Maat ja Kansat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maat ja Kansat oli Tampereella vuosina 1906–1913 toiminut elokuvayhtiö. Se omisti elokuvateattereita, toi maahan ja vuokrasi elokuvaohjelmia sekä valmisti lähes 30 lyhytelokuvaa.

Keväällä 1906 perustetun osakeyhtiön hallituksen muodostivat merikapteeni Axel Backman, kauppias Rafael Harberg (Haarla), rautatiekirjuri Arthur Johannes Forsander ja varajäsenenä isännöitsijä Arthur Prikander. Sen toimialaksi ilmoitettiin ”kansa- ja maantieteellisten opettavien ja huvittavien kuvien näytteleminen maamme eri kaupungeissa ja keisarikunnassa”.[1] Yhtiö perusti elokuvateatterin Viipuriin[2] ja osti turkulaisen Maailman Ympäri -teatterin.[3] Tampereella sen omistukseen siirtyivät Ruuskasen talon Ympäri Maailman ja Palanderin talon Maailman Ympäri,[1] jotka elokuussa 1907 korvattiin Hämeenkatu 8:n Ympäri Maailman -teatterilla.[4] Kuopioon avattiin kiinteä elokuvateatteri lokakuussa 1906 ja yhtiö harjoitti myös kiertuetoimintaa.[5] Loppuvuodesta 1907 Maat ja Kansat mainosti, että sillä oli filiaali myös Venäjällä.[6]

Maat ja Kansat oli Suomen ainoa Helsingin ulkopuolinen elokuvien maahantuontia ja levitystä harjoittanut yhtiö.[7] Syksyllä 1908 se oli perustamassa maahantuonti- ja levitysyhtiö Bioa, jossa olivat mukana myös helsinkiläiset Central, Kansainvälinen Biografi sekä myöhemmin Pathé Frèresin agenttina toiminut Erik Estlander.[8] Bion toiminta lakkasi jo seuraavana keväänä, ja samalla päättyi myös tamperelaisyhtiön maahantuonti.[9]

Elokuvien valmistaminen liitettiin yhtiön toimenkuvaan osakepääoman korotuksen yhteydessä vuonna 1909. Hallituksen jäseninä toimivat tuolloin Forsander, Backman ja isännöitsijä K. O. Toivonen sekä varajäsenenä rouva H. Forsander.[10] Ensimmäinen, Nokiankoskea esittänyt kuva oli kuitenkin esitetty jo Hämeenkatu 8:n avajaisissa vuonna 1907[4]. Maat ja Kansat valmisti yhteensä lähes kolmekymmentä lyhyttä dokumenttielokuvaa sekä näytelmäelokuvan Vasikan häntä (1908).[11] Vuosina 1907–1908 se oli Karl Emil Ståhlbergin Atelier Apollon jälkeen Suomen toiseksi suurin elokuvatuottaja.[12] Yhtiön elokuvien laatua on pidetty heikkona.[13] Niistä on säilynyt vain Kuvia valtiopäivien juhlallisista avajaisista vuodelta 1910.[14]

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja[15] Forsander ja Toivonen ajautuivat vuonna 1910 talousvaikeuksiin ja heidän osakkeensa pakkohuutokaupattiin.[9] Tampereen Ympäri Maailman -teatteri siirtyi joulukuussa 1910 tehtailija Sulo Salmelinin omistukseen.[16] Osakeyhtiö Maat ja Kansat ilmoitti toiminnastaan kaupparekisteriin viimeisen kerran kesäkuussa 1911,[17] jolloin sen hallitukseen kuuluivat Vihtori Mäkelä, Vilho Osola ja Arthur Prikander sekä varajäsenenä August Lahti.[18] Yhtiön teatteritoiminta Turussa ja Viipurissa päättyi vuonna 1913[19] ja se poistettiin kaupparekisteristä vuonna 1980.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hirn, Sven. Kuvat elävät: elokuvatoimintaa Suomessa 1908-1918. Helsinki: VAPK-kustannus, 1991.
  • Hirn, Sven. Kuvat kulkevat: kuvallisten esitysten perinne ja elävien kuvien 12 ensimmäistä vuotta Suomessa. Helsinki: Suomen elokuvasäätiö, 1981.
  • Hupaniittu, Outi. Biografiliiketoiminnan valtakausi: toimijuus ja kilpailu suomalaisella elokuva-alalla 1900-1920-luvuilla. Turku: Turun yliopisto, 2013.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hirn 1981, s. 261.
  2. Hirn 1981, s. 252
  3. Hirn 1981, s. 242.
  4. a b Hirn 1981, s. 263.
  5. Hirn 1981, s. 265, 285.
  6. Hupaniittu, s. 141.
  7. Hupaniittu, s. 115.
  8. Hupaniittu s. 118-119, 122.
  9. a b Hupaniittu, s. 121.
  10. Registeringstidning för varumärken digi.kansalliskirjasto.fi. 1909. Viitattu 2.6.2019.
  11. Oy Maat ja Kansat Elonet. Viitattu 2.6.2019.
  12. Hupaniittu s. 95.
  13. Hupaniittu, s. 112.
  14. Tampere Film Festival 2012 ohjelmakirja tamperefilmfestival.fi. Arkistoitu 2.6.2019. Viitattu 2.6.2019.
  15. Hirn 1991, s. 50.
  16. Hirn 1991, s. 56, 265.
  17. a b Pörssitieto porssitieto.fi. Viitattu 2.6.2019.
  18. Registeringstidning för varumärken digi.kansalliskirjasto.fi. 1911. Viitattu 2.6.2019.
  19. Kohtalokas metsästysretki Mykkä Todistaja. Viitattu 18.7.2019.