Maroneia (Traakia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maroneia
Μαρώνεια
Maroneian teatterin rauniot.
Maroneian teatterin rauniot.
Sijainti

Maroneia
Koordinaatit 40°52′28″N, 25°30′40″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Ágios Charálampos, Maróneia, Maróneia-Sápes, Rodópi, Itä-Makedonia ja Traakia
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 600-luku eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Traakia
Pinta-ala 4,25 km²

Maroneia (m.kreik. Μαρώνεια, Marōneia; lat. Maronea) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Traakiassa nykyisessä Kreikassa.[1][2][3] Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Maróneia-Sápesin kunnan alueella Ágios Charálampoksen kylän paikalla, noin kolme kilometriä etelään nykyisestä Maróneian kylästä.[4][5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maroneia sijaitsi Traakiassa Egeanmeren rannalla olevalla rannikkotasangolla Ismaros-vuoren juurella, itään Ismaris (nyk. Ismarída/Mitrikoú) -järvestä.[3][6] Maroneian poliksen kaupunkikeskus oli suurikokoinen, ja sen kaupunginmuurien sisäpuolisen alueen koko oli noin 4,25 neliökilometriä. Tämä tekee siitä pinta-alaltaan seitsemänneksi suurimman tunnetun polis-kaupunkikeskuksen, ja se oli noin kaksi kertaa suurempi kuin Ateenan muurein ympäröitu kaupunkialue (ilman Pireusta).[7]

Maroneian kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä. Alue ulottui idästä Ismaros-vuorelta länteen Ismaris-järvelle ja Lissos (nyk. Líssos/Filioúris) -joelle. Suurimmillaan se on saattanut olla paljon laajempikin, ja se on voinut ulottua lännessä aina Strymen kaupungin lähistölle saakka.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maroneia oli alun perin kikoneiden kaupunki. Se oli olemassa viimeistään 600-luvulla eaa., samoin kuin muut kikoneiden kaupungit Ismaros ja Ksantheia. Kreikkalaisen perinteen mukaan kaupungin perusti Maron, joka oli Apollonin pappi Ismaroksessa, Euantheen poika ja Dionysoksen pojanpoika, tai toisten mukaan Osiriksen kumppani.[2][3][8]

Maroneian lyömä tetradrakhma, n. 189/188-49/45 eaa. Kuvituksessa Dionysoksen pää sekä seisova Dionysos ja teksti ΔΙΟΝΥΣΟΥ ΣΩΤΗΡΟΣ ΜΑΡΩΝΙΤΩΝ, Dionysū sōteros Marōnitōn.

Pseudo-Skymnoksen mukaan Maroneian kreikkalainen polis olisi ollut Khioksen vuonna 540 eaa. perustama siirtokunta, ja tämä näkemys hyväksytään nykyisin.[1][9] Plinius vanhemman mukaan kaupungin varhaisempi nimi olisi ollut Orthagurea,[10] mutta toisaalta tämä nimi liitetään Orthagoriaan, joka oli eri kaupunki.[1][11]

Maroneia oli vauras ja voimakas kaupunki.[3] 600-luvulla eaa. se kamppaili Thasoksen kanssa Strymen hallinnasta.[1] Maroneia löi omaa hopearahaa 500-luvulta eaa. lähtien.[1] 400-luvun eaa. alkupuolen persialaissotien aikaan kaupunki oli muun Traakian tavoin Persian vallan alla.[1] Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Maroneian asukasluvuksi on arvioitu 12 000 tai jopa 15 000–20 000, mikä tekee siitä aikanaan varsin suuren kaupungin.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Marōneitēs (Μαρωνείτης), Marōnitēs (Μαρωνίτης), Marōneus (Μαρωνεύς) ja Marōneieus (Μαρωνειεύς).[1][3] Maroneialla tiedetään olleen ainakin yksi voitto Olympian kisoissa, vuonna 476 eaa.[12]

Maroneian lyömä hopeinen tetradrakhma, n. 386–347 eaa. Kuvituksessa hevonen ja pieni koira sekä teksti EPI K-ALL-IKRA-TEOS, epi Kallikrateōs ja viiniköynnöstä.

400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla Maroneia kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 454/453–415/414 eaa. 300-luvulla eaa. se kuului puolestaan toiseen Ateenan liittoon. Suurimmillaan kaupunki maksoi jopa 21 talentin suuruista jäsenmaksua.[1] Noihin aikoihin Maroneia oli läheisissä suhteissa Odrysian kuningaskuntaan.[1]

Filippos V valtasi Maroneian vuonna 200 eaa. Kun roomalaiset käskivät Filipposta evakuoimaan kaikki Traakian kaupungit, hän raivostui ja surmautti suuren määrän kaupungin asukkaita.[3][13] Roomalaiset antoivat Maroneian ensin Attalokselle, mutta myöhemmin julistivat sen vapaakaupungiksi.[14]

Maroneian asukkaat kunnioittivat erityisesti viininjumala Dionysosta. Kaupunki tunnettiin kautta antiikin maailman vahvasta viinistään, jota ylistettiin nektarin tuoksuiseksi,[15] ja jonka sanottiin kestävän laimentamista suhteessa yksi osa viiniä kahteenkymmeneen osaan vettä.[16] Plinius vanhempi kertoo Mucianuksen suorittaneen kokeen, jossa vettä jouduttiin laittamaan vieläkin enemmän.[17] Maroneian viini esiintyy jo Homeroksella, jonka Odysseiassa Maron antoi sitä Odysseukselle, joka juovutti sillä kyklooppi Polyfemoksen.[2][18]

Maroneian arkeologiset kaivaukset alkoivat 1960-luvulla.[5]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maroneia oli ympäröity laajoilla muureilla, joiden pituus oli noin 10,5 kilometriä. Ne ulottuivat rannikolta kaupungin kummaltakin puolelta ylös Ismaros-vuorelle, jossa ne kulkivat pitkin vuoren harjannetta. Muurit oli varustettu suorakulmaisilla ja puoliympyrän muotoisilla torneilla.[1][5]

Maroneian teatterin rauniot.

Kaupungissa oli Dionysokselle omistettu pyhäkkö eli Dionysion, joka oli kaupungin tärkein. Sinne laitettiin esille muun muassa kaupungin julkiset asiakirjat. Dionysion kytketään paikalta löydettyihin pyhäkönraunioihin, jotka on ajoitettu 300-luvulle eaa. Dionysoksen kulttiin liittyi läheisesti Maronin kultti. Kaupungista on löydetty myös egyptiläisille jumalille omistettu pyhäkkö.[1] Lisäksi kaupungissa oli ainakin Zeukselle omistettu kultti ja näin oletettavasti myös pyhäkkö.[2]

Kaupungista on löydetty myös kreikkalainen teatteri.[19] Se rakennettiin alun perin hellenistisellä kaudella ja uusittiin roomalaisella kaudella. Teatterista on säilynyt sen orkhestraa, katsomon kolmea penkkiriviä sekä roomalaisaikaista skene- eli näyttämörakennusta.[5]

Muihin löydöksiin kuuluu muun muassa 300- tai 200-luvulle eaa. ajoitettu hellenistisen kauden yksityistalo, jonka andron oli koristeltu mosiikkilattialla, sekä roomalaiselle kaudelle keisari Hadrianuksen aikaan ajoitettu propylon eli monumentaaliportti.[5] Kaupungin paikalta on löydetty rakennusten jäänteitä myös bysanttilaiselta ja venetsialaiselta kaudelta.[2]

Kaupungin satama sijaitsi nykyisen Ágios Charálampoksen kylän satamalahden paikalla.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”646 Maroneia, 648 Orthagoria”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”MARONEIA Thrace, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d e f Smith, William: ”Maroneia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Maroneia Pleiades. Viitattu 6.5.2019.
  5. a b c d e Maroneia (Rodopi) 107 Ag. Kharalambos - Μαρώνεια ToposText. Viitattu 6.5.2019.
  6. Herodotos: Historiateos 7.109.
  7. Hansen, Mogens Herman: ”The Concept of the Consumption City Applied to the Greek Polis”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Once Again: Studies in the Ancient Greek Polis, s. 9–47. Papers from the Copenhagen Polis Centre 7. Historia Einzelschriften 180. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2004.
  8. Euripides: Kyklooppi 5.100, 5.141; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 1.20.
  9. Pseudo-Skymnos: Periodos 675.
  10. Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.11 (4.18).
  11. Smith, William: ”Orthagoria”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  12. The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 6.5.2019.
  13. Livius: Rooman synty 31.16, 39.24; Polybios: Historiai 22.6, 22.13, 23.11, 23.13.
  14. Polybios: Historiai 30.3.
  15. Nonnos: Dionysiaka 1.12, 17.6, 19.11.
  16. Homeros: Odysseia 9.209.
  17. Plinius vanhempi: Naturalis historia 14.4.
  18. Homeros: Odysseia 9.196.
  19. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]