Onnelin ja Annelin talvi (kirja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Onnelin ja Annelin talvi
Onnelin ja annelin talvi.jpg
Kirjailija Marjatta Kurenniemi
Kuvittaja Maija Karma
Kieli suomi
Genre saturomaani
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1968
ISBN 951-0-04059-2
Sarja: Onneli ja Anneli
Edeltävä Onnelin ja Annelin talo
Seuraava Onneli, Anneli ja orpolapset
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Onnelin ja Annelin talvi on Marjatta Kurenniemen kirjoittama lastenromaani. Se on jatkoa teokselle Onnelin ja Annelin talo. Ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1968, ja sen on kuvittanut Maija Karma. Teos on julkaistu myös osana yhteisniteissä Onneli ja Anneli 1–2–3 sekä Onnelin ja Annelin kootut kertomukset. Kirja on julkaistu myös Annu Valosen lukemana äänikirjana.[1]

Kirjaan pohjautuva elokuva Onnelin ja Annelin talvi sai ensi-iltansa lokakuussa 2015. Elokuvan ohjasi Saara Cantell.[2]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parhaat ystävykset Onneli ja Anneli asuvat kahdestaan omassa talossaan. Yhtenä iltana tytöt valmistelevat pihaansa tulevaan talveen, ja silloin pihatielle ajaa pikkuruinen auto. Autosta nousee ulos herra Vaaksanheimo, joka on perheensä kanssa joutunut kodittomaksi. He etsivät rouva Ruusupuuta, joka rakennuttaa asuntoja sellaisille, joiden on vaikea löytää sopivaa kotia. Onneli ja Annelikin ovat ostaneet talonsa rouva Ruusupuulta, mutta hekään eivät tiedä tämän senhetkistä osoitetta. Naapurissa asuvat rouva Ruusupuun serkut Tingelstiina ja Tangelstiina, mutta heilläkään ei ole tietoa rouvan olinpaikasta.

Onneli ja Anneli ehdottavat, että Vaaksanheimon perhe, johon kuuluvat herran lisäksi rouva Vaaksanheimo, isoäiti, lapset Putti ja Lilli sekä pikkuinen vauva, voisivat jäädä heidän luokseen asumaan. Rouva Ruusupuulla on tapana lähettää joulukortti, ja hän saattaisi kertoa siinä osoitteensa. Perhe saa tilapäisen kodin Onnelin ja Annelin leikkihuoneessa olevasta nukketalosta, joka on tälle erityislaatuiselle perheelle juuri sopivan kokoinen. Vaaksanheimojen huolet eivät kuitenkaan lopu tähän, sillä joku ilmeisesti seuraa heitä. Vaaksanheimot yrittävät pysytellä piilossa ja näyttäytyvät vain harvoille isoille ihmisille, koska jotkut haluavat vain tuijottaa erilaisia ja pahimmassa tapauksessa asettaa heidät näytteille ansaitakseen rahaa. Eräänä talvi-iltana Onnelin ja Annelin ovikello soi yllättäen. Ovella on Annelin äidin entinen taloudenhoitaja Adele. Tämä ei ole koskaan pitänyt Annelista, joten mitään hyviä aikeita hänen saapumiseensa ei voi liittyä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Onnelin ja Annelin talvi Vaski-kirjastot. Viitattu 18.3.2018.
  2. Onnelin ja Annelin talvi Finnkino. Viitattu 18.3.2018.