Planck

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo satelliitista. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Planck
Organisaatio ESA
Kohde Lagrangen piste L2
Laukaisu 14. toukokuuta 2009
Laukaisualus Ariane 5 ECA
Kohteessa 3. heinäkuuta 2009 3 July 2009
Tehtävän kesto Arvio: 4 vuotta, 4 kuukautta ja 24 päivää
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto

Planck on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) avaruustutkimusasema, joka on toinen puoli Herschel/Planck-missiosta. 21. maaliskuuta 2013 julkaistiin koko taivaan käsittävä kosminen mikroaaltokartta kosmisen taustasäteilyn tutkimiseksi.

Laukaisu ja rata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkkikuva Lissajous-radalle asettumisesta.

Planck laukaistiin 14. toukokuuta 2009 Ariane 5-kantoraketilla Guayanan avaruuskeskuksesta, Etelä-Amerikasta. Alus asettui erittäin elliptiselle radalle: perigeum 270 km, apogeum 1 120 000 km. Rata vei sen lähelle L2-Lagrangen pistettä. Alus asettui menestyksellisesti kiertämään L2:ta 40 000 km säteisellä Lissajous-radalle.[1] High Frequency Instrument saavutti 0,1 Kelvinin lämpötilan 3. heinäkuuta 2009, jolloin se ja Low Frequency olivat optimaalisessa lämpötilassa ja Planck täysin toimintavalmis.[2]

Tehtävänsä suoritettuaan Planck siirtyy heliosentriselle radalle ja sen laitteet sammutettiin 23. lokakuuta 2013.[3]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnosteluvaiheessa 1980-luvulla satelliitin nimi oli COBRAS/SAMBA. Satelliitti on nimetty saksalaisen fyysikon Max Planckin mukaan.

Planck mittaa kosmista taustasäteilyä. Näillä havainnoilla voidaan määrittää maailmankaikkeuden alkuaikojen olosuhteita (100 000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen). Ensi kertaa tällaisen mittauksen teki NASAn COBE-satelliitti vuonna 1992.[4] Vuonna 1998 lennätetty Boomerang-pallo mittasi kosmista taustasäteilyä korkealla Etelämantereen päällä. Vuosina 2001–2005 säteilyä mittasi NASAn WMAP. WMAPin ja Planckin jälkeen mittauksia tehtäneen seuraavat parikymmentä vuotta muun muassa stratosfääripalloista ennen uutta kosmisen taustasäteilyn avaruusobsevatoriota.

Suomen osallistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Planckin Low Frequency Instrumentin (alle 100 GHz) 70 GHz:n mikroaaltovastaanottimet on suunniteltu ja valmistettu Suomessa Elektrobit Microwave -yhtiössä (työn tekemisen alussa yhtiön nimi oli Ylinen Engineering ja lopussa DA-Design Oy) yhdessä TKK:n ja VTT:n yhteisen MilliLab-laboratorion kanssa.[5] Suomalaisen teknisen osuuden kustannus oli noin 10 miljoonaa euroa. Tähän liittyy suomalaista avaruustiedettä – Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos tekee kosmologisia tutkimuksia ja Metsähovin ja Tuorlan observatoriot tekevät muun muassa galakseihin liittyvää tutkimusta Planckin mittaustulosten avulla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Planck.