Siirry sisältöön

North South Line

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta North South Line (MRT))
North South Line
Perustiedot
Järjestelmä Mass Rapid Transit
Reitti Jurong East–Marina South Pier
Avattu 7. marraskuuta 1987[1]
Omistaja Land Transport Authority
Liikenne
Liikennöitsijä(t) SMRT Trains
Tekniset tiedot
Pituus 44[2] km
Asemia 27[2]
Raideleveys 1 435 mm
Sallittu nopeus 78 km/h
Sähköistys 750 V DC, virtakisko
Varikko Bishan
Ulu Pandan
Km   Lyh. Liikennepaikat
Jurong East
 East West Line 
Pan Island Expressway
Bukit Batok
Bukit Gombak
Brickland
Choa Chu Kang
Kranji Expressway
Yew Tee
Sungei Kadut
Kranji
Bukit Timah Expressway
Marsiling
Woodlands
Admiralty
Sembawang
Canberra
Yishun
Khatib
Seletar Expressway
Yio Chu Kang
Ang Mo Kio
Bishanin varikko
Kallang-joki
Bishan
Braddell
Toa Payoh
Novena
Newton
Orchard
Somerset
Dhoby Ghaut
 East West Line
City Hall
Singaporejoki
Raffles Place
 East West Line
Marina Bay
Marina South Pier 
Merkkien selitykset

North South Line on Singaporen Mass Rapid Transit -metrojärjestelmän linja. Sen ensimmäinen vaihe avattiin liikenteelle 7. marraskuuta 1987, eli sen on MRT:n linjoista vanhin.[1] 44 kilometrin pituisella linjalla on 25 asemaa.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mass Rapid Transitin alkuperä juontaa juurensa maan suunnittelijoiden vuonna 1967 tekemään ennusteeseen, jonka mukaan rautatiepohjainen kaupunkiliikennejärjestelmä olisi tarpeen vuoteen 1992 mennessä.[3]

Vuonna 1972 amerikkalaiset yritykset Wilbur Smith and Associates, Parsons Brinckerhoff (nykyisin WSP USA), Tudor ja Bechtel tekivät tutkimuksen, jonka Maailmanpankki vastasi Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman puolesta. Vuonna 1979 alettiin valmistelemaan tutkimuksen kolmatta vaihetta, joka julkaistiin vuonna 1981. Brittiläinen yritys Halcrow palkattiin kehittämään järjestelmä.

Hallituksen sisäinen vastustus MRT:n toteutettavuudesta merkittäviltä ministereiltä, kuten valtiovarainministeri Goh Keng Sweeltä ja kauppa- ja teollisuusministeri Tony Tanilta, lähes peruutti hankkeen taloudellisista syistä ja rakennusalan työpaikkojen ylikuormituksesta johtuen.[4] Tohtori Goh kannatti sen sijaan Harvardin yliopiston asiantuntijoiden suosittelemaa bussijärjestelmää, sillä he väittivät, että se alentaisi kustannuksia 50 % verrattuna ehdotettuun MRT-järjestelmään. Yleinen mielipide oli jakautunut asiasta: useat ilmaisivat huolensa korkeista kustannuksista, kun taas toiset keskittyivät enemmän elintason parantamiseen. Keskustelun siitä, olisiko pelkkä bussijärjestelmä kustannustehokkaampi jälkeen, viestintäministeri Ong Teng Cheong tuli siihen tulokseen, että bussijärjestelmä olisi yksin riittämätön, koska sen pitäisi kilpailla tietilasta muiden liikennemuotojen kanssa.[5]

MRT-järjestelmän ensimmäisestä linjasta päätettäessä suunnitteilla ollut North South Line sai etusijan, sillä linja kulkee alueilla, joilla joukkoliikenteen kysyntä oli suurta, kuten tiheästi asutuilla Toa Payohin ja Ang Mo Kion asuinalueilla sekä Central Areassa.[6] Linjan odotettiin helpottavan liikenneruuhkia Thomson–Sembawang-tien liikennekäytävällä.[7] North South Linen (ja myös itse MRT-järjestelmän) rakentaminen aloitettiin 22. lokakuuta 1983 ja ensimmäinen osuus Yio Chu Kangista Toa Payohiin avattiin 7. marraskuuta 1987.[8][9][10] Avajaisjuhlassa Viestintä- ja tiedotusministeri Yeo Ning Hong avasi linjan, ja julisti sen MRT-järjestelmän "aluksi".[11]

Yhdeksän uutta asemaa Novenasta Raffles Placen kautta Outram Parkiin avattiin 12. joulukuuta samana vuonna.[12] Linjaa jatkettiin pohjoiseen Yishunin asemalle 20. joulukuuta 1988 osana vaihetta 2B ja se aloitti liikenöinnin North South Line nimellä 4. marraskuuta 1989 kun jatke Marina Bayn asemalle avattiin.[13]

Woodlandsin laajennus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Branch Line Jurong Eastin ja Choa Chu Kangin välillä avattiin vuonna 1990, North South Linen Woodlandsin laajennus suunniteltiin sulkemaan aukko Yishunin ja Choa Chu Kangin asemien välillä.[14][15] Laajennuksen asemien määrään tehtiin lukuisia muutoksia, pääasiassa Urban Redevelopment Authorityn vuoden 1991 konseptisuunnitelman vuoksi jonka tavoitteena oli tehdä Woodlandsista Pohjois-Singaporen alueellinen keskus.[16]

Laajennuksen suunnittelun aikana Sembawangin asema oli tarkoitettu vain asemavaraukseksi, joka rakennettaisiin myöhemmin Sembawangin alueen rakentamisen yhteydessä. Laajennuksen rakentaminen alkoi 19. marraskuuta 1992. Sembawangin ja Kranjin asemat sisällytettiin myöhemmin Woodlandsin laajennukselle toisen suunnittelukierroksen jälkeen, jolloin Sungei Kadutin asema jätettiin pois.[17][18] Sungei Kadutin asema on tarkoitus avata vuonna 2035.[19]

Rakentamisen aikana ostettiin yhteensä 19 uutta junaa täydentämään 66 ensimmäisen sukupolven C151-junaa. Kadutissa, Woodlandsissa ja Sembawangissa oli myös tarve tasoittaa tiheän kasvillisuuden peittämä maa MRT-linjaa varten.[20]

Woodlandsin laajennuksen virallisen avauksen myötä 10. helmikuuta 1996 Branch Line liitettiin North South Lineen.[21] Laajennuksen rakentaminen maksoi 1,2 miljardia dollaria. [22]

Myöhemmät vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2008 maantieliikenteen yleissuunnitelmassa 1 kilometrin pituinen North South Linen laajennus ilmoitettiin yhtenä Land Transport Authorityn tulevista hankkeista Singaporen rautatieverkon laajentamiseksi.[23] Laajennus Marina Baysta Marina South Pieriin avattiin 23. marraskuuta 2014.[24][25] Uusi asema palvelee Marina South Pieriä, Marina Bay Cruise Centre Singaporea sekä tulevia kehityshankkeita Marina Bayn keskustan alueella.[26]

17. tammikuuta 2013 Land Transport Authority ilmoitti, että Canberran aseman rakentamisesta tehdään toteutettavuustutkimus.[27][28] Toteutettavuustutkimus valmistui vuonna 2014 ja LTA ilmoitti Canberran aseman rakentamisesta 27. kesäkuuta samana vuonna.[29] Aseman rakentaminen alkoi 26. maaliskuuta 2016.[30] Asema rakennettiin Sembawangin ja Yishunin välille, ja sen rakentaminen maksoi 90 miljoonaa Singaporen dollaria.[31] Sen tarkoituksena on palvella lähialueen tulevia kehityshankkeita. Canberran asema avattiin 2. marraskuuta 2019.[32]

Tulevaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bricklandin ja Sungei Kadutin metroasemat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi uutta asemaa on suunnitteilla North South Linelle. Bricklandin asema rakennetaan Bukit Gombakin ja Choa Chu Kangin asemien väliin, kun taas Sungei Kadutin asema rakennetaan Yew Teen ja Kranjin asemien väliin. Asemien odotetaan avautuvan vuosina 2034 ja 2035. Sungei Kadutin asemalta on vaihtoyhteys Downtown Linelle.[33]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 A Journey into Singapore MRT’s Past 23.7.2013. Remember Singapore. Viitattu 3.1.2017. (englanniksi)
  2. 1 2 3 North-South Line Land Transport Authority. Viitattu 3.1.2017. (englanniksi)
  3. ↑ National Library Board, Singapore: Southeast Asian affairs. eservice.nlb.gov.sg. Arkistoitu 19.9.2020. Viitattu 5.3.2026.
  4. ↑ Tony Tan eresources.nlb.gov.sg.
  5. ↑ In Memoriam - Ong Teng Cheong www.channelnewsasia.com. Arkistoitu 23.2.2002. Viitattu 5.3.2026.
  6. ↑ Project to go on line in three stages eresources.nlb.gov.sg. Arkistoitu 12.4.2022. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
  7. ↑ North-south line o££ £irst eresources.nlb.gov.sg. Arkistoitu 19.12.2020. Viitattu 28.3.2026.
  8. ↑ Work begins on the first part of MRT system eresources.nlb.gov.sg. Arkistoitu 19.12.2020. Viitattu 28.3.2026.
  9. ↑ All aboard for the Subway Age eresources.nlb.gov.sg. Arkistoitu 12.9.2017. Viitattu 28.3.2026.
  10. ↑ MRT system begins operations - Singapore History eresources.nlb.gov.sg. Arkistoitu 12.2.2020. Viitattu 28.3.2026.
  11. ↑ Wayback Machine www.nas.gov.sg. Arkistoitu 19.7.2019. Viitattu 28.3.2026.
  12. ↑ Shopping for Xmas the MRT way... eresources.nlb.gov.sg. Arkistoitu 24.1.2018. Viitattu 28.3.2026.
  13. ↑ East-enders get ticket to ride as MRT opens line eresources.nlb.gov.sg. Arkistoitu 19.9.2020. Viitattu 28.3.2026.
  14. ↑ MRTC considering extending line to Woodlands eresources.nlb.gov.sg. Arkistoitu 19.9.2020. Viitattu 28.3.2026.
  15. ↑ National Library Board, Singapore: Woodlands MRT line | Infopedia eresources.nlb.gov.sg. Arkistoitu 1.1.2018. Viitattu 28.3.2026.
  16. ↑ Urban Redevelopment Authority Urban Redevelopment Authority. Arkistoitu 30.1.2020. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
  17. ↑ National Library Board, Singapore: Kranji MRT station | Infopedia infopedia.nl.sg. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
  18. ↑ Sembawang MRT station infopedia.nl.sg. Arkistoitu 11.2.2012. Viitattu 28.3.2026.
  19. ↑ New Sungei Kadut MRT station linking North-South and Downtown lines could shorten trips by 30 mins The Straits Times. 25.5.2019. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
  20. ↑ North South Line | Land Transport Guru landtransportguru.net. 28.2.2016. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
  21. ↑ National Library Board, Singapore: Woodlands MRT line | Infopedia eresources.nlb.gov.sg. Arkistoitu 1.1.2018. Viitattu 28.3.2026.
  22. ↑ Wayback Machine www.nas.gov.sg. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 28.3.2026.
  23. ↑ Wayback Machine www.lta.gov.sg. Arkistoitu 11.11.2012. Viitattu 28.3.2026.
  24. ↑ migration: Marina South Pier MRT Station on North-South Line to open on Sunday The Straits Times. 22.11.2014. Arkistoitu 24.2.2018. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
  25. ↑ Marina South Pier Station to Open on 23 November | Press Room | Land Transport Authority www.lta.gov.sg. Arkistoitu 7.3.2015. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
  26. ↑ North-South Line Extension | Projects | Public Transport | Land Transport Authority www.lta.gov.sg. Arkistoitu 30.9.2012. Viitattu 28.3.2026.
  27. ↑ Speech by Mr Lui Tuck Yew at visit to DTL1 Chinatown Station on 17 January 2013 mot.gov.sg. Arkistoitu 26.2.2020. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
  28. ↑ Two New Rail Lines and Three New Extensions to Expand Rail Network by 2030 | Press Room | Land Transport Authority app.lta.gov.sg. Arkistoitu 6.7.2014. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
  29. ↑ New MRT station for North-South Line: Canberra www.straitstimes.com. Arkistoitu 8.8.2014. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
  30. ↑ Work Starts for Canberra MRT Station on North-South Line | Press Room | Land Transport Authority www.lta.gov.sg. Arkistoitu 11.10.2017. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
  31. ↑ Work starts on Canberra MRT station Channel NewsAsia. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
  32. ↑ Canberra MRT station to open on Nov 2 CNA. Arkistoitu 20.5.2019. Viitattu 28.3.2026. (englanniksi)
  33. ↑ New Sungei Kadut MRT station linking North-South and Downtown lines could shorten trips by 30 mins The Straits Times. 25.5.2019. Viitattu 4.3.2026. (englanniksi)
Mass Rapid Transit

Circle Downtown East West North East North South Thomson–East Coast
Rakenteilla:
Cross Island Johor Bahru–Singapore Jurong Region
Suunnitteilla:
Seletar Tengah

Luettelo asemista

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=North_South_Line&oldid=23929908”