Luuvin kieli
| Luuvi | |
|---|---|
 Luuvin kielen puhuma-alue |
|
| Tiedot | |
| Alue | Anatolia |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | hieroglyfit nuolenpääkirjoitus |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | anatolialaiset kielet |
| ISO 639-3 | xlu |
Luuvin kieli[1] on muinaiseen heettiläisvaltakuntaan kuuluneessa Luvian maakunnassa puhuttu kuollut kieli. Se kuuluu indoeurooppalaisten kielten heettiläiseen ryhmään.[2]
Kieli tunnetaan heettiläisten pääkaupungin Hattušan arkistoista löydettyjen nuolenpääkirjoitusten sekä heettiläisillä hieroglyfeillä laadittujen tekstien perusteella. Luuvinkieliset nuolenpääkirjoitukset ovat heettiläisiin teksteihin sisältyviä katkelmia ja yksittäisiä sanoja. Ne on kirjoitettu 1500–1200-luvuilla eaa. Hieroglyfikirjoituksesta on säilynyt etupäässä piirtokirjoituksia, joista suurin osa on laadittu heettiläisvaltakunnan tuhoutumisen jälkeen 900–600-luvuilla eaa.[2] Luuvin kielestä erotellaan erikseen myös hieroglyfeillä ja nuolenpääkirjoituksella kirjoitettu luuvi omiksi kielikseen.[3]
Heettiläisiin teksteihin sisältyvien mainintojen ja piirtokirjoitusten löytöpaikkojen perusteella luuvin kielen ydinalue sijaitsi eteläisessä ja lounaisessa Vähässä-Aasiassa ulottuen nykyisen Syyrian pohjoisosiin. Piirtokirjoituksia on löydetty myös Vähän-Aasian länsi- ja keskiosista.[2]
Luuvin ja heetin kielen suhde on kyseenalainen. Nykyään vallitsevan käsityksen mukaan ne ovat saman kielen rinnakkaisia murteita. On mahdollista, että heettiläisvaltakunnan myöhäiskaudella puhekielenä toimi luuvi ja heettiä käytettiin vain kirjakielenä.[4] Luuvista on myös otettu merkittävistä lainoja heetin kieleen.[5]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Alveolaari | Palataali | Velaari | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Norm. | Lab. | ||||
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | kʷ | gʷ | |
| Affrikaatta | ts | ||||
| Nasaali | m | n | |||
| Frikatiivi | s | x | ɣ | xʷ | ɣʷ | ||
| Lateraali | l | ||||
| Tremulantti | r | ||||
| Puolivokaali | w | j | |||
Lähde:[6]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takinen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | o | ||
| Avoin | a |
Kaikki vokaalit voivat esiintyä myös pitkinä.
Lähde:[6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat (3. painos), s. 91. Tampere: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X
- ↑ a b c Roger D. Woodard (ed.): The Ancient Languages of Asia Minor, s. 31. Cambridge: Cambridge University Press, 2008. ISBN 978-0-521-68496-5
- ↑ Glottolog 4.6 - Luvian glottolog.org. Viitattu 26.11.2022.
- ↑ Roger D. Woodard (ed.): The Ancient Languages of Asia Minor, s. 31–32. Cambridge: Cambridge University Press, 2008. ISBN 978-0-521-68496-5
- ↑ Luwian language Encyclopædia Britannica. 2022. Viitattu 26.11.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Luwian language and script omniglot.com. Viitattu 26.11.2022.