Lassi Päivärinta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lassi Päivärinta (s. 23. helmikuuta 1954 Helsinki) on suomalainen matematiikan professori. Hän toimi Oulun yliopiston matematiikan professorina 1992–2002, Helsingin yliopiston sovelletun matematiikan professorina 2003–2014 ja Rolf Nevanlinna -instituutin johtajana vuodesta 2004.[1] Päivärinta johti inversio-ongelmien huippuyksikköä ja johti aiemmin inversio-ongelmien tutkijakoulua.[2][3] Hänellä on ollut myös hallinnollisia tehtäviä tiedekuntaneuvostossa[4] ja luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnassa, mutta Päivärinta erosi tehtävistään syyskuussa 2014.[5] Nykyisin Päivärinta toimii matematiikan professorina Tallinnan teknillisessä yliopistossa.[6]

Lassi Päivärinta väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1980 opiskeltuaan sitä ennen mm. Friedrich–Schiller-yliopistossa Jenassa.[1] Hänen väitöskirjansa ja varhaisempi tutkimustoimintansa käsitteli funktionaalianalyysiä, mutta 1980-luvun puolivälin jälkeen Päivärinnan tutkimuksen painopiste on ollut inversio-ongelmissa.[6]

Lassi Päivärinta valittiin Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi 1999.[7] Päivärinta on ollut pitkään ylioppilastutkintolautakunnan apujäsen.[8]

Vuoden 2012 alussa tuli julkisuuteen, että Päivärinta oli 1980-luvun alussa toimittanut Itä-Saksaan tutkimusraportteja.[9] Haastattelussa Päivärinta korosti raporttien olleen normaalisti kirjastoista saatavia tutkimusraportteja eikä salaista aineistoa Stasin käyttöön.[10] Historiatieteellisessä Ennen ja nyt -aikakausjulkaisussa toukokuussa 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan Päivärinta ei näyttäisi olleen mitenkään erityisen tai poikkeuksellisen merkittävä tietolähde Stasille.[11]

  1. a b Kuka Kukin On. Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.
  2. Lassi Päivärinta Helsingin Yliopisto. Arkistoitu 3.11.2012. Viitattu 25.11.2012.
  3. Inversio-ongelmien tutkijakoulu (2010-2013) Helsingin yliopisto. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 25.11.2012.
  4. Tiedekuntaneuvosto 1.1.2014–31.12.2017. Helsingin yliopisto. Viitattu 29.9.2014.
  5. Valtioneuvosto teki 18.9.2014 seuraavat päätökset: ... 18.9.2014. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 29.9.2014.
  6. a b Eesti teadusportaal etis.ee. Viitattu 1.8.2015.
  7. Jyrki Paaskoski: Oppineiden yhteisö. Suomalainen Tiedeakatemia 1908–2008. Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22529-4.
  8. Lassi Päivärinta: Inversio-ongelmien huippuyksikkö Tiede ja tutkimus - Huippuyksiköt 2012-2017. Helsingin yliopisto. Viitattu 25.11.2012.
  9. DDR:n vakoojaksi epäilty suomalainen toimitti tietoja turvallisuudelle herkistä hankkeista (myös syntymäajan lähde (kuva)) 26.1.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 29.2.2012. Viitattu 25.11.2012.
  10. Vakoilijaksi epäilty kiistää Stasi-yhteyden 20.1.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 22.3.2012. Viitattu 25.11.2012.
  11. Kimmo Elo: DDR:n tieteellis-tekninen vakoilu kylmän sodan aikana: Esimerkkinä tapaus IM ”Larsen”. Ennen ja nyt: Historian tietosanomat, 12.5.2020, nro 2, s. 69–86. doi:10.37449/ennenjanyt.91514. ISSN 1458-1396. Artikkelin verkkoversio. fi