Marjatta Kurenniemi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Marjatta Kurenniemen ylioppilas­kuva vuodelta 1938 Järven­pään yhteis­koulusta.

Lea Marjatta Kurenniemi (o.s. Mikkola; 7. toukokuuta 1918 Helsinki14. marraskuuta 2004 Taipalsaari[1]) oli tuottelias suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija.[2] Hän myös suomensi useita lastenkirjoja kuten Tammen kultaisia kirjoja.[3]

Kurenniemi valmistui ylioppilaaksi vuonna 1938 ja opiskeli suomen kieltä Helsingin yliopistossa.[1] Sodan aikana hän toimi lottana.[4] Kurenniemen esikoisteos oli vuonna 1946 ilmestynyt saturomaani Pukke Punamuurahaisen seikkailut.[3] Hänet tunnetaan etenkin Onneli ja Anneli -kirjoistaan. Niiden taustalla on Topeliuksen kahdesta pikkutytöstä kertova satu, jolle Kurenniemi halusi kirjoittaa erilaisen lopun.[4] Saara Cantell on ohjannut kirjojen pohjalta elokuvat Onneli ja Anneli (2014) ja Onnelin ja Annelin talvi (2015) sekä Onneli, Anneli ja salaperäinen muukalainen (2016).

Kurenniemen tuotanto käsitti erityisesti luontosatuja ja oli tyyliltään usein kielellä leikittelevää nonsenseä.[3] Maija Karma on kuvittanut suuren osan Kurenniemen tuotannosta.[5]

Kurenniemi sai Topelius-palkinnon vuosina 1954, 1967 ja 1984. Hän sai myös valtion kirjallisuuspalkinnon vuosina 1976 ja 1981 ja Pro Finlandia -mitalin 1969. Tirlittan-palkinto Kurenniemelle myönnettiin 1999[1] ja taiteen valtionpalkinto 2003[3].

Kurenniemen puoliso oli vuodesta 1940 filosofian tohtori Tauno Kurenniemi. He saivat viisi lasta. Futurologi ja suomalaisen elektronisen musiikin pioneeri Erkki Kurenniemi oli heidän esikoisensa.[2] Muut lapset ovat Leena (s. 1942), Marja (s. 1943) ja Mikko (s. 1953). Lapsista myös Lauri (1945–1972) on jo kuollut.[4] Kurenniemen vuonna 1665 perustettu sukutila sijaitsee Taipalsaarella, jossa Marjatta Kurenniemi kirjoitti monet teoksistaan.[4]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pukke Punamuurahaisen seikkailut: kesäinen satu. Helsinki: Valistus, 1946.
  • Unikon satuja (WSOY, 1947, satukokoelma)
  • Sadepäivän satuja (Valistus, 1947, satukokoelma)
  • Varjo kalliolla (Valistus, 1948, poikien seikkailukirja)
  • Jannun ihmeelliset seikkailut (Valistus, 1949, lastenkertomus), 2. painos nimellä Jannu-vasikan ihmeelliset seikkailut (1978)
  • Oli ennen Onnimanni. Kuvitus: Maija Karma. Helsinki: Tammi, 1953.
  • Kuinka-Kum-Maa on kaikkialla (Tammi, 1954, saturomaani)
  • Antti Karoliina ja muita hassuja satuja (Valistus, 1954, satukokoelma)
  • Puuhiset (Tammi, 1955, saturomaani)
  • Matka Kauas-Maahan (Valistus, 1956, satukokoelma)
  • Kuu omenapuussa (Valistus, 1958, satukokoelma)
  • Kesälintu (WSOY, 1959, tyttökirja)
  • Varpusprinsessa (Valistus, 1964, satukokoelma)
  • Kaksi kukkopilliä (yhdessä Kaija Pakkasen kanssa, WSOY, 1968, runokirja)
  • Kaukana täältä (WSOY, 1972, satukokoelma; kauneimpien satujen valikoima)
  • Leenan sininen päivä (WSOY, 1975, lasten arkikertomus)
  • Pilvipaimen (WSOY, 1976, satukokoelma)
  • Vaari (WSOY, 1976, Tenavakerho)
  • Höpsökärpänen (Weilin+Göös, 1980, satukokoelma)
  • Seitsemän meren tuolla puolen (WSOY, 1980, satukokoelma)
  • Joulun ikkuna (Weilin+Göös, 1984, satukokoelma)
  • Marjatan satuja (WSOY, 1992, satukokoelma)
  • Kolme kissimissiä ja muita runoja (WSOY, 1995, runokokoelma)
  • Onneli ja Anneli -sarja
    • Onnelin ja Annelin talo (WSOY, 1966)
    • Onnelin ja Annelin talvi (WSOY, 1968)
    • Onneli, Anneli ja orpolapset (WSOY, 1971)
    • Onneli, Anneli ja nukutuskello (WSOY, 1984)
    • Putti ja pilvilaivat (WSOY, 1987)
    • Putti Puuhkajasaarella (WSOY, 1989)

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kurenniemi, Marjatta Kirjasampo.fi. Viitattu 28.9.2015.
  2. a b Kuka kukin on 1978, s. 448. Helsinki: Otava. Teoksen verkkoversio (viitattu 28.9.2015).
  3. a b c d Ahola, Suvi: Muistot: Marjatta Kurenniemi HS.fi. 14.11.2004. Viitattu 28.9.2015.
  4. a b c d Massa, Silja: Satumainen lapsuus HS.fi. 9.7.2013. Viitattu 28.9.2015.
  5. Laakso, Leena: Kirjailiajesittely: Marjatta Kurenniemi Kirjasampo.fi. 2.3.2010. Viitattu 7.3.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]