Maantieteellis-historiallinen menetelmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maantieteellis-historiallisen menetelmän kehittäjä professori Julius Krohn oli kirjallisuuden ja kansanrunouden tutkija sekä runoilija.
Maantieteellis-historiallista menetelmää kehitti edelleen Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori Kaarle Krohn.

Maantieteellis-historiallinen menetelmä (myös maantieteellis-historiallinen metodi, Professori J. Krohnin suomalainen tutkimusmenetelmä tai suomalainen tutkimusmenetelmä) on folkloristiikassa, perinteentutkimuksessa ja kulttuuriantropologiassa käytettävä tutkimusmenetelmä, jonka kehitti suomalainen professori Julius Krohn.[1][2] Menetelmä oli ensimmäinen ja sitä pidetään joidenkin mielestä myös suurimpana kansanrunouden tutkimisen eli folkloristiikan paradigmana.[2] Maantieteellis-historiallinen menetelmä oli filologian tekstikritiikin sovellus suulliseen tradition tutkimiseen.[3]

Julius Krohn ja sittemmin hänen poikansa Kaarle Krohn kehittivät menetelmää 1880-luvun tienoilta alkaen. Heidän ajatuksenaan oli, että menetelmän avulla voitaisiin selvittää kansanrunojen ajallista ja alueellista alkuperää ja leviämistä. Krohnien menetelmää on kuvattu tieteelliseksi ja kansainväliseksi läpimurroksi, joka muutti Kalevalaan pohjautuvan romanttis-idealistisen suhtautumisen kansanrunouteen kehitysopilliseksi suhtautumiseksi. Alan tutkimusessa tapahtui siten merkittävä paradigmakäänne.[2] Menetelmä kehitettiin erityisesti muinaisrunouden tutkimisen tarpeisiin.[4]

Maantieteellis-historiallisen menetelmän ohella syntyi varsin määrätietoisesti uusi tieteenala, nimittäin suomalainen ja vertaileva kansanrunoudentutkimus vuonna 1888. Sen historian ensimmäinen oppituoli oli Suomen Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa.[2]

Krohnien metodi vaikutti pitkälle 1900-luvulle, kunnes uudet paradigmat ja käänteet ohittivat sen. Toisaalta menetelmä vaikuttaa edelleen 2020-luvullakin vahvasti folkloristiikan aineistolähtöisissä tutkimuksissa. Maantieteellis-historiallinen menetelmä läpäisi 1900-luvun alun tutkimusta niin, ettei muille äänille tai suuntauksille ollut juuri tilaa. Tämän koki karvaasti muun muassa Väinö Salminen.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Finto: YSO: maantieteellis-historiallinen menetelmä finto.fi. Viitattu 8.12.2023.
  2. a b c d e Käänteentekevää | Vähäisiä lisiä neba.finlit.fi. Viitattu 8.12.2023.
  3. M. Suominen ym. (toim.): A man of measure. Festschrift in honour of Fred Karlsson on his 60th birthday. Suomen kielitieteellinen yhdistys, 2006.
  4. Lämmitettyjä klassikoita agricolaverkko.fi. Viitattu 8.12.2023.