Acciaio-luokka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Acciaio-luokka
Tekniset tiedot
Uppouma 708 t (pinnalla)
864 t (sukellus)
Pituus 60,18 m
Leveys 6,44 m
Syväys 4,78 m
Koneteho 2 Fiat-dieselmoottoria 1 400 hv
2 CRDA-sähkömoottoria 800 bhp
Nopeus 14 solmua (pinnalla)
7,7 solmua (sukellus)
Miehistöä 45
Aseistus
Meritorjunta 1 × 100 mm/47 kansitykki
6 × 533 mm torpedoputkea
Ilmatorjunta 1-2 × 20 mm/70 ilmatorjuntatykkiä

Acciaio-luokka oli Italian kuninkaallisen laivaston kolmentoista aluksen muodostama sukellusveneluokka, joka muodostaa viidennen alaluokan 600-tonnin rannikkosukellusveneistä. Luokan alusten valmistus aloitettiin 1940-1941 ja ne valmistuivat 1941-1942. Ne osallistuivat toiseen maailmansotaan, jonka aikana kahdeksan alusta tuhoutui ja yksi vallattiin. Lopuista kaksi jatkoi palvelustaan Italian merivoimissa ja yksi luovutettiin sotakorvauksena Neuvostoliitolle.

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokan alukset olivat paranneltuja versioita Adua- ja Perla-luokkien aluksista. Niissä oli muun muassa pienempi torni, mikä paransi alusten vakautta ja pienensi silhuettia. Luokan kolmestatoista aluksesta kuusi valmistettiin CRDA:n Monfalconen telakalla, neljä OTO:n Muggianon telakalla ja loput kolme Cantieri Tosilla Tarantossa.[1]

Alusten uppouma pinta-ajossa oli 697 ja sukelluksissa 850 pitkää tonnia. Niiden pituus oli 60,18, leveys 6,44 ja syväys 4,78 metriä. Alusten aseistuksena oli keulassa neljä ja perässä kaksi 533 millimetrin torpedoputkea. Aseistusta täydensi 100 millimetrin 45 pituuskaliiperin kansitykki. Ilmatorjunta-aseistuksena aluksilla oli yksi tai kaksi kappaletta 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä tai kaksiputkista 13,2 millimetrin konekivääriä.[1]

Luokan alusten propulsiojärjestelmä tuotti kahteen akseliin pinta-ajossa kahdella Fiat-dieselmoottorilla 1 400 hevosvoimaa, mikä mahdollisti 14 solmun huippunopeuden. Sukelluksissa kaksi CRDA-sähkömoottoria tuotti vastaavasti 800 hevosvoimaa mahdollistaen 7,7 solmun huippunopeuden. Aluksilla oli tankeissa 78 tonnia polttoöljyä. Tosin valmistamilla aluksilla oli voimakkaammat dieselmoottorit kuin muilla, mikä mahdollisti 14,7 solmun nopeuden pinta-ajossa. Tosin aluksilla oli myös CRDA:n sähkömoottorit vaihdettu joko Ansaldon tai Marellin sähkömoottoreihin. Tehokkaamman propulsion seurauksena alusten perän torpedoputket poistettiin.[1]

Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Acciaio-luokan sukellusveneet[1][2]
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
R.Smg. Acciaio Odero-Terni-Orlando, Muggiano 21. marraskuuta 1940 22. tammikuuta 1941 30. lokakuuta 1941 13. heinäkuuta 1943 HMS Unrulyn upottama
R.Smg. Alabastro CRDA, Monfalcone 14. maaliskuuta 1941 18. joulukuuta 1941 9. toukokuuta 1942 upotettu 14. syyskuuta 1942
R.Smg. Argento Tosi, Taranto 30. huhtikuuta 1941 22. helmikuuta 1942 16. toukokuuta 1942 upotettu 3. elokuuta 1943
R.Smg. Asteria CRDA, Monfalcone 16. lokakuuta 1940 25. toukokuuta 1941 8. marraskuuta 1941 upotettu 17. helmikuuta 1943
R.Smg. Avorio CRDA, Monfalcone 9. marraskuuta 1940 6. syyskuuta 1941 25. maaliskuuta 1942 upotettu 8. helmikuuta 1943
R.Smg. Bronzo Tosi, Taranto 2. joulukuuta 1940 28. syyskuuta 1941 2. tammikuuta 1942 vallattu 12. heinäkuuta 1943 HMS P714
siirretty 1944 Ranskan laivastolle Narval
romutettu 1948
R.Smg. Cobalto OTO, Muggiano 26. marraskuuta 1940 20. elokuuta 1941 18. maaliskuuta 1942 upotettu 12. heinäkuuta 1942
R.Smg. Giada CRDA, Monfalcone 16. lokakuuta 1940 10. kesäkuuta 1941 8. joulukuuta 1941 poistettu alusluettelosta 1. tammikuuta 1966
R.Smg. Granito CRDA, Monfalcone 9. marraskuuta 1940 5. elokuuta 1941 31. maaliskuuta 1942 upotettu 9. marraskuuta 1942
R.Smg. Nichelio OTO, Muggiano 1. heinäkuuta 1941 12. huhtikuuta 1942 30. heinäkuuta 1942 Neuvostoliitolle 1949
R.Smg. Platino OTO, Muggiano 20. marraskuuta 1940 1. kesäkuuta 1941 2. lokakuuta 1941 poistettu alusluettelosta 1. helmikuuta 1948
R.Smg. Porfido CRDA, Monfalcone 9. marraskuuta 1940 23. elokuuta 1941 24. tammikuuta 1942 upotettu 6. joulukuuta 1942
R.Smg. Volframio Tosi, Taranto 16. joulukuuta 1940 9. marraskuuta 1941 15. helmikuuta 1942 upotettu 1944

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Gardiner, Robert s. 310
  2. regiamarina.net