Mass Rapid Transit (Singapore)
Mass Rapid Transit tai MRT (kiin.: 大众快速交通 tai 地铁; malaijiksi Pengangkutan Gerak Cepat; tamiliksi சிங்கை துரிதக் கடவு ரயில்) on metrojunajärjestelmä Singaporessa ja maan joukkoliikennejärjestelmän tärkein raideliikenneverkko.
MRT:n ensimmäinen osa Yio Chu Kang - Toa Payoh avattiin 7. marraskuuta 1987. MRT:tä täydentää pienempi pikaraitiotiejärjestelmä (Light Rapid Transit, LRT), joka yhdistää MRT-asemat HDB-asuntoihin.[2] MRT on Kaakkois-Aasian toiseksi vanhin järjestelmä Manilan LRT-järjestelmän jälkeen.
MRT linjat liikennöivät päivittäin yleensä aamuviiden ja aamuyhden välillä ja suurtapahtumien aikana myös muina aikoina. Vuonna 2025 MRT- ja LRT-verkoissa tehtiin päivittäin noin 3.49 miljoonaa matkaa.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset ehdotukset verkon rakentamisesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mass Rapid Transitin alkuperä juontaa juurensa maan suunnittelijoiden vuonna 1967 tekemään ennusteeseen, jonka mukaan rautatiepohjainen kaupunkiliikennejärjestelmä olisi tarpeen vuoteen 1992 mennessä.[4]
Vuonna 1972 amerikkalaiset yritykset Wilbur Smith and Associates, Parsons Brinckerhoff (nykyisin WSP USA), Tudor ja Bechtel tekivät tutkimuksen, jonka Maailmanpankki vastasi Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman puolesta. Vuonna 1979 alettiin valmistelemaan tutkimuksen kolmatta vaihetta, joka julkaistiin vuonna 1981. Brittiläinen yritys Halcrow palkattiin kehittämään järjestelmä.
Hallituksen sisäinen vastustus MRT:n toteutettavuudesta merkittäviltä ministereiltä, kuten valtiovarainministeri Goh Keng Sweeltä ja kauppa- ja teollisuusministeri Tony Tanilta, lähes peruutti hankkeen taloudellisista syistä ja rakennusalan työpaikkojen ylikuormituksesta johtuen.[5] Tohtori Goh kannatti sen sijaan Harvardin yliopiston asiantuntijoiden suosittelemaa bussijärjestelmää, sillä he väittivät, että se alentaisi kustannuksia 50 % verrattuna ehdotettuun MRT-järjestelmään. Yleinen mielipide oli jakautunut asiasta: useat ilmaisivat huolensa korkeista kustannuksista, kun taas toiset keskittyivät enemmän elintason parantamiseen. Keskustelun siitä, olisiko pelkkä bussijärjestelmä kustannustehokkaampi jälkeen, viestintäministeri Ong Teng Cheong tuli siihen tulokseen, että bussijärjestelmä olisi yksin riittämätön, koska sen pitäisi kilpailla tietilasta muiden liikennemuotojen kanssa.[6]
MRT System Designs Option Study toteutettiin myös teknisten yksityiskohtien ja suositeltujen toimenpiteiden tarkentamiseksi MRT-järjestelmälle – näihin kuuluvat:
- virtakisko ajojohdinten sijasta koko järjestelmään
- Turvallisuus- ja ilmanvaihtoturvan vuoksi laituriovet ovat pakollisia, alkaen maanalaisista asemista. Asennus maanpäällisille asemille toteutettiin myöhemmin
Parsons Brinckerhoff ja ranskalainen SOFRETU toteuttivat suunnitteluvaihtoehtojen tutkimuksen.[7][8]
Alkuperäisen järjestelmän rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järjestelmä oli tarkoitus rakentaa ja avata vaiheittain, vaikka suunnitelmissa oli jo ehdotettu päätös kahdesta pääväylälinjasta. North South Linelle annettiin etusija, koska se kulki Central Arean läpi, jolla on suuri joukkoliikenteen kysyntä. De Leuw Cather solmi kahden vuoden konsulttisopimuksen marraskuussa 1982.[9] Mass Rapid Transit Corporation (MRTC) perustettiin 14. lokakuuta 1983 jolloin se otti hoitaakseen entisen Mass Rapid Transit Authorityn tehtävät ja vastuut.[10] North South Linen ensimmäinen osuus aloitti liikennöinnin 7. marraskuuta 1987, koostuen viidestä asemasta kuuden kilometrin pituisella reitillä. Vuoden sisällä verkkoon lisättiin 20 uutta asemaa ja suora yhteys Yishunin ja Lakesiden asemien välille, yhdistäen Singaporen keskustan lännessä sijaitsevaan Jurongiin vuoden 1988 loppuun mennessä. Järjestelmä jaettiin lopulta North–South ja East–West -linjoihin itäisen Tanah Merahin asemalle johtavan laajennuksen valmistuttua.[11] Vuoden 1990 loppuun mennessä Branch Line oli yhdistänyt Choa Chu Kangin verkkoon, ja Boon Layn asema avattiin 6. heinäkuuta 1990. Alkuperäinen järjestelmä valmistui siis kaksi vuotta etuajassa.[12][13]
Verkoston Laajentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Branch Line Jurong Eastin ja Choa Chu Kangin välillä avattiin vuonna 1990, North South Linen Woodlandsin laajennus suunniteltiin sulkemaan aukko Yishunin ja Choa Chu Kangin asemien välillä.[14][15] Laajennuksen asemien määrään tehtiin lukuisia muutoksia, pääasiassa Urban Redevelopment Authorityn vuoden 1991 konseptisuunnitelman vuoksi jonka tavoitteena oli tehdä Woodlandsista Pohjois-Singaporen alueellinen keskus.[16]
Laajennuksen suunnittelun aikana Sembawangin asema oli tarkoitettu vain asemavaraukseksi, joka rakennettaisiin myöhemmin Sembawangin alueen rakentamisen yhteydessä. Laajennuksen rakentaminen alkoi 19. marraskuuta 1992. Sembawangin ja Kranjin asemat sisällytettiin myöhemmin Woodlandsin laajennukselle toisen suunnittelukierroksen jälkeen, jolloin Sungei Kadutin asema jätettiin pois.[17][18] Sungei Kadutin asema on tarkoitus avata vuonna 2035.[19]
Rakentamisen aikana ostettiin yhteensä 19 uutta junaa täydentämään 66 ensimmäisen sukupolven C151-junaa. Kadutissa, Woodlandsissa ja Sembawangissa oli myös tarve tasoittaa tiheän kasvillisuuden peittämä maa MRT-linjaa varten.[20]
Woodlandsin laajennuksen virallisen avauksen myötä 10. helmikuuta 1996 Branch Line liitettiin North South Lineen.[21] Laajennuksen rakentaminen maksoi 1,2 miljardia dollaria. [22]
Ajatus rautatielinjoista, jotka vievät ihmiset lähes suoraan koteihinsa, johti Light Rail Transit (LRT) -linjojen käyttöönottoon, joista on yhteys MRT-verkkoon. Bukit Panjang LRT otettiin käyttöön 6. marraskuuta 1999.[23] Expon ja Changin lentoaseman metroasemat avattiin 10. tammikuuta 2001 ja 8. helmikuuta 2002.[24][25]
MRT-verkon ensimmäinen väliasema, joka rakennettiin olemassa olevalle linjalle, Dover, avattiin 18. lokakuuta 2001.[26] Toinen väliasema, Canberra, avattiin 2. marraskuuta 2019.[27] Kolmas, sekä ensimmäinen maanalainen väliasema, Hume, avattiin 28. helmikuuta 2025.[28]
North East Line avattiin 20. kesäkuuta 2003. Se on yksi maailman ensimmäisistä täysin automatisoiduista metrolinjoista.[29] Buangkokin asema avattiin 15. tammikuuta 2006, ja Woodleighin asema 20. kesäkuuta 2011.[30] Linjan jatke Punggol Coastille avattiin 10. joulukuuta 2024.[31] Boon Layn laajennus East–West Linella, joka koostuu Pioneerin- ja Joo Koonin -asemista, avattiin 28. helmikuuta 2009.
Circle Line avattiin neljässä vaiheessa: vaihe 3 avattiin 28. toukokuuta 2009,[32] vaiheet 1 ja 2 17. huhtikuuta 2010,[33] 4 ja 5 8. lokakuuta 2011 sekä Marina Bayn laajennus 14. tammikuuta 2012.[34][35] Downtown Linen ensimmäinen vaihe avattiin 22. joulukuuta 2013.[36] Toinen vaihe avattiin 27. joulukuuta 2015.[37]
East–West Linen Tuas West -laajennus, joka koostuu Gul Circlen, Tuas Crescentin, Tuas West Roadin ja Tuas Linkin asemista, avattiin 18. kesäkuuta 2017.[38] Downtown Linen kolmas vaihe, avattiin 21. lokakuuta 2017.[39]
Thomson–East Coast Linen ensimmäinen vaihe Woodlands Northin ja Woodlands Southin välillä avattiin 31. tammikuuta 2020.[40] Linjan toinen vaihe avattiin 28. elokuuta 2021, jolloin linjaa jatkettiin Woodlands Southista Caldecottiin.[41] Kolmas vaihe, Caldecottista Gardens by the Bayhin avattiin 13. marraskuuta 2022. 23. kesäkuuta 2024 avattiin neljäs vaihe Gardens by the Baystä Bayshoreen. Circle Linen kehän sulkeva kuudes vaihe HarbourFrontilta Greater Southern Waterfrontin kautta Marina Baylle avattiin 12. heinäkuuta 2026. Laajennus mahdollistaa suoran liikenteen tulevan Southern Waterfront Cityn läpi ilman tarvetta vaihtaa muihin linjoihin.[42] Osuus koostuu Keppelin, Cantonmentin ja Prince Edward Roadin asemista.[43]
Tulevaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uudet linjat ja laajennukset julkistetaan pääasiassa osana Land Transport Master Plania, joka julkaistaan viiden vuoden välein ja jossa kuvataan hallituksen aikomukset Singaporen liikenneverkon tulevaisuudelle. Uusin suunnitelma, Land Transport Master Plan 2040, julkistettiin 25. toukokuuta 2019, ja se sisältää laajennukset Downtown Linelle ja Thomson–East Coast Linelle, uuden MRT-linjan sekä kaksi uutta asemaa North–South Linelle.[44]
Downtown Line
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laajennus Expon asemalta Sungei Bedokin risteysasemalle on rakenteilla ja sen odotetaan avautuvan vuoden 2026 loppupuolella.[45] Laajennus Bukit Panjangista Sungei Kadutin tulevalle asemalle North–South Linella, sekä nimetön asema näiden välissä, on tarkoitus avata vuonna 2035.[46]
Thomson–East Coast Line
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viides vaihe Bedok Southista Sungei Bedokiin on tarkoitus avata vuonna 2026. Woodlands Northin pääteasemalta on tulevaisuudessa vaihtoyhteys Johor Bahru–Singapore Rapid Transit System -järjestelmän kanssa vuoden 2026 lopusta alkaen, kun taas Founders' Memorialin asema avataan vuonna 2028, lisäksi Marina Southin ja Mount Pleasantin asemat avataan kun asemia ympäröivä täydennysrakentaminen valmistuu.[47]
Linjan jatke Changin lentoasemalle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linjan laajennus Changin lentoasemalle on rakenteilla. Linja kulkee terminaali 5:n kautta ja ottaa haltuunsa nykyisen Changin lentoaseman haaran East West Linelta.Tämän laajennuksen odotetaan valmistuvan 2030-luvun puoliväliin mennessä.[48]
Jurong Region Line
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jurong Region Linen on tarkoitus palvella maan länsiosia, erityisesti uutta Tengahin kaupunkia ja sen ympäristöä. Alun perin linja suunniteltiin rakennettavaksi LRT:ksi, mutta projekti keskeytettiin 2000-luvulla, kunnes linjan rakentamisesta osana MRT-järjestelmää ilmoitettiin vuonna 2013.[49] Linjan on tarkoitus avautua vaiheittain vuosina 2028–2029.[50]
JS2A:n väliasema ja West Coastin laajennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maaliskuussa 2026 julkistettu toistaiseksi nimetön väliasema JS2A Choa Chu Kang Westin ja Tengah’n välillä on suunniteltu avattavaksi 2030-luvun puolivälissä. Asema palvelee tulevaa Forest Hillin aluetta Tengah’ssa.[51]
Jurong Region Linen laajennus on parhaillaan suunnitteilla ja jos se toteutetaan, se helpottaa matkustamista kaupungin keskustaan. Alun perin laajennuksen oli tarkoitus päättyä Haw Par Villan asemalle, mutta myöhemmin suunnitelmaa muutettiin niin, että nyt linjan on tarkoitus päättyä Kent Ridgen asemalle.[52] Laajennus on tarkoitus avata kahdessa vaiheessa: Ensimmäinen vaihe yhdistää Pandan Reservoirin aseman West Coastin asemaan Cross Island Linella 2030-luvun loppuun mennessä, ja toinen vaihe laajentaa linjaa Kent Ridgen asemalle 2040-luvun alkuun mennessä.[53]
Cross Island Line
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]50 kilometrin pituisen Cross Island Linen odotetaan ulottuvan koko manner-Singaporen läpi, kulkien Tuasin, Jurongin, Sin Mingin, Ang Mo Kion, Hougangin, Punggolin, Pasir Risin ja Changin kautta. Uusi linja tarjoaa pendelöijille toisen vaihtoehdon itä–länsi-suuntaiseen matkustamiseen nykyiselle East–West Linelle ja Downtown Linelle. Siltä on vaihtoyhteys kaikkiin muihin linjoihin, täydentäen Circle Linen nykyistä roolia.[54][55]
Linjan ensimmäinen vaihe julkistettiin vuonna 2019, ja se koostuu 12 asemasta. Radan pituus on 29 kilometriä. Linjan on tarkoitus valmistua vuonna 2030.[56] Hankkeen kustannukset ovat 13,3 miljardia Singaporen dollaria ja se on yksi kalleimmista rautatiehankkeista maailmassa. Linjan rakentaminen alkoi vuonna 2022.[57] Lisäksi vuonna 2020 ilmoitettiin Punggolin haaralinjasta joka koostuu kolmesta asemasta, jonka on tarkoitus valmistua vuoteen 2032 mennessä.[58] linjan valmistuminen odotetaan vievän vielä pidemmän ajan ympäristötutkimusten vuoksi, joiden on tarkoitus valmistua vuoteen 2030 mennessä.[59]
Jurong Lake Districtiltä Gul Circlelle kulkevan kolmannen vaiheen rakentaminen on suunniteltu alkavan vuonna 2027, ja sen odotetaan avautuvan 2030-luvun lopulla. Se tulee olemaan 10 kilometriä pitkä ja sillä on neljä asemaa. Linjan kokonaispituus kolmannen vaiheen valmistuttua on 67 kilometriä.[60][61]
Bricklandin ja Sungei Kadutin metroasemat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaksi uutta asemaa on suunnitteilla North South Linelle. Bricklandin asema rakennetaan Bukit Gombakin ja Choa Chu Kangin asemien väliin, kun taas Sungei Kadutin asema rakennetaan Yew Teen ja Kranjin asemien väliin. Asemien odotetaan avautuvan vuosina 2034 ja 2035. Sungei Kadutin asemalta on vaihtoyhteys Downtown Linelle.[62]
Seletar Line ja Tengah Line
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 2019 lähtien, osana Land Transport Master Plan 2040 -suunnitelmaa, on käynnissä toteutettavuustutkimuksia mahdollisesta yhdeksännestä MRT-linjasta, joka yhdistäisi Singaporen pohjois- ja koillisalueet toisiinsa, ja sille annettiin myöhemmin alustavaksi nimeksi Seletar Line. Uuden linjan on tarkoitus palvella Woodlandsin, Sembawangin, Sengkang Westin, Serangoon Northin, Whampoan, Kallangin ja Greater Southern Waterfrontin alueita. Marraskuuhun 2025 mennessä Seletar Linen toteutettavuustutkimukset olivat vielä kesken. Vt. liikenneministeri Jeffrey Siow mainitsi samaan aikaan, että lisätietoja linjasta julkistetaan todennäköisesti vuoden 2026 alussa.[63]
Maaliskuussa 2025 silloinen liikenneministeri Chee Hong Tat ilmoitti alustavasti nimetystä Tengah Linesta, joka tarjoaisi vaihtoehtoisen reitin länsi- ja luoteisalueilta kaupunkiin, palvellen alueita kuten Tengah, Bukit Batok, Queensway ja Bukit Merah. Tutkimuksia on myös käynnissä linjan jatkamisen, Greater Southern Waterfrontin laajentamisen ja Tengah ja Seletar linjojen yhdistämisen toteuttamiskelpoisuuden selvittämiseksi, jolloin molemmat linjat voivat yhdistyä yhdeksi linjaksi.[64]
Linjaverkosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Linja | Avattu | Pääteasemat | Asemat | Pituus (km) | Liikennöitsijä | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| North South Line | 7. marraskuuta 1987 | Jurong East | Marina South Pier | 26[65] | 45 | SMRT Trains | |
| East West Line | 12. joulukuuta 1987 | Pasir Ris Changi Airport |
Tuas Link Tanah Merah |
35[66] | 49[66] | SMRT Trains | |
| Circle Line | 28. toukokuuta 2009 | Dhoby Ghaut | Prince Edward Road | 33[67] | 39,5[67] | SMRT Trains | |
| North East Line | 20. kesäkuuta 2003 | HarbourFront | Punggol Coast | 17[68] | 21,6[68] | SBS Transit | |
| Downtown Line | 22. marraskuuta 2013 | Bukit Panjang | Expo | 35[69] | 41,9[69] | SBS Transit | |
| Thomson–East Coast Line | 31. tammikuuta 2020 | Woodlands North | Bayshore | 27[70] | 40,6[70] | SMRT Trains | |
| Jurong Region Line | 2028 | Choa Chu Kang Tengah |
Jurong Pier Peng Kang Hill Pandan Reservoir |
24[71] | 24[72] | Singapore One Rail | |
| Cross Island Line | 2030 | Aviation Park | Bright Hill | 12[73] | 29[74] | ||
| Yhteensä: | 146 | 246,6 | |||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Singapore Land Transport Statistics 2013 (pdf) Toukokuu 2014. lta.gov.sg. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
- ↑ A Journey into Singapore MRT’s Past 23.7.2013. remembersingapore.org. Viitattu 31.3.2015. (englanniksi)
- ↑ More rides on MRT in 2025 as LRT use fell; bus ride numbers still below pre-Covid-19 levels The Straits Times. 30.1.2026. Viitattu 5.4.2026. (englanniksi)
- ↑ National Library Board, Singapore: Southeast Asian affairs. eservice.nlb.gov.sg. Arkistoitu 19.9.2020. Viitattu 5.3.2026.
- ↑ Tony Tan eresources.nlb.gov.sg.
- ↑ In Memoriam - Ong Teng Cheong www.channelnewsasia.com. Arkistoitu 23.2.2002. Viitattu 5.3.2026.
- ↑ NewspaperSG eresources.nlb.gov.sg. Arkistoitu 23.12.2024. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ NewspaperSG eresources.nlb.gov.sg. Arkistoitu 23.12.2024. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ 1982 web.archive.org.
- ↑ 1980s | Our History | About LTA | Land Transport Authority www.lta.gov.sg. Arkistoitu 29.9.2013. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ MRT eastern line to start operating on Nov 18 eresources.nlb.gov.sg. Arkistoitu 23.8.2020. Viitattu 5.3.2026.
- ↑ The MRT Story. Mass Rapid Transit Corporation, 1988. ISBN 978-981-00-0251-0 Teoksen verkkoversio Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Ilsa Sharp: The Journey: Singapore's Land Transport Story. Land Transport Authority, 2005. ISBN 978-981-248-101-6 Teoksen verkkoversio Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ MRTC considering extending line to Woodlands eresources.nlb.gov.sg. Arkistoitu 19.9.2020. Viitattu 28.3.2026.
- ↑ National Library Board, Singapore: Woodlands MRT line | Infopedia eresources.nlb.gov.sg. Arkistoitu 1.1.2018. Viitattu 28.3.2026.
- ↑ Urban Redevelopment Authority Urban Redevelopment Authority. Arkistoitu 30.1.2020. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
- ↑ National Library Board, Singapore: Kranji MRT station | Infopedia infopedia.nl.sg. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Sembawang MRT station infopedia.nl.sg. Arkistoitu 11.2.2012. Viitattu 28.3.2026.
- ↑ New Sungei Kadut MRT station linking North-South and Downtown lines could shorten trips by 30 mins The Straits Times. 25.5.2019. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
- ↑ North South Line | Land Transport Guru landtransportguru.net. 28.2.2016. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
- ↑ National Library Board, Singapore: Woodlands MRT line | Infopedia eresources.nlb.gov.sg. Arkistoitu 1.1.2018. Viitattu 28.3.2026.
- ↑ Wayback Machine www.nas.gov.sg. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 28.3.2026.
- ↑ Ilsa Sharp: The Journey: Singapore's Land Transport Story. Land Transport Authority, 2005. ISBN 978-981-248-101-6 Teoksen verkkoversio Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Speech by Mr Yeo Cheow Tong at the Opening of the Expo MRT Station on 10 January 2001 mot.gov.sg. Arkistoitu 10.7.2021. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ lentoasema eresources.nlb.gov.sg.
- ↑ dover web.archive.org.
- ↑ Canberra MRT station to open on Nov 2 CNA. Arkistoitu 20.5.2019. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Hume MRT station on Downtown Line to open ahead of schedule on Feb 28 The Straits Times. 24.1.2025. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Speech By Deputy Prime Minister Mr Lee Hsien Loong At The Official Opening Of The North East Line And Sengkang LRT System on 28 August 2003 mot.gov.sg. Arkistoitu 9.6.2020. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Welcome to SBS Transit www.sbstransit.com.sg. Arkistoitu 7.7.2017. Viitattu 5.3.2026.
- ↑ Punggol Coast MRT station on North East Line to open for passenger service on Dec 10 The Straits Times. 10.10.2024. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Early Opening for Circle Line from Bartley to Marymount | Press Room | Land Transport Authority www.lta.gov.sg. Arkistoitu 28.5.2018. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ LTA | News Room www.lta.gov.sg. Arkistoitu 10.7.2021. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ 12 Circle Line Stations, from Marymount to HarbourFront, to Open on 8 October | Press Room | Land Transport Authority www.lta.gov.sg. Arkistoitu 17.10.2017. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ LTA | News Room www.lta.gov.sg. Arkistoitu 10.7.2021. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ migration: Downtown Line Stage 1 officially opened by PM Lee The Straits Times. 21.12.2013. Arkistoitu 19.10.2015. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ hermesauto: DTL2 is a key step towards a car-lite Singapore, says PM Lee as he opens the new line The Straits Times. 26.12.2015. Arkistoitu 27.12.2015. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ LTA | News Room | News Releases | Tuas West Extension Opens on 18 June 2017 www.lta.gov.sg. Arkistoitu 27.12.2019. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Downtown Line 3 officially opens; Khaw Boon Wan announces review of fares incurred when switching between stations The Straits Times. 20.10.2017. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ 3 stations on Thomson-East Coast Line begin operations The Straits Times. 31.1.2020. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Commuters on first trains at new TEL2 stations reminisce about inaugural 1980s MRT rides The Straits Times. 28.8.2021. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ LTA | News Room | News Releases | Two New Rail Lines and Three New Extensions to Expand Rail Network by 2030 www.lta.gov.sg. Arkistoitu 27.12.2019. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Remaining MRT stations on Circle Line to open on July 12 The Straits Times. 14.5.2026. Viitattu 19.7.2026. (englanniksi)
- ↑ Land Transport Master Plan 2040 www.mot.gov.sg. Arkistoitu 13.7.2019. Viitattu 4.3.2026.
- ↑ LTA | Downtown Line 2 & 3 Extensions www.lta.gov.sg. Viitattu 4.3.2026.
- ↑ New stations, line extensions planned for Singapore’s rail network CNA. Viitattu 4.3.2026. (englanniksi)
- ↑ hermesauto: Thomson-East Coast line to have station at Founders' Memorial in Marina Bay The Straits Times. 7.1.2019. Arkistoitu 7.1.2019. Viitattu 4.3.2026. (englanniksi)
- ↑ New MRT stations, line extensions and a possible new rail line: LTA's 2040 blueprint CNA. Viitattu 4.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Jurong Region channelnewsasia.com.
- ↑ New JRL station in Tengah, opening of line delayed to mid-2028 The Straits Times. 4.3.2026. Viitattu 4.3.2026. (englanniksi)
- ↑ New JRL station in Tengah, opening of line delayed to mid-2028 The Straits Times. 4.3.2026. Arkistoitu 4.3.2026. Viitattu 12.6.2026. (englanniksi)
- ↑ New Tengah and Seletar MRT lines being studied, could be operational from 2040s CNA. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ New Tengah and Seletar MRT lines being studied, could be operational from 2040s CNA. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Cross Island Line | Land Transport Guru landtransportguru.net. 25.1.2019. Viitattu 1.8.2026. (englanniksi)
- ↑ LTA | Cross Island Line www.lta.gov.sg. Viitattu 1.8.2026.
- ↑ LTA | LTA Awards Civil Contract for the Cross Island Line Phase 1 www.lta.gov.sg. Viitattu 4.3.2026.
- ↑ The 10 most expensive rail construction projects in 2022 - Future Rail | Issue 101 | March 2023 rail.nridigital.com. Arkistoitu 17.11.2025. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Punggol and Pasir Ris residents to get four more train stations by 2031 The Straits Times. 10.3.2020. Viitattu 4.3.2026. (englanniksi)
- ↑ LTA | News Room | News Releases | Two New Rail Lines and Three New Extensions to Expand Rail Network by 2030 www.lta.gov.sg. Arkistoitu 27.12.2019. Viitattu 4.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Cross Island Line to get 4 new stations linking Taman Jurong and western industrial estates by late 2030s CNA. Viitattu 1.8.2026. (englanniksi)
- ↑ Cross Island Line: 4 new MRT stations with interchanges at Jurong Pier, Gul Circle The Straits Times. 31.7.2026. Viitattu 1.8.2026. (englanniksi)
- ↑ New Sungei Kadut MRT station linking North-South and Downtown lines could shorten trips by 30 mins The Straits Times. 25.5.2019. Viitattu 4.3.2026. (englanniksi)
- ↑ Possibility of longer stations for future MRT lines The Straits Times. 4.11.2025. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ New Tengah and Seletar MRT lines being studied, could be operational from 2040s CNA. Viitattu 5.3.2026. (englanniksi)
- ↑ North-South Line 19.8.2014. Land Transport Authority. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
- 1 2 East-West Line 29.1.2014. Land Transport Authority. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
- 1 2 Our Businesses SMRT Corporation Ltd. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 13.6.2014. (englanniksi)
- 1 2 Overview – North East Line SBS Transit Ltd. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
- 1 2 Projects – Downtown Line – Stages 17.12.2013. Land Transport Authority of Singapore. Viitattu 30.3.2015. (englanniksi)
- 1 2 LTA | Thomson-East Coast Line www.lta.gov.sg. Viitattu 13.11.2023.
- ↑ Jurong Region Line | Land Transport Guru landtransportguru.net. 29.2.2016. Viitattu 26.8.2026. (englanniksi)
- ↑ Jurong Region Line | Land Transport Guru landtransportguru.net. 29.2.2016. Viitattu 26.8.2026. (englanniksi)
- ↑ Cross Island Line | Land Transport Guru landtransportguru.net. 25.1.2019. Viitattu 26.8.2026. (englanniksi)
- ↑ Cross Island Line | Land Transport Guru landtransportguru.net. 25.1.2019. Viitattu 26.8.2026. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- SMRT Corporation Official Site (englanniksi)
- SBS Transit Official Site (englanniksi)
- UrbanRail Singapore (englanniksi)
MRT:
Circle
Downtown
East West
North East
North South
Thomson–East Coast
Rakenteilla:
Cross Island
Jurong Region
Suunnitteilla:
Seletar
Tengah
Luettelo MRT:n asemista
LRT:
Bukit Panjang
Punggol
Sengkang
Luettelo LRT:n asemista
RTS:
Johor Bahru–Singapore