Ensiapu
Ensiapu tarkoittaa toimenpiteitä toisen ihmisen tai itsensä auttamiseksi onnettomuustilanteessa tai sairauskohtauksen sattuessa, ja sitä voi antaa ilman erityistä ammattitaitoa tai välineitä. Myös ensiapua antava maallikko parantaa usein huomattavasti apua saavan mahdollisuuksia selviytyä ja toipua.[1] Onnettomuustilanteessa ensiapu on osa potilaan auttamista, johon kuuluvat lisäksi pelastaminen, hätäilmoituksen tekeminen, ensihoito ja jälkihoito.
Hätäensiapu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hätäensiavulla tarkoitetaan henkeä pelastavaa toimintaa. Hätäensiavulla pyritään estämään potilaan menehtyminen eli turvaamaan loukkaantuneen hengitys, verenkierto ja tajunta siihen asti, kunnes ammattiapua saadaan paikalle. Äkillisesti elottomaksi menneen potilaan painelu-puhalluselvytys on yksi hätäensiavun muoto, muita tärkeitä ovat verenvuodon tyrehdyttäminen ja tajuttoman kylkiasento sekä vierasesineen poistaminen hengitysteistä.
Muu ensiapu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muussa kuin hätätilanteessa annettu hoito ilman erityisiä apuvälineitä tai ammattiosaamista on myös ensiapua. Tällaisia tilanteita ovat pienet vammat ja sairauskohtaukset, jotka eivät johda elvytystilanteeseen tai välttämättä edes lisäavun tarpeeseen. Tärkeä asia kiireettömissä tilanteissa on huolehtia aseptiikasta eli puhtaudesta. Rauhallinen toiminta rauhoittaa myös potilasta. Likaiset haavat, runsaasti vuotavat haavat tai muu vaikea tilanne, jonka hoitoon pelkkä ensiapu ei riitä, ohjataan lääkärin hoitoon.
Välineitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensiapuvälineitä on monenlaisia, ja ne voivat olla pakattuna ensiapulaukkuun. Seuraava lista ensiapuvälineitä voisi olla esimerkiksi auton varustuksessa.
- Suojakäsineet itsensä ja potilaan suojaamiseksi eritteiden kautta tarttuvilta taudeilta
- Suojasiteitä, joustositeitä ja kolmiliinoja haavojen sitomiseen ja raajavammojen ensiapuun
- Turvavyönleikkuri turvavöiden katkomiseen tai vaatteiden avaamiseen
- Elvytyssuoja puhalluselvytyksessä elvyttäjän suun suojaksi
- Lämpöpeite potilaan pitämiseksi lämpimänä
Auttamisvelvollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muiden muassa pelastuslaki[2] ja tieliikennelaki[3] velvoittavat jokaista kykyjensä mukaan auttamaan hätätilanteeseen joutunutta. Vaikka ensiapukoulutusta ei olisikaan, täytyy onnettomuuspaikalle saapuneen selvittää, onko kukaan hengenvaarassa ja tarvittaessa soittaa hätänumeroon 112.
Ensiapua voi oppia ohjatusti mm. Punaisen Ristin ensiapukoulutuksessa. Ensiapuun voi osallistua onnettomuustilanteissa vapaaehtoisena palveluna myös Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoinen pelastuspalvelu Suomessa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ensiapu Punainen risti. Viitattu 12.2.2022.
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379 Pelastuslaki 3 § (Yleinen toimintavelvollisuus)
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267 Tieliikennelaki mm. 4. luku 57 § (Yleinen auttamisvelvollisuus) ja 58 § (Onnettomuuteen osallisen auttamisvelvollisuus)
