Luumäen motelli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Luumäen motelli (myöhemmin Kastelli ja Hotelli Salpa) on Etelä-Karjalan Luumäelle 1960-luvun alussa avattu majoitusliike, joka oli Suomen ensimmäisiä motelleja[1]. Se sijaitsee entisen kuutostien eli nykyisen Itsenäisyydentien varrella Kivijärven rannalla Luumäen Jurvalassa. Kesäkuussa 2024 Helsingin käräjäoikeus asetti hotellikiinteistön omistajayhtiön Kivijärven Rantakiinteistöt Oy konkurssiin yhtiön hallituksen edustajan hakemuksesta[2].

Luumäen motellin perustivat Alpo Kaukasalo ja Olavi Penttilä, joka oli kokenut motellielämää Yhdysvaltojen San Franciscossa ja tuli myöhemmin tunnetuksi hotelli- ja rakennustoimintaa harjoittaneesta Penttilä-yhtiöt-konsernista.

Motellin maineen loivat Amerikasta Suomeen palanneet Veikko ja Eira Parkkari, jotka tulivat Luumäelle motellinpitäjiksi keväällä 1964. He olivat eri lähteiden mukaan pitäneet Kanadan Port Arthurissa motellia,[3] ravintolaa, makkaratehdasta ja elintarvikemyymälää[1] tai sitten Vancouverissa liha-alan yritystä[4].

Motellissa oli vuonna 1964 kahdeksan huonetta päärakennuksessa ja viisi neljän hengen mökkiä. Kivijärven rannassa oli kaksi saunarakennusta. Apu-lehdessä 31/1964 Eero Sauri arvioi Luumäen Suomen ”motellimaisimmaksi motelliksi”, vaikka motelli-nimellä oli ennen sitä avattu majapaikkoja Jyväskylän Keljonlahteen, Espooseen, Iihin ja Pelloon.[1]

Motelli kasvoi vähitellen 34-huoneiseksi majataloksi, jossa oli henkilökuntaa parhaimmillaan yli 70. Motellin kahvilaan saatiin vuonna 1965 alkoholin anniskeluoikeudet sillä ehdolla, ettei alkoholia tarjoilla paikallisille asukkaille vaan vähintään viiden kilometrin päässä asuville. Vuonna 1968 motellissa vieraili elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock ollessaan etsimässä Suomesta kuvauspaikkoja toteutumatta jääneelle elokuvalleen Short Night, joka olisi perustunut Ronald Kirkbridgen agenttiromaaniin.[3][5] Kesällä 1971 valmistettiin karhupaistiateria Romanian diktaattorin Ceausescun seurueelle, joka kuitenkin ajoi pysähtymättä motellin ohi[6].[4]

Uusiksi motellinpitäjiksi tuli vuonna 1976 pohjoiskarjalainen yrittäjäpariskunta Pekka ja Kaija Seppänen, joilla oli myös Karjalan motelli Kesälahdella[7]. Motellin 40-paikkainen laiva Mimmi teki risteilyjä Kivijärvellä. Neuvostoliittoon ”vodkaturisteja” kuljettaneet turistibussit pysähtyivät motellilla.[4] Vuonna 1985 motellista tehtiin Penttilä-yhtiöiden voimin maisemahotelli Kastelli,[8] ja kiinteistöön rakennettiin uima-allas ja kokoustilat. Motellin tanssiravintola oli 1980-luvun loppuvuosina suosittu huippuartisteineen, monenlaisine ohjelmallisine iltoineen ja pitkine viinilistoineen. Suomen 1990-luvun alun laman iskettyä ja itärajan avauduttua Luumäen motelli toimi seksibaarina brasilialaisine tanssityttöineen ja Venäjältä haettuine prostituoituineen. Pian kiinteistön omistaneiden Penttilöiden rakennusyritys teki konkurssin, ja uuden omistajan Luumäen Motelli Oy teki konkurssin jo kaksi vuotta myöhemmin 1996[9]. Motelli suljettiin ja kiinteistö siirtyi pankille.[3][4]

Seuraavat yrittäjät palasivat 1990-luvun lopulla perusasioihin, palvelemaan kaikenlaisia asiakkaita, ja paikan nimeksi tuli taas Luumäen motelli. 2010-luvun alussa motelli oli venäläisyrityksen omistuksessa ja kolmisen vuotta tyhjillään, jolloin se pääsi huonoon kuntoon[10]. Vuonna 2015 motellikiinteistön osti Kivijärven Rantakiinteistöt Oy, joka on kunnostanut rakennusta. Ravintola- ja majoitustoimintaa on vuodesta 2017 hoitanut Multifun Finland Ltd Oy nimellä Hotelli Salpa.[11]

Kivijärven Rantakiinteistöt Oy hakeutui konkurssiin kesäkuussa 2024. Yhtiön virallinen omistaja oli vuodesta 2016 Vesa Kourula, joka kuoli 2023. Hän oli oligarkki Gennadi Timtšenkon asioita Suomessa hoitavan Kai Paanasen tuttava, mitä kautta Lev Pervykhinin johtama tappiollinen hotellitoiminta sai rahoitusta liikemies Mauri Kosken nimiin merkityiltä yrityksiltä. Pervykhin kieltää tuntevansa Koskea. Kourulan perikunta on kieltäytynyt ottamaan vastaan hotellikiinteistöä perintönä ja epäilee Kourulan toimineen vain bulvaanina. Perinnöstä kieltäytymisen johdosta hotellikiinteistön virallinen omistus on siirtynyt Suomen valtiolle. Tilanne on juridisesti hyvin sekava.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Sauri, Eero: Motelli. Apu, 1964, nro 31, s. 20–23. Lehden numero Internet Archivessa. Viitattu 23.2.2023.
  2. ↑ a b Salovaara, Outi: Luumäen ”kuolleen miehen motellin” miljoona­tappioiden kuittaaja paljastui. Helsingin Sanomat, 22.6.2024. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 22.6.2024.
  3. ↑ a b c Nykänen, Anna-Stina: Luumäen motelli on nähnyt monta elämää. Helsingin Sanomat, 13.7.1997. Verkkoversio tilaajille. Viitattu 23.2.2023.Pidempi versio näköislehdessä (maksullinen).
  4. ↑ a b c d Historia Hotelli Salpa. Viitattu 23.2.2023.
  5. ↑ Tanskanen, Jari: Täällä kävivät Hitchcock ja missit Yle Uutiset. 19.4.2017. Viitattu 23.2.2023.
  6. ↑ Saarivuori, Tarja: Tehtaat kiinnostivat romanialaisvieraita. Helsingin Sanomat, 2.7.1971, s. 5. Näköislehti (maksullinen).
  7. ↑ Horisontti: Luumäen motelli uusiin käsiin. Helsingin Sanomat, 26.8.1976, s. 12. Näköislehti (maksullinen).
  8. ↑ Hotellinjohtajaa. (Penttilä-yhtiöiden työpaikkailmoitus.) Helsingin Sanomat, 7.2.1988, s. 74. Näköislehti (maksullinen).
  9. ↑ Hotellinpitäjä korvauksiin irtisanomisesta. Helsingin Sanomat, 15.2.1996, s. 11. Näköislehti (maksullinen).
  10. ↑ Aimola, Olli: Oman aikansa matkailuhelmi tärviöllä Yle Uutiset. 11.7.2015. Viitattu 23.2.2023.
  11. ↑ Hupli-Oinonen, Liisa: Luumäen motelli avautuu Hotelli Salpana toukokuussa. Luumäen Lehti, 5.4.2017. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.2.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luumäen_motelli&oldid=22516236”