Lippulaulu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lippulaulu on myös yleisnimi lipulle sävelletystä laulusta.

Lippulaulu on V. A. Koskenniemen sanoittama ja Yrjö Kilpisen säveltämä juhlallinen lippulaulu Suomen lipulle. Se alkaa sanoin ”Siniristilippumme, sulle käsin vannomme, sydämin”. Lippulaulu lauletaan yleensä lipunnoston yhteydessä erityisesti juhannuksena ja itsenäisyyspäivänä.

Koskenniemi sanoitti laulun vuoden 1918 toukokuun lippumuutoksen jälkeen. Hän oli tehnyt vuonna 1917 runon Leijonalippu myös aiemmalla leijonalipulle. Runo julkaistiin sanomalehti Uudessa Suomessa Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 1925 ja runokokoelmassa Kurkiaura vuonna 1930. Molempien runojen sanoma on sotaisa ja Lippulaulu kehottaa uhrautumaan lipun puolesta (”Sinun puolestas elää ja kuolla / on halumme korkehin”).[1]

Sotilaskapellimestari Artturi Rope on säveltänyt kappaleeseen alkufanfaarin, jota käytetään puolustusvoimien lipunnosto- ja -laskuseremonioissa.[2]

Lyhyeksi jääneenä aikana, jolloin Suomessa käytettiin Suomen vaakunaan perustuvaa leijonalippua, oli lippulauluna käytössä laulu, joka alkaa: ”Sua, Suomen Leijona, tervehdän: miten säilässäs aurinko palaa!” [3] Sekin on V. A. Koskenniemen sanoittama.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tepora, Tuomas: ”Lipun juureen!”: Suomen lippu toteemina nuoressa tasavallassa 2004. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. Viitattu 5.12.2009.
  2. Soi raikuen torvet ja rummut: Suomen sotilasmusiikin perinteitä sanoin, kuvin ja sävelin. Helsinki: Kaartin Jääkärirykmentin kilta ry, 2006. Sivu 85
  3. Elegioja by Veikko Antero Koskenniemi. Project Gutenberg.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.