XMM-Newton

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
XMM-Newton
Taiteilijan näkemys XMM-Newtonista.
Taiteilijan näkemys XMM-Newtonista.
COSPAR ID 1999-066A
SATCAT № 25989
Laukaisu 10. joulukuuta 1999[1]
Guayanan avaruuskeskus, Ranskan Guayana[1]
Laukaisualus Ariane 5[1]
Massa 2 400 kilogrammaa[1]
Teho 1 000 W[1]
Kiertorata
Isoakselin puolikas 66 929 kilometriä[2]
Inklinaatio 70,8 °[2]
Kiertoaika 2 872,0 minuuttia[2]
Apoapsis 112 568,1 kilometriä[2]
Periapsis 8 549,4 kilometriä[2]
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
XMM-Newtonin malli Cité de l'espacessa, Toulousessa.

XMM-Newton on ESAn röntgensatelliitti, eli se on röntgenalueen avaruusteleskooppi. Lyhenne XMM (X-ray Multi-Mirrors) oli ennen laukaisua käytössä niin pitkään, että sekin on tälle avaruuslennolle vakiintunut nimi.

Satelliitti laukaistiin 10. joulukuuta 1999 Ariane 5 -kantoraketilla (lento numero 504 eli neljäs Ariane 5-laukaisu) ESAn tukikohdasta Etelä-Amerikasta Guyanan avaruuskeskuksesta.[1]

Satelliitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satelliittin rata on soikea: perigeumi on 8 549,4 kilometriä ja apogeumi 112 568,1 kilometriä.[2] Satelliitti kiertää Maan kahdessa vuorokaudessa, josta satelliitti joutuu viettämään kahdeksan tuntia van Allenin vyöhykkeen sisällä. Satelliitti menee tarvittaessa suojatilaan säteilyvyöhykkeiden sisällä. Röntgenmittaukset tehdään radan apogeumissa, ja data lähetetään Maahan perigeumissa.lähde?

Satelliitin massa oli laukaisuhetkellä 3 760 kg, josta 530 kg oli radankorjaukseen ja asennonsäätöön käytettävää ajoainetta. Satelliitin korkeus on 10 metriä. Tästä röntgenteleskooppi on 7,5 metriä pitkä. Rungon suurin läpimitta 4 x 4 metriä. Aurinkopaneelien kärkiväli on 16 metriä. Ne tuottavat 1 600 wattia sähköä tehtävän lopussa, jolloin aurinkokennojen tehokuus on laskenut. Satelliitti on kolmiakselistabiloitu.

Tieteellinen tavoite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Röntgensäteitä ei voida fokusoida linssien tai peilipinnan avulla, koska säteet läpäisevät peilimateriaalin. Kun röntgensäde törmää metallipintaan hyvin loivassa kulmassa (muutama aste), se kimpoaa pinnasta. Säteet voidaan fokusoida, ja täten detektorille saadaan riittävä määrä röntgensäteilyä mittausta varten. Kokoavan peilipinnan alan tulee olla hyvin suuri. XMM:n kukin peili koostuu 58 sisäkkäisestä hyvin loivasti kaareutuvasta putkimaisesta peilistä. Satelliitilla tutkitaan syvän taivaan röntgenlähteitä. XMM-satelliitissa on 30 cm näkyvän valon kaukoputki, jolla kuvataan samoja kohteita kuin röntgenteleskoopeilla.

XMM:n teleskoopit suunniteltiin ja rakennettiin saksalaisten Carl Zeissin ja Kayser-Threden sekä italialaisen Media Larion yhteistyönä. Niiden maanpäälliset testit suoritti Max Planck -instituutti.[3] Teleskoopin kantava runko valmistettiin Suomessa Patrian tehtaalla Kuorevedellä. Se on suurin siviilisatelliitin hiilikuiturakenne.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f XMM-Newton – NSSDCA/COSPAR ID: 1999-066A NSSDCA Master Catalog. Viitattu 29.1.2019.
  2. a b c d e f XMM N2YO.com. Viitattu 29.1.2019.
  3. Technical Details - Mirrors - Cosmos European Space Agency (ESA). Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).
  4. XMM-Newton keräsi laajimman röntgenlähteiden luettelon European Space Agency (ESA). Viitattu 29.1.2019 (englanniksi).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]