Mameli-luokka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mameli-luokka
Субмарина Mameli.jpg
Flag of Italy (1861-1946) crowned.svg
Tekniset tiedot
Uppouma 830 t (pinnalla)
1 010 t (sukellus)
Pituus 64,6 m
Leveys 6,52 m
Syväys 4,33 m
Koneteho 2 × dieselmoottoria 3 000 bhp (pinnalla)
2 × sähkömoottoria 1 000 hv (sukellus)
Nopeus 17,2 solmua (pinnalla)
8 solmua (sukellus)
Miehistöä 49
Aseistus
Meritorjunta 1 × 102 mm/35 tykki
6 × 533 mm torpedoputkea
Ilmatorjunta 2 × 13,2 mm ilmatorjuntakonekivääriä

Mameli-luokka oli Italian kuninkaallisen laivaston neljän sukellusveneen muodostama alusluokka, jonka alukset palvelivat toisessa maailmansodassa.

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cavallinin ja Tosin suunnittelemat alukset olivat esikuvina useille Italian kuninkaallisen laivaston myöhemmille avomerikelpoisille sukellusveneluokille ja samalla luokan alukset olivat ensimmäiset avomerikelpoiset italialaiset sukellusveneet ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Luokan suunnittelussa otettiin huomioon sodassa sekä sotakorvauksina Saksalta saaduista sukellusveneistä saadut kokemukset. Luokan alusten rakennustyöt aloitettiin 1925 ja ne valmistuivat 1929.[1]

Alusten uppouma pinnalla oli 810 ja sukelluksissa 993 tonnia. Niiden pituus oli 64,60, leveys 6,51 ja syväys 4,30 metriä. Alusten aseistuksena oli keulassa neljä ja perässä kaksi 533 millimetrin torpedoputkea. Ainoastaan keulan putkiin oli torpedotäyttö aluksen varastoissa eli aluksella oli kymmenen torpedoa. Lisäksi aluksilla oli 102 millimetrin 35 pituuskaliiperin kansitykki ja ilmatorjunta-aseina kaksi 13,2 millimetrin ilmatorjuntakonekivääriä. Miehistöä aluksilla oli 49 henkeä.[1]

Alusten voimanlähteenä oli pinta-ajossa kaksi 1500 hevosvoiman Tosi-dieselmoottoria, jotka oli kytketty kumpikin omaan akseliin. Sukelluksissa käytettiin samoin akseleihin kytkettyjä 550 hevosvoiman CGE-sähkömoottoreita. Alusten suunniteltu nopeus pinta-ajossa oli 17,2 ja sukelluksissa 7,7 solmua. Aluksilla oleva 48 tonnin polttoainevarasto mahdollisti pinnalla 8 solmun nopeudella 3500 ja sukelluksissa neljän solmun nopeudella 65 merimailia.[1]

Alusten suunniteltu sukellussyvyys oli 91,44 metriä, mutta Mameli saavutti maaliskuun 1929 sukelluskokeissa 115,82 metriä. Alusten ohjattavuus pinnan alla oli hyvä, mutta ne olivat pinta-ajossa epävakaita. Ongelman korjaamiseksi aluksiin asennettiin kylkiin laajennukset, mitkä laskivat alusten nopeuden pinta-ajossa viiteentoista ja sukelluksissa 7,25 solmuun.[1]

Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mameli-luokan sukellusveneet[2]
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
Goffredo Mameli Cantieri navali Tosi, Taranto 15. lokakuuta 1925 9. joulukuuta 1926 20. tammikuuta 1929 alusluettelosta 9. syyskuuta 1943
Pier Capponi Cantieri navali Tosi, Taranto 27. elokuuta 1925 19. kesäkuuta 1927 20. tammikuuta 1929 upotettu 31. maaliskuuta 1941
Giovanni da Procida Cantieri navali Tosi, Taranto 21. syyskuuta 1925 1. huhtikuuta 1928 20. tammikuuta 1929 alusluettelosta 9. syyskuuta 1943
Tito Speri Cantieri navali Tosi, Taranto 28. syyskuuta 1925 25. toukokuuta 1928 20. elokuuta 1929 alusluettelosta 1. helmikuuta 1942

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Gardiner, Robert s. 307
  2. regiamarina.net