Legio III Cyrenaica
Legio III Cyrenaica (Legioona Kyrenaikasta) oli roomalainen legioona. Sen perusti luultavasti joko Marcus Aemilius Lepidus tai Marcus Antonius, jotka olivat Rooman valtakuntaa vuosina 43 eaa. – 31 eaa. hallinneen toisen triumviraatin jäseniä. Lepidus hallitsi Kyrenaikaa vuoteen 36 eaa. asti, jolloin Antonius otti alueen hallintaansa. Mutta on myös mahdollista, että joku muu olisi perustanut legioonan ja että se olisi saanut nimensä "Cyrenaica" vasta vuoden 30 eaa. jälkeen, jolloin legioona oli Egyptissä ja saatettiin lähettää Kyrenaikaan. Legioonan tunnus ei ole tiedossa.
Octavianus valtasi Egyptin vuonna 30 eaa. ja teki siitä Rooman provinssin. Legio III Cyrenaica siirrettiin uuteen provinssiin, jossa se pysyi 150 vuotta. Legioonan sotilaat alkoivat palvoa muinaista egyptiläistä auringonjumala Ammonia. Legioonan asemapaikka oli Ylä-Egyptissä, ehkä Thebassa sillä Berenikestä ja Thebaiksen kivilouhoksista on löydetty tähän viittaavia todisteita.
Legio III Cyrenaica otti luultavasti osaa Rooman hyökkäykseen Arabia Felixiin (nykyinen Jemen) vuosina 26–25 eaa. Egyptin prefektin, Aelius Galluksen komentama sotaretki oli roomalaisille erittäin vaikea. Sotaretken aikana nubialainen Meroen kuningaskunta käytti hyväkseen roomalaisten poissaoloa ja hyökkäsi Egyptiin. Vuonna 24 eaa. Gaius Petroniuksen komentamat joukot marssivat Niiliä ylävirtaan ja pääsivät Nubian pääkaupungin Napatan porteille asti. On melko varmaa, että III Cyrenaican sotilaat osallistuivat tähän sotaretkeen. Nubian ja Egyptin välinen rintama säilyi nyt rauhallisena pitkän aikaa.
Vuoteen 35 jaa. mennessä III Cyrenaica oli siirretty Egyptin provinssin pääkaupunkiin Aleksandriaan, jossa se jakoi leirinsä yhdessä Legio XXII Deiotarianan kanssa. Todennäköisesti tämä tapahtui keisari Augustuksen valtakauden lopulla vuosien 7 ja 9 jaa. välissä. Aleksandriassa oli joskus rauhatonta ja legioonalaiset määrättiin usein tukahduttamaan kreikkalaisten, egyptiläisten ja juutalaisten kapinointia alueella. Joskus myös legioonan vexillatioita lähetettiin eri puolille valtakuntaa osallistumaan kaukaisiin sotiin. On mahdollista, että yksi tällainen lähetettiin Atuatucaan, Gallia Belgican provinssiin keisari Caligulan aikana. Se saattoi olla osa armeijaa, jonka oli määrä hyökätä Britanniaan. Toinen vexillatio osallistui keisari Neron Parthian sotaan Gnaeus Domitius Corbulon alaisuudessa vuonna 63 jaa.
Ensimmäisessä juutalaissodassa Legio III Cyrenaica ja Legio XXII Deiotariana taistelivat juutalaisia vastaan Aleksandriassa. Vuoden 69 sisällissodassa legioona tuki Titus Flavius Vespasianusta, josta tuli myöhemmin keisari. Yksi vexillatio osallistui myös Jerusalemin piiritykseen vuonna 70.
Vuonna 106 III Cyrenaica siirrettiin vasta valloitettuun Arabia Petraean provinssiin, jossa sillä oli leiri Bosrassa. Mutta jo vuonna 119 se palasi takaisin Egyptiin. On mahdollista, että siirrolla oli jotain tekemistä keisari Trajanuksen Parthian sodan ja/tai Aleksandrian juutalaisyhteisön kapinoimisella. Vuonna 125 legioona siirrettiin uudestaan Arabiaan. Vuosina 132–136 legioonan vexillatioita taisteli toisessa juutalaissodassa mutta alue oli toisella vuosisadalla pääosin rauhallinen. Keisari Antoninus Piuksen aikana III Cyrenaican vexillatioita taisteli maureja vastaan Mauretaniassa. Myöhemmin yksi vexillatio osallistui Lucius Veruksen Parthian sotaan 162–166. Vuonna 175 roomalainen kenraali Gaius Avidius Cassius julisti itsensä keisariksi luultuaan laillisen keisarin Marcus Aureliuksen kuolleen. III Cyrenaica asettui tukemaan Cassiusta mutta pian selvisi, että Aurelius ei ollutkaan kuollut. Lopulta Cassiuksen oma alainen murhasi hänet.
Keisarin Commoduksen kuoleman jälkeen puhjenneessa sisällissodassa III Cyrenaica tuki Gaius Pescennius Nigeriä, jonka hänen kilpailijansa Lucius Septimius Severus kuitenkin kukisti. Legioona saattoi osallistua Severuksen sotaan Parthiaa vastaan 100-luvun lopulla. Se oli varmasti mukana Caracallan Parthian sodassa vuosina 215–217. Myöhemmin se saattoi osallistua keisari Severus Alexanderin sotaan sassanideja vastaan.
Vuonna 260 sassanidit vangitsivat Rooman keisari Valerianuksen ja lukuisat Rooman valtakunnan itäosan provinssit itsenäistyivät palmyralaisen Septimius Odaenathuksen (260–267) ja hänen vaimonsa Zenobian (267–272) johdolla. Odaenathus otti alueen roomalaiset joukot hallintaansa ja hyökkäsi Mesopotamiaan kautensa aikana. Legio III Cyrenaica osallistui varmasti hyökkäykseen. Vuonna 272 keisari Aurelianus valtasi itäosat takaisin ja kukisti Palmyran valtakunnan.
Legioonan myöhempää historiaa ei tiedetä mutta se oli vielä Bosrassa 400-luvun alussa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jona Lendering: Legio III Cyrenaica Livius.org. Arkistoitu 22.10.2014. Viitattu 14.3.2010. (englanniksi)