Les Ferdinand
.JPG)
| ||
| Henkilötiedot | ||
|---|---|---|
| Koko nimi | Leslie Ferdinand | |
| Syntymäaika | 18. joulukuuta 1966 | |
| Syntymäpaikka | Paddington, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta | |
| Pelipaikka | hyökkääjä | |
| Lempinimi | Sir Les | |
| Junioriseurat | ||
| Southall FC, Hayes FC | ||
| Seurat | ||
| Vuodet | Seura | O (M) |
| 1986-1987 1987-1995 1988 1988-1989 1995-1997 1997-2003 2002-2003 2003-2004 2004-2005 2005 2005-2006 |
Hayes QPR → Brentford (laina) → Beşiktaş (laina) Newcastle Tottenham West Ham Leicester Bolton Reading Watford |
? (?) 163 (80) 3 (0) 24 (14) 68 (41) 118 (33) 14 (2) 29 (12) 12 (1) 12 (1) 0 (0) |
| Maajoukkue | ||
| 1993–1998 | Englanti | 17 (5) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | ||
Leslie ”Les” Ferdinand (s. 18. joulukuuta 1966 Lontoo) on englantilainen jalkapalloilija. Hän oli voimakas keskushyökkääjä, joka tunnettiin loistavasta pääpeli- ja viimeistelytaidostaan.[1] Lempinimellä ”Sir Les” tunnettu Ferdinand edusti uransa aikana Valioliigassa muun muassa Tottenhamia, Newcastle Unitedia ja Queens Park Rangersia. Hän pelasi myös Englannin maajoukkueessa 17 maaottelua.
Peliuransa jälkeen Ferdinand on valmentanut hyökkääjiä Tottenhamissa.
Les Ferdinand on Valioliigassa pelanneiden Rio ja Anton Ferdinandin serkku.
Pelaajaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seurajoukkueissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uransa alkuvaiheessa Ferdinand pelasi Englannin alasarjoissa Southall FC:ssä[2] ja Hayes FC:ssä. Pääsarjatasolla pelannut Queens Park Rangers löysi hänet Hayesistä ja osti hänet 15 000 punnalla maaliskuussa 1987. Aluksi Ferdinand ei onnistunut vakiinnuttamaan paikkaansa ja hänet lainattiin ensin Brentfordin ja sitten Turkin pääsarjaan Beşiktaşiin. Beşiktaşissa Ferdinand teki 24 ottelussa 14 maalia ja voitti Turkin cupin. Hyvien peliesitysten jälkeen Beşiktaş halusi ostaa Ferdinandin, mutta seurat eivät päässeet sopuun hinnasta. Paluunsa jälkeen hän alkoi saamaan säännöllistä peliaikaa myös QPR:ssa. [1][3]
Ferdinand vakiinnutti paikkansa avauskokoonpanon pelaajana Queens Park Rangersissa vuosina 1989–1992 ja Valioliigan ensimmäisellä kaudella 1992–1993 Ferdinand teki jo 20 maalia. Sitä seuranneet 16 ja 24 maalin kaudet herättivät Newcastle Unitedin kiinnostuksen. Kauden 1994–1995 päätteeksi seura osti Ferdinandin 6 miljoonalla punnalla. Newcastlessa Ferdinand jatkoi maalien tehtailua. Ensimmäisellä kaudellaan hän viimeisteli 25 liigamaalia ja kauden päätteeksi hänet valittiin PFA:n vuoden pelaajaksi. Newcastle sijoittui kaudella liigassa toiseksi vaikka johti sarjaa parhaimmillaan jo 12 pisteellä. Seuraavana vuonna Ferdinand joutui jälleen tyytymään toiseen sijaan. [1]
Kesällä 1997 Ferdinand siirtyi kotikaupunkinsa Tottenhamiin, jota hän oli nuoruudessaan kannattanut. Ensimmäistä kautta haittasivat loukkaantumiset eikä hän onnistunut seurassa vietettyjen kuuden kauden aikana kertaakaan tekemään 10 liigamaalia enempää. Ferdinand voitti Tottenhamissa liigacupin 1999. Loukkaantumisten haittaama ura Tottenhamissa päättyi, kun Ferdinand siirtyi West Hamiin tammikuussa 2003. West Hamissa Ferdinand ei onnistunut ja hän vaihtoi jälleen seuraa. Kaudella 2003–2004 Ferdinand onnistui Leicester Cityssä viimeistelemään 12 maalia vaikka ikää oli kertynyt jo 37 vuotta. Leicester kuitenkin putosi Valioliigasta ja hän siirtyi Boltoniin. Ferdinandin ura Valioliigassa päättyi, kun hän siirtyi Boltonista tammikuussa 2005 Mestaruussarjan Readingiin. Syyskuussa 2005 Reading vaihtui vielä saman sarjatason Watfordiin, jossa Ferdinand ei kauden aikana kuitenkaan pelannut yhtään ottelua. [1][4]
Uransa aikana Ferdinand teki Valioliigassa 150 maalia, millä hän sijoittuu Valioliigan kaikkien aikojen tilastossa viidennelle sijalle.[1]
Maajoukkueessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ferdinand valittiin ensimmäisen kerran Englannin maajoukkueeseen helmikuussa 1993 San Marinoa vastaan pelattuun otteluun. Maajoukkueessa Ferdinand ei kuitenkaan onnistunut nousemaan vakiopelaajaksi Alan Shearerin ja Teddy Sheringhamin ohi. Hän oli kyllä mukana Englannin ryhmässä 1996 EM-kisoissa ja 1998 MM-kisoissa, mutta ei pelannut kummassakaan turnauksessa yhtään ottelua. Kaikkiaan Ferdinand pelasi 17 maaottelua tehden niissä 5 maalia. [1][3]
Pelaajauran jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajauransa jälkeen Ferdinand on toiminut edelleen jalkapallon parissa muun muassa televisio- ja radiokommentaattorina.
Vuonna 2015 hän siirtyi Queens Park Rangersin johtotehtäviin.[5]
Ferdinand nimitettiin Brittiläisen imperiumin jäseneksi (MBE) vuonna 2005.[3][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tilastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Les Ferdinandin tilastot soccerbase.com. Arkistoitu 29.5.2006. Viitattu 14.12.2009. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Lomas, Mark: Les Ferdinand: Goal king 11.12.2009. ESPNsoccernet.com. Arkistoitu 14.12.2009. Viitattu 14.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Proud Southall's split personality 21.3.2001. BBC Sport. Viitattu 14.12.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c 'Sir' Les to arise with an MBE 10.6.2005. BBC Sport. Viitattu 14.12.2009. (englanniksi)
- ↑ Les Ferdinandin tilastot soccerbase.com. Arkistoitu 29.5.2006. Viitattu 14.12.2009. (englanniksi)
- ↑ LES FERDINAND IS QPR’S NEW DIRECTOR OF FOOTBALL QPR. Viitattu 4.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Queen's Birthday Honours List 11.6.2005. Yorkshire Post. Viitattu 14.12.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
1 Seaman | 2 G. Neville | 3 Pearce | 4 Ince | 5 Adams | 6 Southgate | 7 Platt | 8 Gascoigne | 9 Shearer | 10 Sheringham | 11 Anderton | 12 Howey | 13 Flowers | 14 Barmby | 15 Redknapp | 16 Campbell | 17 McManaman | 18 Ferdinand | 19 P. Neville | 20 Stone | 21 Fowler | 22 Walker | Valmentaja Venables
| ||||||||||
