Ciano-luokka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ciano-luokka
Flag of Italy (1861-1946) crowned.svg
Tekniset tiedot
Uppouma 9 768 t (kuiva)
11 998 t (kuormattu)
Pituus 189 m (kokonaispituus)
Leveys 19,0 m
Syväys 6,9 m
Koneteho 115 000 hv
Nopeus 33 solmua
Miehistöä ei tiedossa
Aseistus
Meritorjunta 10 × 152 mm/L53 OTO M1929 tykkiä
8 × 90 mm/L50 Ansaldo M1938 tykkiä kaksoistorneissa
6 × 533 mm torpedoputkea
4 lentokonetta
Ilmatorjunta 8 × 37 mm ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisina asennuksina
12 × 20 mm/L65 kaksiputkista ilmatorjuntatykkiä

Ciano-luokan piti olli Italian laivaston kevyt risteilijäluokka, johon kuuluisi kaksi vuodesta 1939 alkaen valmistettua alusta.

Regia Marina aloitti kahden uuden risteilijän suunnittelun noin kaksi vuotta edeltäneen Abruzzi-luokan alusten valmistumisesta. Alusten piti muistuttaa edeltäjiään, mutta toki niihin oli tarkoitus tehdä käytössä havaittuja muutoksia. Luokan piti siis olla Condottieri-luokan alaluokka tai muunnos.[1]

Luokan alusten pääaseistuksen piti olla sama, mutta apuaseiksi piti tulla uudet 90 millimetrin 50 pituuskaliiperin Ansaldo 1938 tykit aiempien 100 millimetrin aseiden tilalle. Tykit piti ryhmitella kaksiputksina asennuksina neljä kummallekin kyljelle kuten taistelulaiva Littoriossa. Samoin tehtiin ehdotus uusien 65 millimetrin 64 pituukaliiperin Ansaldo-Terni ilmatorjuntatykkien käyttöönotosta, joissa kuitenkin todettiin testeissä vakavia puutteita. Samoin aluksille oli määrä asentaa uusia 20 millimetrin 65 pituuskaliiperin ilmatorjuntatykkejä. Lisäksi lentokoneiden lukumäärä oli tarkoitus kasvattaa neljään.[1]

Alusten suojan piti olla sama lukuun ottamatta kansipanssarin lisäämistä 45 millimetriin ja tornien etupanssarin lisäämistä 140 millimetriin. Rungon kokoa kasvatettiin, jolloin uppouma kasvoi 9 800 tonniin ja mahdollisesti jopa 10 000 tonniin. Nopeuden piti olla vähintään 33 solmua, kun käytettävissä olisi 115 000 hevosvoimaa.[1]

Ennen suunnitelmien vahvistamista syttyi toinen maailmansota ja vaikka Italia ei liittynytkään sotaan vielä vuonna 1939 muut akselivaltojen edustajat painostivat sitä liittymään siihen. Laivastolle asetettiin uusi arvojärjestys tehtäville, joihin kuului hävittäjät ja torpedoveneet. Tällaisessa tilanteessa alusten suunnittelun viimeistelystä luovuttiin 1940 eikä tilauksia siten jätetty, vaikka niille nimet varattiinkin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Whitley, M. J. s. 142