Luettelo Euroopan avaruusjärjestön projekteista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä on luettelo Euroopan avaruusjärjestön projekteista.

Käynnissä olevat projektit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laukaistut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mars Express -luotain.

Tulevat laukaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnitellut projektit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menneet projektit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hipparcos-satelliitti ESTECissä testattavana.
  • Double Star - satelliitit (kiinalainen missio)
  • ECS-tietoliikennesatelliitit (4 kpl) 1983-1988
  • ENVISAT-1 - kaukokartoitussatelliitti
  • ERS - kaukokartoitussatelliitti (2 kpl)
  • EXOSAT - röntgensatelliitti
  • Giotto - komeettaluotain laukaistiin Ariane 1-kantoraketilla 2. heinäkuuta 1985. Ohjelma lopetettiin 23. heinäkuuta 1992.[12]
  • Herschel-infrapunaobservatorio oli avaruusteleskooppi, joka laukaistiin vuonna 2009.[13] Se lopetti toimintansa 29. huhtikuuta 2013.[14]
  • Hipparcos-satelliitti (High Precission Parallax Collecting Satellite) laukaistiin 8. elokuuta 1989 Ariane 4-kantoraketilla. Sen tehtävä oli mitata tähtien paikkoja. Projekti loppui elokuussa 1993.[15]
  • MARECS - 2 tietoliikennesatelliittia toimi vuosina 1981-1984 merenkulun apuna.
  • Meteosat-satelliitit (5 kpl) 1977-1997 toimivat GEO-radalla kuvaten Maan sääolosuhteita. ESA kehitti ne siirsi EUMETSATin käytettäviksi.
  • Olympus-tietoliikennesatelliitti 1989-1993
  • OST-tietoliikennesatelliitti 1978-1991
  • SMART-1 - Kuuluotain
  • Ulysses-aurinkoluotain

Peruutetut ja keskeytetyt projektit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelijasatelliitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sloshsat FLEVO - opiskelijasatelliitti, nesteiden käyttäytymistä mikrogravitaatio-olosuhteissa. Mikrosatelliitti kuljettaa 33,5 litraa vettä ja mittalaitteita. Se laukaistiin avaruuteen 13. helmikuuta 2005.
  • SSETI Express - opiskelijoiden toteuttama mikrosatelliitti, jonka kehitystä ESA on tukenut. Se oli olennaisesti yliopisto-opetukseen toteutettu mikrosatelliitti. Satelliitti laukaistiin 27. lokakuuta 2005 venäläisellä Kosmos-3M-kantoraketilla. Satelliitin sähköjärjestelmä ei toiminut kiertoradalla.

Kantoraketteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ESA:n edeltäjän, ESRO:n, satelliitteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • COS-B oli avaruuden gammasäteilyä kartoittava satelliitti, joka laukaistiin 9. elokuuta 1975.
  • ESRO 1A (laukaisu 2. lokakuuta 1968, tutkimuskohde ionosfääri), ESRO 1B (laukaisu 1. lokakuuta 1969, tutkimuskohde röntgensäteily), ESRO 2B (laukaisu 17. toukokuuta 1968, tutkimuskohde röntgensäteily) ja ESRO 4 (laukaisu marraskuussa 1972, tutkimuskohteena aurinko ja ionosfääri)
  • EXOSAT oli röntgensatelliitti, joka laukastiin 26. toukokuuta 1983. Se toimi 9. huhtikuuta 1986 asti. Se oli 3-akselistabiloitu, 500 kg painava satelliitti, joka käytti 260 W sähkötehoa. Se lensi hyvin elliptisellä radalla (perigeumi 365 km, apogeumi 200000 km). Sen rakensi saksalainen MBB-tehdas, joka nykyisin osa EADS Astrium-yhtiötä.
  • GEOS-1, GEOS-2. Nimensä mukaisesti lensivät geostationaarisella kiertoradalla. Laukaisut tapahtuivat 20. elokuuta 1977 ja 14. heinäkuuta 1978.
  • HEOS-1 ja HEOS-2 (Highly Eccentric Orbit Satellite) lensivät nimensä mukaisesti hyvin elliptisillä Maan kiertoradoilla (perigeum 400 km, apogeum yli 200000 km). Satelliitit painoivat 108 kg ja 117 kg. Ne laukaistiin 5. joulukuuta 1968 ja 31. tammikuuta 1972. Ne tutkivat muun muassa aurinkotuulta.
  • ISEE-2 tutki Aurinko-Maa-yhteisvaikutusta; se laukaistiin 23. lokakuuta 1977.
  • IUE laukaistiin 26. tammikuuta 1978 (UV-astronomia).
  • TD-1 oli UV-astronomiasatelliitti, joka laukaistiin Thor-Delta-kantoraketilla 11. maaliskuuta 1972. Kiertoradan korkeus 514–533 km. Ratatason kaltevuus 97,6 astetta. Se tutki röntgensäteilyä ja gammasäteilyä sekä teki koko taivaan kartoituksen UV-säteilyn aallonpituusalueessa. Siitä seurasi 15000 tähden luettelo.

Epäonnistuneet projektit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. What is Galileo? 14.1.2013. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 8.4.2013. (englanniksi)
  2. Planck overview 11.2.2013. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 8.4.2013. (englanniksi)
  3. Swarm: ESA's magnetic field mission (pdf) 11/12. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 8.4.2013. (englanniksi)
  4. BepiColombo overview 11.12.2012. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 7.4.2013. (englanniksi)
  5. Gaia overview 24.10.2011. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 7.4.2013. (englanniksi)
  6. Overview Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 7.4.2013. (englanniksi)
  7. JWST overview esa.int. 8.2.2013. Viitattu 7.4.2013. (englanniksi)
  8. LISA Pathfinder overview 10.1.2013. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 7.4.2013. (englanniksi)
  9. Alphabus/Alphasat 8.1.2013. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 7.4.2013. (englanniksi)
  10. Juice is Europe's next large science mission 2.5.2012. Europan avaruusjärjestö. Viitattu 7.4.2013. (englanniksi)
  11. About Proba-3 19.11.2012. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 7.4.2013. (englanniksi)
  12. Giotto Fact Sheet 15.3.2013. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 7.4.2013. (englanniksi)
  13. Herschel overview 16.1.2013. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 8.4.2013. (englanniksi)
  14. Herschel closes its eyes on the Universe 29.4.2013. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 1.5.2013. (englanniksi)
  15. Hippacros Fact Sheet 15.3.2013. Euroopan avaruusjärjestö. Viitattu 7.4.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]