Marjatta Kurenniemi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Marjatta Kurenniemen ylioppilas­kuva vuodelta 1938 Järven­pään yhteis­koulusta.

Lea Marjatta Kurenniemi[1] (o.s. Mikkola; 7. toukokuuta 1918 Helsinki14. marraskuuta 2004 Taipalsaari)[2] oli tuottelias suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija. Hän myös suomensi useita lastenkirjoja kuten Tammen kultaisia kirjoja.[3]

Kurenniemi valmistui ylioppilaaksi vuonna 1938 ja opiskeli suomen kieltä Helsingin yliopistossa.[2] Sodan aikana hän toimi lottana.[4] Kurenniemen esikoisteos oli vuonna 1946 ilmestynyt saturomaani Pukke Punamuurahaisen seikkailut.[3] Hänet tunnetaan etenkin Onneli ja Anneli -kirjoistaan. Niiden taustalla on Topeliuksen kahdesta pikkutytöstä kertova satu, jolle Kurenniemi halusi kirjoittaa erilaisen lopun.[4] Saara Cantell on ohjannut kirjojen pohjalta elokuvat Onneli ja Anneli (2014) ja Onnelin ja Annelin talvi (2015).

Kurenniemen tuotanto käsitti erityisesti luontosatuja ja oli tyyliltään usein kielellä leikittelevää nonsenseä.[3] Maija Karma on kuvittanut suuren osan Kurenniemen tuotannosta.[5]

Kurenniemi sai Topelius-palkinnon vuosina 1954, 1967 ja 1984. Hän sai myös valtion kirjallisuuspalkinnon vuosina 1976 ja 1981 ja Pro Finlandia -mitalin 1969. Tirlittan-palkinto Kurenniemelle myönnettiin 1999[2] ja taiteen valtionpalkinto 2003[3].

Kurenniemen puoliso oli vuodesta 1940 filosofian tohtori Tauno Kurenniemi. He saivat viisi lasta. Futurologi ja suomalaisen elektronisen musiikin pioneeri Erkki Kurenniemi on heidän esikoisensa.[1] Muut lapset ovat Leena (s. 1942), Marja (s. 1943) ja Mikko (s. 1953). Yksi lapsista, Lauri (1945–1972) on jo kuollut.[4] Kurenniemen vuonna 1665 perustettu sukutila sijaitsee Taipalsaarella, missä Marjatta Kurenniemi kirjoitti monet teoksistaan.[4]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pukke Punamuurahaisen seikkailut: kesäinen satu. Helsinki: Valistus, 1946.
  • Unikon satuja (WSOY, 1947, satukokoelma)
  • Sadepäivän satuja (Valistus, 1947, satukokoelma)
  • Varjo kalliolla (Valistus, 1948, poikien seikkailukirja)
  • Jannun ihmeelliset seikkailut (Valistus, 1949, lastenkertomus), 2. painos nimellä Jannu-vasikan ihmeelliset seikkailut (1978)
  • Oli ennen Onnimanni. Kuvitus: Maija Karma. Helsinki: Tammi, 1953.
  • Kuinka-Kum-Maa on kaikkialla (Tammi, 1954, saturomaani)
  • Antti Karoliina ja muita hassuja satuja (Valistus, 1954, satukokoelma)
  • Puuhiset (Tammi, 1955, saturomaani)
  • Matka Kauas-Maahan (Valistus, 1956, satukokoelma)
  • Kuu omenapuussa (Valistus, 1958, satukokoelma)
  • Kesälintu (WSOY, 1959, tyttökirja)
  • Varpusprinsessa (Valistus, 1964, satukokoelma)
  • Kaksi kukkopilliä (yhdessä Kaija Pakkasen kanssa, WSOY, 1968, runokirja)
  • Kaukana täältä (WSOY, 1972, satukokoelma; kauneimpien satujen valikoima)
  • Leenan sininen päivä (WSOY, 1975, lasten arkikertomus)
  • Pilvipaimen (WSOY, 1976, satukokoelma)
  • Vaari (WSOY, 1976, Tenavakerho)
  • Höpsökärpänen (Weilin+Göös, 1980, satukokoelma)
  • Seitsemän meren tuolla puolen (WSOY, 1980, satukokoelma)
  • Joulun ikkuna (Weilin+Göös, 1984, satukokoelma)
  • Marjatan satuja (WSOY, 1992, satukokoelma)
  • Kolme kissimissiä ja muita runoja (WSOY, 1995, runokokoelma)
  • Onneli ja Anneli -sarja
    • Onnelin ja Annelin talo (WSOY, 1966)
    • Onnelin ja Annelin talvi (WSOY, 1968)
    • Onneli, Anneli ja orpolapset (WSOY, 1971)
    • Onneli, Anneli ja nukutuskello (WSOY, 1984)
    • Putti ja pilvilaivat (WSOY, 1987)
    • Putti Puuhkajasaarella (WSOY, 1989)

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1978 Runeberg.org. Viitattu 28.9.2015.
  2. a b c Kurenniemi, Marjatta Kirjasampo.fi. Viitattu 28.9.2015.
  3. a b c d Ahola, Suvi: Muistot: Marjatta Kurenniemi HS.fi. 14.11.2004. Viitattu 28.9.2015.
  4. a b c d Massa, Silja: Satumainen lapsuus HS.fi. 9.7.2013. Viitattu 28.9.2015.
  5. Laakso, Leena: Kirjailiajesittely: Marjatta Kurenniemi Kirjasampo.fi. 2.3.2010. Viitattu 7.3.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]