Balilla-luokka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Balilla-luokka
Tekniset tiedot
Uppouma 1 427 t (pinnalla)
1 874 t (sukellus)
Pituus 86,50 m
Leveys 7,80 m
Syväys 4,70 m
Koneteho 2 Fiat-dieselmoottoria 4 900 bhp
2 Savigliano-sähkömoottoria 2 200 bhp
Nopeus 16 solmua (pinnalla)
17 solmua (sukellus)
Miehistöä 77
Aseistus
Meritorjunta 1 × 120 mm/27 kansitykki
6 × 533 mm torpedoputkea
Ilmatorjunta 1 × kaksiputkinen 13,2 mm ilmatorjuntakonekivääri

Balilla-luokka oli Italian kuninkaallisen laivaston neljän avomerikelpoisen sukellusveneen muodostama alusluokka, jonka alukset valmistuivat 1920-luvun lopulla.

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivasto asetti uudelle risteilijäsukellusveneelle vaatimuksen toimimisesta Italian Afrikan siirtomaihin sijoitetuista tukikohdista Punaisellamerellä ja Intian valtamerellä, minkä vuoksi aluksilla tuli olla riittävä toimintasäde ja nopeus pinta-ajossa. OTO-telakan suunnittelijoiden lähtökohtana oli Italiaan ensimmäisen maailmansodan loputtua siirretty Saksan keisarikunnan laivaston U-120.[1]

Suunnittelun tuloksena syntyi kaksoisrungolla varustettu alus, jonka maksimisukellussyvyys oli 106,68 metriä. Koeajoissa toukokuussa 1930 alusluokkaan kuulunut Millelire saavutti jopa 121,92 metriä. Aluksilla oli apumoottorina Fiatin valmistama 425 hevosvoiman dieselmoottori, jolla toteutettiin seitsemän solmun taloudellinen nopeus ja 13 000 merimailin toimintamatka. Lisäksi apumoottoria voitiin käyttää akkujen lataamiseen. Alusten vakaus oli huono eikä pinta-ajossa 17,5 ja sukelluksissa 8,9 solmun suunniteltuja nopeuksia saavutettu.[1]

Alusten aseistuksena oli keulassa neljä ja perässä kaksi 533 millimetrin torpedoputkea, joihin oli kymmenen torpedoa aluksen varastoissa. Lisäksi Sciesaa lukuun ottamatta kullakin aluksella oli neljä miinaa. Alukset oli varustettu 120 millimetrin 27 pituuskaliiperin tykillä, joka oli alun perin varustettu kilvellä ja sijoitettu tornin etuosaan. Vuonna 1934 tykit korvattiin 120 millimetrin 45 pituuskaliiperin kannelle sijoitetulla tykillä. Ilmatorjunta-aseistuksena aluksilla oli kaksiputkinen 13,2 millimetrin konekivääri.[1]

Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Balilla-luokan sukellusveneet[2]
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
R.Smg. Balilla Odero-Terni-Orlando, Muggiano 12. tammikuuta 1925 20. helmikuuta 1927 20. heinäkuuta 1928 poistettu alusluettelosta 28. huhtikuuta 1941
R.Smg. Domenico Millelire Odero-Terni-Orlando, Muggiano 20. lokakuuta 1925 19. syyskuuta 1927 11. elokuuta 1928 poistettu palveluksesta 15. toukokuuta 1941
R.Smg. Antonio Sciesa Odero-Terni-Orlando, Muggiano 20. lokakuuta 1925 18. elokuuta 1928 12. huhtikuuta 1929 miehistönsä upottama 6. marraskuuta 1942
R.Smg. Enrico Toti Odero-Terni-Orlando, Muggiano 26. tammikuuta 1925 20. helmikuuta 1927 20. syyskuuta 1928 poistettu alusluettelosta 2. huhtikuuta 1943

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Gardiner, Robert s. 304
  2. regiamarina.net