Marko Annala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Marko Annala
Marko Annala Myötätuulirock-musiikkitapahtumassa kesäkuussa 2011.
Marko Annala Myötätuulirock-musiikkitapahtumassa kesäkuussa 2011.
Henkilötiedot
Syntynyt1972
Ammatti muusikko
Muusikko
Aktiivisena 1991–
Tyylilajit thrash metal
Soittimet laulu
kitara
Yhtyeet Mokoma (1996–)
Pronssinen Pokaali (1996–1998)
Slumgudgeon (1991–1995)
Levy-yhtiöt Sakara Records

Marko Kristian Annala (s. 1972 Joutseno) on suomalainen muusikko ja kirjailija. Hän on Mokoma-yhtyeen perustaja, laulaja ja pääasiallinen lauluntekijä.[1][2] Annala tunnetaan muun muassa erikoisesta laulutyylistään, joka sisältää vaikutteita death metal -murinalaulusta ja puhtaan artikuloivasta suomirock-laulannasta.[3]

Vuonna 1996 perustetun Mokoman alkuaikoina Annala soitti yhtyeessä kitaraa laulamisen lisäksi. Hän on soittanut kitaraa myös Slumgudgeon- ja Pronssinen Pokaali -yhtyeissä sekä vieraillut Kotiteollisuuden albumeilla Aamen (1998) ja Eevan perintö (1999). Hän on useissa haastatteluissa verrannut itseään sanoittajana Jarkko Martikaiseen.lähde? Vuonna 2008 Annala äänestettiin vuoden laulajaksi Finnish Metal Awardsissa.[4] Annala on tehnyt kappaleita myös muille artisteille, muun muassa Haloo Helsingin ”Kuule minua” on Annalan säveltämä ja sanoittama[5].

Annala on julkaissut myös romaanit Värityskirja (2017), Paasto (2018) ja Kuutio (2020).[6] Esikoisromaani Värityskirja voitti Tiiliskivi-palkinnon.[7]

Annalan puoliso on thainyrkkeilijä ja kirjailija Inga Magga.[8][9] Annala on ollut absolutisti vuodesta 1992 lähtien.[10] Hän on myös ollut kasvissyöjä[10] mutta ryhtyi sekasyöjäksi, koska ei saanut kiertueiden aikana syötyä kunnolla.[11] Annala tunnustaa ortodoksista uskoa.[12]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mokoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Mokoma#Diskografia

Kotiteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aamen (1998, sovituksia kappaleissa ”Routa ei lopu” ja ”Päällekirjoitus”)
  • Eevan perintö (1999, kitara kappaleessa ”Saattoväki”)

Pronssinen Pokaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slumgudgeon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Durga EP (1992, kitara)
  • ...And On What Grounds? (1993, kitara)
  • Factoraped (1995, kitara)

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alanko Terp, Silas Petri: Neljäs sukupolvi - Suomalainen rock nyt. Johnny Kniga, 2006. ISBN 951-0-31764-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jäsenet ja historia Mokoma.com. Mokoma. Viitattu 18.9.2020.
  2. Tekijähaku Fono.fi. Yleisradio. Viitattu 18.9.2020.
  3. Alanko Tero, Silas Petri, Neljäs sukupolvi - Suomalainen rock nyt, Johnny Kniga, 2006, sivut 65-74
  4. Festariraportti: Finnish Metal Expo 2008 Imperiumi.net. Viitattu 16.11.2013.
  5. fono.fi: Kuule minua Fono -tietokannassa fono.fi. Viitattu 4.1.2020.
  6. Marko Annala Like Kustannus. Viitattu 23.2.2019.
  7. Marko Annalan Värityskirja voitti Tiiliskivi -palkinnon ts.fi. 11.2.2018. Viitattu 23.2.2019.
  8. inga__magga Instagram. 13.12.2019. Inga Magga. Viitattu 25.4.2020.
  9. marski72 Instagram. 13.12.2019. Marko Annala. Viitattu 25.4.2020.
  10. a b Flinkkilä, Janne: Rock, rauha ja raittius (Internet Archive) Nyt.fi. 21.1.2005. Arkistoitu 24.11.2005. Viitattu 16.11.2013.
  11. Suomalaislaulaja kyllästyi olemaan vegaani: "Minulla oli aina nälkä" Iltasanomat.fi. 30.6.2012. Arkistoitu 20.8.2012. Viitattu 16.11.2013.
  12. Jumala ei ole Marko Annalan näköinen ukko vaan ääni sisällä www.kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 7.11.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marko Annala.
Tämä laulajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.