Siirry sisältöön

OpenAI

Wikipediasta
OpenAI
Perustettu 10. joulukuuta 2015
Perustaja Sam Altman
Ilya Sutskever
Greg Brockman
Wojciech Zaremba
Elon Musk
John Schulman
Andrej Karpathy
Toimitusjohtaja Sam Altman (toimitusjohtaja)
Avainhenkilöt Mira Murati (teknologiajohtaja)
Kotipaikka San Francisco, Kalifornia, Yhdysvallat
Toimiala tekoäly
Tuotteet
Henkilöstö 4 500 (2026)[1]
Omistaja Työntekijät ja sijoittajat (47 %)
Microsoft (27 %)
OpenAI Foundation (26 %)
openai.com

OpenAI on yhdysvaltalainen tekoälytutkimusta tekevä tutkimuskeskus. Se koostuu voittoa tavoittelemattomasta OpenAI Foundationista ja yleishyödyllisestä yhtiöstä OpenAI Group PBC:stä[2]. OpenAI tunnetaan ohjelmistoistaan DALL-E, joka on kuvia tekstimuotoisen kuvauksen perusteella luova ohjelmisto ja ChatGPT, joka on kirjoitettua tekstiä ymmärtävä ja kysymyksiin vastaava tekoäly. Vuonna 2024 yhtiö esitteli videogeneraattorin Sora.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OpenAI:n perustivat joulukuussa 2015 Sam Altman (toimitusjohtaja), Elon Musk, Greg Brockman (johtokunnan puheenjohtaja), Reid Hoffman, Jessica Livingston, Peter Thiel, Amazon Web Services, Infosys ja YC Research. Pääomaksi tuli miljardi US-dollaria. Altman ja Livingston tulivat Y Combinator -sijoitusyhtiöstä, joka on aiemmin auttanut alkuun esim. Airbnb:n, Dropboxin ja Coinbasen. Brockman puolestaan on yhtiönrakentaja ja teknologiajohtaja Stripe-yhtiöstä. Hän kokosi yhteen kymmenen uuteen firmaan haluamaansa tutkijaa, joista yhdeksän lähti uuteen projektiin. Päätutkijaksi tuli aiemmin Google Brain -projektissa työskennellyt Ilya Sutskever.[3] Teknologiajohtajana on Mira Murati, jonka on myös kerrottu hoitaneen yhtiön operaatioita.[4]

Perustajat ilmaisivat OpenAI:n tavoitteeksi alussa tekoälyn avoimen kehityksen. On pelätty Facebookin ja Googlen kaltaisten yritysten monopolisoivan tekoälyn kehityksen. Lisäksi on pelätty sotilasmahtien pääsevän edelle tekoälyssä, mikä johtaisi väistämättömästi kilpavarusteluun.[5]

Kaupalliseksi yritykseksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OpenAI rekisteröitiin alun perin voittoa tuottamattomaksi. Tämä muuttui vuonna 2019 kun yhtiön täytyi kerätä pääomaa.[6] Microsoft sijoitti yritykseen miljardi dollaria.[7]

Vuonna 2017 OpenAI esitteli The International -tapahtumassa OpenAI Five -joukkueen, jonka botit oli koulutettu pelaamaan Dota 2 -peliä. Viimeinen julkinen esittely tapahtui 2019, kun bottijoukkue voitti maailmanmestarijoukkueen.[8]

Kesäkuussa 2020 OpenAI esitteli GPT-3 (Generative Pre-trained Transformer 3) -kielimallin, joka on koulutettu internetistä löytyviä tekstejä analysoimalla tuottamaan ihmisenkaltaista tekstiä.[9] GPT-3.5-malliin perustuva ChatGPT-keskustelubotti herätti suurta huomiota, kun se julkaistiin avoimeen beeta-testaukseen 30. marraskuuta 2022.

Tammikuussa 2023 kerrottiin Microsoftin aikovan sijoittaa 10 miljardia US-dollaria saadakseen 49 prosentin osuuden OpenAI:sta, jonka kokonaisarvoksi tulisi näin 29 miljardia.[10]

Ilja Sutskever erosi tutkimusjohtajan paikaltaan toukokuussa 2024, koska hän pelkää Open AI:n kaupallisuuden vaarantavan tekoälykehityksen turvallisuuden.[11]

Sam Altmanin erottaminen marraskuussa 2023

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

17. marraskuuta 2023 OpenAI:n johtokunta erotti toimitusjohtaja Sam Altmanin. Johtokunta viittasi siihen, että OpenAI:n päätehtävä oli hyödyttää ihmiskuntaa, eikä Altman ollut toiminut avoimesti ja rehellisesti keskusteluissaan johtokunnan kanssa. Altman oli muuttanut alkuperäisen säätiön miljardibisnekseksi. Lisäksi hän oli varoitellut tekoälyn kehityksen johtavan ihmiskunnan tuhoon ja ajanut tehokkaampien tekoälyjen kehityksen kieltämistä. Myös perustaja ja johtokunnan puheenjohtaja Greg Brockman ilmoitti eroavansa tehtävästään.[12] Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella ilmoitti jo seuraavana maanantaina Altmanin ja Brockmanin siirtyvän Microsoftille.[13] Lähes koko OpenAI:n henkilökunta kapinoi päätöstä vastaan. Yli 700 770 työntekijästä allekirjoitti kirjeen, jossa vaadittiin johtokunnan eroa ja Altmanin ottamista takaisin tai he siirtyisivät Microsoftille. Kirjeessä oli myös mukana johtokunnan jäsen Ilya Sutskever.[14] Keskiviikkona 22. marraskuuta ilmoitettiin että Sam Altman ja Greg Brockman palaavat OpenAI:lle. Uuteen johtokuntaan tulivat Bret Taylor, Larry Summers ja Adam D’Angelo, joista D’Angelo oli ollut edellisen, Altmanin erottaneen johtokunnan jäsen. Entinen johtokunta ei ikinä ilmoittanut tarkkaa syytä Altmanin erottamiseen. Sanotaan että Sutskever oli aiemmin sen kannalla, mutta pyörsi päätöksensä Brockmanin vaimon vetoomuksen jälkeen.[15]

Soran julkaisu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2024 OpenAI julkaisi Sora-videogeneraattorin, joka luo tekstimuotoisista kuvauksista korkeintaan 60 sekuntia pitkiä fotorealistisia videoita. Tämä ei ollut ensimmäinen videogeneraattori maailmassa.[16] Yhtiön arvoksi tuli 80 miljardia Yhdysvaltain dollaria.[17]

Maaliskuussa 2026 OpenAI ilmoitti sulkevansa Soran.[18]

Rakenteen muutos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OpenAI:n rakenteen muutoksesta ilmoitettiin 28. lokakuuta 2025. Voittoa tavoittelemattoman järjestön nimeksi vaihdettiin OpenAI Foundation. Voittoa tavoittelevasta yrityksestä muutettiin yleishyödyllinen OpenAI Group PBC. OpenAI Foundation jatkoi yrityksen hallintaa ja omisti noin 26 prosenttia osakkeista.[2] Uudelleenjärjestelyn loputtua Microsoft omisti yrityksen osakkeista noin 27 prosenttia ja 47 prosenttia nykyiset ja entiset työntekijät sekä sijoittajat.[19] [2]

Tuotteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikuttaminen EU:n tekoälysäädökseen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2023 Billy Perrigo kirjoitti Time-aikakauslehdessä, että OpenAI oli lobannut Euroopan unionin tekoälysäädöstä onnistuen vesittämään sitä tavoilla, jotka vähentäisivät yrityksen sääntelytaakkaa ja OpenAI:n sitoutumista. Time-lehti sai tiedot OpenAI:n sekaantumisesta EU:n viranomaisten toimintaan Euroopan komissiolta sen informaation vapautta koskevista hakupyynnöistä.[20]

OpenAI ehdotti muutoksia useisiin kohtiin, jotka myöhemmin hyväksyttiin EU:n lopulliseen tekstiin. Vuonna 2022 OpenAI esitti useita kertoja eurooppalaisille virkamiehille, että tulevassa tekoälylaissa ei pitäisi mainita sen yleiskäyttöisiä tekoälyjärjestelmiä, kuten GPT-3:n, ChatGPT:n edeltäjää ja kuvageneraattori Dall-E 2:n mainitsemista lakitekstissä "riskialttiina", joka asettaisi niille tiukat oikeudelliset vaatimukset, kuten avoimuus, jäljitettävyys ja inhimillinen valvonta.[20]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ OpenAI to nearly double workforce to 8,000 by end-2026, FT reports cnbc.com. Viitattu 31.3.2026. (englanniksi)
  2. 1 2 3 Our structure openai.com. Viitattu 31.3.2026. (englanniksi)
  3. ↑ Cade Metz: Inside OpenAI, Elon Musk's Wild Plan to Set Artificial Intelligence Free Wired. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
  4. ↑ https://www.nytimes.com/2023/11/17/technology/mira-murati-openai.html
  5. ↑ Open AI: Effort to democratize artificial intelligence research? Christian Science Monitor. Viitattu 13.1.2023.
  6. ↑ Devin Coldewey: OpenAI shifts from nonprofit to 'capped-profit' to attract capital TechCrunch. 11.3.2019. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Microsoft Invests In and Partners with OpenAI to Support Us Building Beneficial AGI OpenAI. 22.7.2019. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
  8. ↑ OpenAI, Christopher Berner, Greg Brockman, Brooke Chan, Vicki Cheung, Przemysław Dębiak, Christy Dennison, David Farhi, Quirin Fischer, Shariq Hashme, Chris Hesse, Rafal Józefowicz, Scott Gray, Catherine Olsson, Jakub Pachocki, Michael Petrov, Henrique P. d O. Pinto, Jonathan Raiman, Tim Salimans, Jeremy Schlatter, Jonas Schneider, Szymon Sidor, Ilya Sutskever, Jie Tang, Filip Wolski, Susan Zhang: Dota 2 with Large Scale Deep Reinforcement Learning. arXiv:1912.06680 [cs, stat], 13.12.2019. Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Trillions of Words Analyzed, OpenAI Sets Loose AI Language Colossus Bloomberg.com. 11.6.2020. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Derek Saul: Microsoft Reportedly Closing In On $10 Billion Investment Into ChatGPT Creator OpenAI Forbes. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
  11. ↑ Sigal Samuel: “I lost trust”: Why the OpenAI team in charge of safeguarding humanity imploded Vox. 17.5.2024. Viitattu 22.5.2025. (englanniksi)
  12. ↑ Katyanna Quach: OpenAI fires CEO Sam Altman, chairman also quits www.theregister.com. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
  13. ↑ https://twitter.com/satyanadella/status/1726509045803336122
  14. ↑ OpenAI Staff Near Total Mutiny With Threat to Join Microsoft (3) news.bloomberglaw.com. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
  15. ↑ Alex Heath: Sam Altman to return as CEO of OpenAI The Verge. 22.11.2023. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
  16. ↑ Benj Edwards: OpenAI collapses media reality with Sora, a photorealistic AI video generator Ars Technica. 16.2.2024. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
  17. ↑ Microsoft-backed OpenAI valued at $80bn after company completes deal theguardian.com. 17.2.2025. Viitattu 18.2.2025. (englanniksi)
  18. ↑ Chia, Osmond ja Calder, Emma: OpenAI closes Sora video-making app and cancels $1bn Disney deal bbc.com. Viitattu 31.3.2026.
  19. ↑ OpenAI completes restructure, solidifying Microsoft as a major shareholder cnbc.com. Viitattu 31.3.2026.
  20. 1 2 Exclusive: OpenAI Lobbied E.U. to Water Down AI Regulation Time. 20.6.2023. Viitattu 21.6.2023. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=OpenAI&oldid=23921548”