Laskettelu
Laskettelua voidaan pitää yleisnimityksenä kaikille talviurheilulajeille, joissa lasketaan lumen pinnalla rinteitä alaspäin. Laskettelu jakautuu useisiin erilaisiin lajeihin ja tekniikoihin. Yleisimpiä laskettelulajeja ovat:
Lasketteluvarusteisiin kuuluvat laskettelusukset tai lumilauta ja monot sekä mahdollisesti sauvat. Kypärän käyttö on yleistä tapaturmariskin vuoksi.
Tilastotietoja maailmalta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laskettelua harrastetaan noin 2 100:ssa (vähintään 5 hissin) laskettelukeskuksessa 80 maassa: ulkorinteitä on noin 70 maassa ja sisärinteitä 25 maassa[1]. Yli puolet maailman laskettelukeskuksista on Euroopassa[2].
Maailman laskettelumarkkinat ovat viime vuosina pysyneet varsin vakaina. Laskettelijoita on maailmassa noin 100 miljoonaa. He viettävät rinteissä keskimäärin neljä päivää, ja vuotuinen laskettelijapäivien määrä on noin 400 miljoonaa.[3]
Eniten harrastajia on Yhdysvalloissa (13 milj.), Ranskassa (12 milj.) ja Saksassa (12 milj.). Suhteellisesti eniten harrastajia on Sveitsissä (37 %), Itävallassa (36 %) ja Norjassa (25 %).[4] Maailman suosituimmat laskettelukeskukset ovat La Plagne Ranskassa (2,6 milj. vuotuista laskettelijaa) ja Wilder Kaiser-Brixental Itävallassa (2,3 milj.)[5].
Tilastotietoja Suomesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa on 1,2[6]–1,3[7] miljoonaa laskettelun harrastajaa. Laskettelukeskuksia on vähintään 74[8]. Suomen suosituimmat laskettelukeskukset ovat Levi (350 000 laskettelijapäivää kaudella 2010–2011), Ruka (350 000), Ylläs (240 000) ja Tahkovuori (200 000). Ulkomaisia laskettelijoita Suomessa käy runsaat 100 000. Heistä lähes puolet on venäläisiä.[9]
Turvallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka hiihtourheilu on vähemmän vaarallista kuin moni suosittu muu laji (kuten pyöräily, jalkapallo ja painonnosto)[10][11], loukkaantumisen riskiä pidetään laajalti suurempana, mikä johtuu osittain merkittävästä loukkaantumisten määrän lisääntymisestä viime vuosikymmeninä. Ilmiö selittyy osin lajin suosion suurella kasvulla. Hiihtokeskuksissa on yleensä vähintään ensiapuvälineet ja jonkinlainen moottorikelkkapartiopalvelu takaamassa, että loukkaantuneet pelastetaan ja kuljetetaan turvaan. Moottorikelkkapartio on yleensä vastuussa sääntöjen täytäntöönpanosta ja niiden noudattamisen valvomisesta, vaarapaikkojen merkinnästä, yksittäisten rinteiden sulkemisesta (jos tarpeeksi suuri riski vaaralla on olemassa) ja vaarallisten laskettelijoiden poistamisesta alueelta.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vanat, Laurent: 2011 International report on mountain tourism (pdf) (Overview of the key industry figures for alpine resorts) toukokuu 2011. Geneve: Laurent Vanat, Consultant. Arkistoitu 27.10.2011. Viitattu 15.1.2012. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vanat, s. 7.
- ↑ Vanat, s. 8.
- ↑ Vanat, s. 10.
- ↑ Vanat, s. 16–17.
- ↑ Vanat, s. 9.
- ↑ Suomen hiihtokeskusyhdistys ry:n kysely (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vanat, s. 16.
- ↑ Suomen hiihtokeskusyhdistys ry:n sivut Ski.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Hiihtokeskukset numeroina Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen sivuilla[vanhentunut linkki]
- ↑ https://web.archive.org/web/19980523124944/http://www.cpsc.gov/cpscpub/pubs/grand/aging/injury65.pdf
- ↑ http://www.ski-injury.com/faq.htm
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen hiihtokeskusyhdistys
- Laskettelu.fi (Arkistoitu – Internet Archive)