Luettelo tekoälyhankkeista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä on luettelo tekoälyhankkeista. Luettelo käsittää nykyiset ja aiemmat, luokittelemattomat ja merkittävät tekoälyhankkeet.

Erikoishankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aivohankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internet-aktivismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Serenata de Amor, hanke julkisten menojen analysoimiseksi ja poikkeamien havaitsemiseksi.

Kognitiivinen arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liike ja manipulointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • AIBO, kodin robottilelu, syntyi Sonyn Computer Science Laboratory (CSL) -laboratoriossa.
  • Cog, MIT:n kognitiotieteen ja tekoälyn teorioiden tutkimiseen kehittämä robotti, jonka valmistus on lopetettu.

Luonnollisten kielten käsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • AIML, XML-murre luonnollisen kielen ohjelmistoagenttien luomiseen.
  • Apahce Lucene, suorituskykyinen ja monipuolinen tekstihakukirjasto, joka on kirjoitettu kokonaan Javalla.
  • Apache OpenNLP, koneoppimiseen perustuva työkalupakki luonnollisen kielen tekstin käsittelyyn. Se tukee yleisimpiä NLP-tehtäviä, kuten tokenisointia, lauseiden segmentointia, puhekielen osamerkintöjä, nimettyjen entiteettien erottelua, kappalemäärittelyä ja jäsennystä.
  • Artificial Linguistic Internet Computer Entity, palkittu luonnollisen kielen käsittelyyn tarkoitettu chatterbot.
  • ChatGPT, keskustelurobotti, joka on rakennettu OpenAI:n GPT-3.5- ja GPT-4-perheen (maksullinen) suurten kielimallien päälle.
  • Cleverbot, Jabberwackyn seuraaja, jossa on nyt 170 miljoonaa keskusteluriviä, Deep Context, fuzziness ja rinnakkainen prosessointi. Cleverbot oppii noin 2 miljoonasta käyttäjän vuorovaikutuksesta kuukaudessa.
  • ELIZA, Joseph Weizenbaumin vuonna 1966 kehittämä kuuluisa tietokoneohjelma, joka parodioi ihmiskeskeistä terapiaa.
  • FreeHAL, itseoppiva keskustelusimulaattori (chatterbot), joka käyttää semanttisia verkkoja organisoidakseen tietämystään jäljitelläkseen hyvin lähellä ihmisen käyttäytymistä keskusteluissa.
  • GigaChat, venäläisen Sberbankin chatbot.
  • GPT-3, OpenAI:n vuonna 2020 kehittämä kielimalli, joka pystyy tuottamaan tekstiä, jota on vaikea erottaa ihmisen kirjoittamasta tekstistä.
  • Jabberwacky, Rollo Carpenterin kehittämä chatbot, jonka tavoitteena on simuloida luonnollista ihmiskeskustelua.
  • LaMDA, Googlen kehittämä neuraalisten keskustelukielimallien perhe.
  • Mycroft, ilmainen ja avoimen lähdekoodin älykäs henkilökohtainen avustaja, joka käyttää luonnollisen kielen käyttöliittymää.
  • PARRY, toinen varhainen keskustelurobotti, jonka kirjoitti Kenneth Colby vuonna 1972 ja joka yritti simuloida vainoharhaista skitsofreenikkoa.
  • SHRDLU, Terry Winogradin MIT:ssä vuosina 1968-1970 kehittämä varhainen luonnollisen kielen käsittelyä käyttävä tietokoneohjelma.
  • SYSTRAN, samannimisen yrityksen konekäännösteknologia, jota käyttävät muun muassa Yahoo!, AltaVista ja Google.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Melomics, bioinspiroitu teknologia musiikin säveltämiseen ja syntetisointiin, jossa tietokoneet kehittävät oman tyylinsä sen sijaan, että jäljittelisivät muusikoita.

Pelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • AlphaGo, Googlen kehittämä ohjelmisto, joka pelaa kiinalaista lautapeliä Go
  • Chinook, tietokoneohjelma, joka pelaa englantilaista lautapeliä; ensimmäinen, joka voitti maailmanmestaruuden kilpailussa ihmisiä vastaan.
  • Deep Blue, IBM:n kehittämä shakkia pelaava tietokone, joka voitti Garri Kasparovin vuonna 1997.
  • Halite, Two Sigman vuonna 2016 luoma tekoälyohjelmointikilpailu.
  • Libratus, pokeritekoäly, joka voitti maailmanluokan pokerinpelaajat vuonna 2017 ja jonka on tarkoitus olla yleistettävissä muihin sovelluksiin.
  • Matchbox Educable Noughts and Crosses Engineoli tekoälytutkija Donald Michien vuonna 1961 suunnittelema ja rakentama mekaaninen tietokone, joka oli tehty 304 tulitikkuaskista.
  • Quick, Draw! on Googlen kehittämä verkkopeli, jossa pelaajia haastetaan piirtämään kuva esineestä tai ideasta, minkä jälkeen neuroverkon avulla arvotaan, mikä piirros on.
  • Samuel Checkers-peliohjelma (1959) oli maailman ensimmäisiä menestyksekkäitä itseoppivia ohjelmia ja sellaisena hyvin varhainen osoitus tekoälyn (AI) peruskäsitteestä.
  • Stockfish AII, avoimen lähdekoodin shakkimoottori, joka on tällä hetkellä korkeimmalla sijalla monissa tietokoneshakkiluokituksissa.
  • TD-Gammon ohjelma, joka oppi pelaamaan maailmanluokan backgammonia osittain pelaamalla itseään vastaan.

Puheentunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • CMU Sphinx, Carnegie Mellonin yliopistossa kehitetty ryhmä puheentunnistusjärjestelmiä.
  • DeepSpeech, avoimen lähdekoodin puhe-teksti-moottori, joka perustuu Baidun syväpuhe-tutkimukseen.
  • Whisper, OpenAI:ssa kehitetty avoimen lähdekoodin puheentunnistusjärjestelmä.

Puhesynteesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 15.ai, MIT:n nimettömän tutkijan kehittämä reaaliaikainen tekoälytekstistä puheeksi -työkalu.
  • Amazon Polly, Amazonin puhesynteesiohjelmisto.
  • Festival Speech Synthesis System, Edinburghin yliopiston puheteknologian tutkimuskeskuksessa kehitetty yleinen monikielinen puhesynteesijärjestelmä.
  • WaveNet, syvä neuroverkko raa'an äänen tuottamiseen.

Tieto ja päättely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Synthesia on videoiden luonti- ja editointialusta, jossa on tekoälyn luomat avatarit, jotka muistuttavat oikeita ihmisiä.

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monikäyttöiset hankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjelmistokirjastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Apache Mahout, skaalautuvien koneoppimisalgoritmien kirjasto.
  • Deeplearning4j, avoimen lähdekoodin hajautettu syväoppimiskehys, joka on kirjoitettu JVM:lle.
  • Keas, korkean tason avoimen lähdekoodin ohjelmistokirjasto koneoppimista varten (toimii muiden kirjastojen päällä).
  • Microsoft Cognitive Toolkit, avoimen lähdekoodin työkalupakki keinotekoisten neuroverkkojen rakentamiseen.
  • Open NN, kattava C++-kirjasto, joka toteuttaa neuroverkkoja.
  • Python, avoimen lähdekoodin Tensor- ja dynaaminen neuroverkko Pythonissa.
  • TensorFlow, avoimen lähdekoodin ohjelmistokirjasto koneoppimista varten.
  • Theano, Python-kirjasto ja optimoiva kääntäjä matemaattisten lausekkeiden, erityisesti matriisiarvoisten, käsittelyyn ja arviointiin.

GUI-kehykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pilvipalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Data Applied, verkkopohjainen tiedonlouhintaympäristö.
  • Watson, IBM:n pilottipalvelu, jonka tarkoituksena on paljastaa ja jakaa tietoon perustuvia oivalluksia ja edistää kognitiivisia sovelluksia.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]