M/S Fjärdvägen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
M/S Fjärdvägen
M/S Fjärdvägen Saaristomerellä
M/S Fjärdvägen Saaristomerellä
Tyyppi Rahtilaiva
Lippuvaltio Suomi
Kotipaikka Maarianhamina
IMO-numero 7226952
MMSI-numero 230341000
Tunnuskirjaimet OJHC
Aiemmat nimet 1972–1973: Anu
1973: Norcliff
1973–1980: Anu
1980: Lune Bridge
1980–1981: Lady Catherin
1981–1982: Lakespan Ontario
1982–1985: Sir Lamorak (L3532)
1985–1987: Merchant Trader
1987: Mols Trader
1987–1989: Mads Mols
1989–1992: Pride of Portsmouth
1992–1995: Norman Commodore
1995– Fjärdvägen
Omistaja Rederi Ab Lillgaard
Aiemmat omistajat 1972–1980: Alander Frachtsciff GmbH
1980: Tejo Leasing Ltd
1980–1985: Javelin Shipping Co Ltd
1985–1987: Cenargo Navigation Ltd
1987: Scout Shipping Co Ltd
1987–1994: Bahamadifko LXII
1994–1995: Clare Business Ltd
1995– Rederi Ab Lillgaard
Rakennustelakka Ankerløkken Verft A/S, Florø, Norja
Rakennusnumero 90
Luovutettu syyskuu 1972
Status Liikenteessä
Tekniset tiedot
Pituus 109,51 m
Leveys 20,43 m
Syväys 4,9 m
Bruttovetoisuus 1 577 brt
Koneisto 2 × Pielstick 8PC2L diesel
Koneteho 5 885 kW
Nopeus 32,41 km/h
Nopeus 17,5 kn
Hyttejä 12
Lastikapasiteetti 45 traileria
Lähteet [1]

M/S Fjärdvägen (IMO 7226952) on ahvenanmaalaisen Rederi Ab Lillgaardin omistama ro-ro-rahtialus[2]. Alus on rakennettu vuonna 1972 Ankerløkken Verft A/S -nimisellä telakalla, Florøssa, Norjassa. Aluksen jääluokitus on 1A[3] eli se pystyy useimmissa jääolosuhteissa kulkemaan yksin. Fjärdvägen on rekisteröity Suomen lipun alle ja sen kotisatama on Maarianhamina.

Fjärdvägenin sisaraluksia ovat M/S Umm al Anber, M/S Forest Atlantic ja M/S Ontosenoi -I BSB-II.[1]

Käyttöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1972–1985[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 1972 vastavalmistunut alus luovutettiin saksalaisen Alander Frachtsciff GmbH:n omistukseen. Aluksen nimi oli tuolloin Anu. Tämän jälkeen helsinkiläinen Avomeri Line Oy aloitti liikennöinnin aluksella reitillä Helsinki–HelsingborgÅrhus. 2. toukokuuta–12. kesäkuuta 1973 väliseksi ajaksi alus aikarahdattiin brittiläis-hollantilaisen North Sea Ferries Rozenburgin liikenteeseen välille HullRotterdam nimellä Norcliff. 13. kesäkuuta rahtaus päättyi ja alus sai jälleen nimen Anu. Vuoteen 1979 saakka Anu teki joitain rahtausmatkoja. Vuodesta 1979 vuoteen 1980 välisen ajan Anu oli aikarahdattuna Tor Linen Göteborgin ja Imminghamin väliseen liikenteeseen. Kesäkuussa 1980 Sarkin saarella, Britanniassa toimiva Tejo Leasing Ltd osti aluksen ja aikarahtasi sen British Railwaysin Rosslaren ja Fishguardin väliseen liikenteeseen. Syyskuussa jerseyläinen Javelin Shipping Co Ltd osti aluksen ja antoi sille nimen Lune Bridge. Lokakuusta joulukuun puoleenväliin 1980 alus oli aikarahdattuna Sealink U.K. Ltd:n (British Railways) liikenteeseen linjalle HeyshamBelfast.[1]

18. joulukuuta 1980 alus sai nimen Lady Catherin, jonka jälkeen aikarahdattiin B&I Linen Dublinin ja Holyheadin väliseen liikenteeseen. Rahtaus päättyi elokuussa 1981, jonka jälkeen alus aikarahdattiin kanadalaisen Lakespan Marine Inc:n Oshawan ja Oswegan väliseen liikenteeseen nimellä Lakespan Ontario. Helmikuussa rahtaus päättyi ja alus kutsuttiin Royal Fleet Auxiliaryn (Britannian puolustusministeriö) tavaran- ja joukkojenkuljetusalukseksi Falklandin sodan ajaksi. Alus sai myös uuden nimen: Sir Lamorak (L3532).[1]

1985–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 1985 alus myytiin mansaarelaiselle Cenargo Navigation Ltd:lle. Uusi omistaja antoi alukselle nimen Merchant Trader. Vuonna 1987 alus myytiin ensin Scout Shipping Co Ltd:lle, joka rekisteröi sen Mols Trader -nimisenä Bahaman lipun alle. Kotisatamaksi tuli Nassau. Myöhemmin samana vuonna alus rekisteröitiin Bahamadifko LXII:n omistukseen nimellä Mads Mols. Lippuvaltiona säilyi edelleen Bahama. Elokuussa 1987 Mads Mols aikarahdattiin tanskalaisen Mols Linienin liikenteeseen välille EbeltoftSjællands Odde. Vuodesta 1989 vuoteen 1992 alus oli aikarahdattuna englantilaisen Mainland Market Deliveriesin Portsmouthin ja Kanaalisaarten väliseen liikenteeseen nimellä Pride of Portsmouth. Vuonna 1992 Pride of Portsmouth aikarahdattiin Commodore Ship Managementille. Samana vuonna alus aikarahdattiin Commodore Ferriesin Guernseyn ja Jerseyn väliseen liikenteeseen nimellä Norman Commodore.[1]

25. maaliskuuta 1994 Norman Commodore myytiin Clare Business Ltd:n omistukseen. Uuden omistajan alaisuudessa alus jatkoi yhä reitillä Guernsey–Jersey. 18. joulukuuta 1995 ahvenanmaalainen Rederi Ab Lillgaard osti aluksen ja rekisteröi sen Suomen lipun alle nimellä Fjärdvägen. Kotisatamaksi tuli Maarianhamina. Omistajanvaihdoksen jälkeen alus aloitti liikennöinnin Naantalin sataman ja Långnäsin välillä. Rederi Ab Lillgaard liikennöi reittiä päivittäin lauantaita lukuun ottamatta.[3][1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f M/S ANU Fakta om Fartyg. Viitattu 28.4.2008. (ruotsiksi)
  2. Ossi Rajala: Kaupungin kaikkien aikojen suurin satsaus kannattanut: Sataman uusi laituri on lisännyt liikennettä Naantalissa. Turun Sanomat, 6.7.2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.3.2008. [vanhentunut linkki]
  3. a b MS FJÄRDVÄGEN Rederi Ab Lillgaard. Arkistoitu 17.1.2008. Viitattu 14.3.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]