Hän pääsi ylioppilaaksi 1924 Helsingin suomalaisesta lyseosta. Kirjailija ja tiedustelu-upseeri Jukka L. Mäkelä oli Matti Mäkelän veli.
Kansallis-Osake-Pankin Kuopion konttorissa prokuristina työskennellyt, merisotahistoriasta ja sotalaivoista kiinnostunut Mäkelä käytti neljä vuotta saksan kielellä 1936 julkaisemansa esikoisteoksen Souchon der Goebenadmiral greift in die Weltgeschichte ein taustatutkimuksiin Suomen ja Saksan arkistoissa, asianosaisten haastatteluihin ja teoksen kirjoittamiseen. Teos käsitteli saksalaisten risteilijöiden SMS Goebenin ja SMS Breslaun ja laivoja komentaneen amiraali Wilhelm Souchonin toimintaa Välimerellä ja Mustalla merellä ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheissa. Souchon vaikutti siihen että Osmanien valtakunta liittyi sotaan keskusvaltojen puolella. [3][4]
Matti E. Mäkelä palveli luutnanttina kesällä 1944 Haminan lähellä Rakilassa sijainneella tiedusteluasemalla, jossa kuunneltiin Neuvostoliiton laivaston radioliikennettä. Elokuussa hänet lähetettiin Kauniaisiin tuhoamaan meritiedusteluraportit, jotta venäläiset eivät saisi selville raporttien tekijöiden henkilöllisyyttä. Syyskuussa 1944 Mäkelä pakeni perheineen veneellä Pohjanlahden yli Närpiöstä Ruotsin Härnösandiin osana Stella Polaris -operaatiota. Marraskuussa 1944 hän siirtyi yhdessä joidenkin muiden stellistien kanssa Tukholman lähelle Lovön saarelle Ruotsin armeijan radiotiedusteluelimen FRA:n palvelukseen. FRA käytti suomalaisia Neuvostoliiton merivoimien radioliikenteen kuuntelussa. Sisäministeri Yrjö Leino vaati Ruotsin hallitusta luovuttamaan Mäkelän ja eräät muut stellistit Suomeen, mutta tähän ei suostuttu. Mäkelä kävi Suomessa ensimmäisen kerran sodan jälkeen vasta 1949. Hän jäi eläkkeelle Ruotsin radiotiedustelusta 1970-luvulla ja muutti asumaan Suomeen.
Mäkelä oli naimisissa vuodesta 1930 Aino Eeva Aleksandra Jauhiaisen kanssa.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ”Goebenin” amiraali puuttuu historian kulkuun. WSOY 1936 (ilmestyi saksan kielellä nimellä Souchon der Goebenadmiral greift in die Weltgeschichte ein. Vieweg-Verlag, Braunschweig 1936)
- Taistelu Dardanelleista: katkelma kansojen kamppailusta. WSOY 1941
- Miehiä merellä: vapaussodan valmisteluista talvisodan loppuun. Otava 1961
- Liehuvin lipuin: Emden ja muut risteilijät. Gummerus 1964
- Auf den Spuren der Goeben. Bernard & Graefe, cop, München 1979
- Das Geheimnis der ”Magdeburg”: die Geschichte des Kleinen Kreuzers und die Bedeutung seiner Signalbücher im Ersten Weltkrieg. Bernard & Graefe, Koblenz 1984
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Cajus Bekker: Saksan laivaston taistelu ja tuho. WSOY 1955 (alkuteos Kampf und Untergng der Kriegsmarine)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Matti E. Mäkelä SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia : Matti E. Mäkelä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Rislakki, Jukka: Hänen Majesteettinsa salaisessa palvelussa – Stella Polariksen tiedustelumiehet saivat 1944 Ruotsissa uuden isännän Helsingin Sanomat. 26.3.1995.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Matti E. Mäkelä SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- ↑ Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia : Matti E. Mäkelä
- ↑ Suomalainen pankinprokuristi maailmankuuluksi sotakirjailijaksi, Aamulehti, 10.10.1936, nro 275, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Suomalainen Mäkelä ja amiraali Souchon, Suomen Kuvalehti, 07.11.1936, nro 45, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Matti E. Mäkelä on Wikiaineistossa Luettelo Matti E. Mäkelän lehtiartikkeleista
| ||||||||||||||
