Lanzarote

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lanzarote
Mapa Canarias Lanzarote.svg
Maantiede
Sijainti 29°2′56″N, 13°37′12″W
Saariryhmä Kanariansaaret
Merialue Atlantin valtameri
Pinta-ala 807 km²
Valtio
Valtio Espanja
Väestö
Väkiluku 139 506 (2008)[1]
Suurin kaupunki Arrecife
Kielet espanja
Lanzarote satelliittikuvassa

Lanzarote on Espanjalle kuuluva saari Atlantin valtamerellä. Se on yksi Kanariansaarista. Lanzaroten pinta-ala on 807 neliökilometriä ja sen väkiluku oli 139 506 vuonna 2008. Saarella on pituutta noin 60 km ja leveyttä noin 20 km. Saarella on 213 kilometriä rantaviivaa. Saari sijaitsee noin 140 kilometrin päässä Pohjois-Afrikan rannikosta. Lanzarotelta on 15 kilometrin matka Fuerteventuralle ja kahden kilometrin matka Graciosalle.

Lanzaroten pääkaupunki on Arrecife, jossa asuu lähes puolet saaren asukkaista. Saari on osa Las Palmasin maakuntaa ja jakautuu seitsemään kuntaan, joita ovat Arrecife, Haría, San Bartolomé, Teguise, Tías, Tinajo ja Yaiza. Saarella sijaitsee Arrecifen lentoasema.

Lanzaroten on arveltu olevan ensimmäinen Kanariansaarista, joka koskaan asutettiin. Ensimmäinen saarelle annettu nimi oli Insula de Lanzarotus Marocelus, jonka sille antoi Angelino Dulcert. Saaren yleisilmeeseen ja tulivuoritoimintaan läheisesti liittyvien nähtävyyksien syntyyn on vaikuttanut saarella asunut taiteilija Cesar Manrique yhdessä saaren hallinnon kanssa. Lanzarote poikkeaa muista Kanariansaarista sen pelkistetyn värimaailman vuoksi. Lähes kaikki saaren rakennukset ovat matalia ja valkoiseksi kalkittuja. Tästä uniikista ilmeestä saarella halutaan pitää tiukasti kiinni. Muun kuin vaalean värin käyttöön on haettava erityislupa.[2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lanzaroten saari nousi vedenpinnan yläpuolelle noin 19 miljoonaa vuotta sitten. Saari on maisemiltaan hyvin karu ja kasvillisuutta on vähän. Lanzaroten maisemaa hallitsevat lukuivat tulivuorenkraatterit ja laavavirrat. Noin puolet saaresta muutti ulkonäköään vuosien 1730 ja 1824 välisissä tulivuorenpurkauksissa, joiden laava peitti noin neljäsosan saaresta alleen. Lanzaroten tulivuoret eivät kuitenkaan ole kovin vaarallisia: uusia purkauksia ei odoteta tapahtuvan ainakaan seuraavan parin sadan vuoden aikana. Korkein huippu on 670 m korkea Peñas del Chache.[3][2]

Matkailu ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lanzarote sopii erinomaisesti etenkin lapsiperheille, autolomailijoille, luontoihmisille, vesiurheilijoille ja rauhallista rantakohdetta etsiville. Saaren suosituin matkailukohde on Puerto del Carmen, josta on kasvanut monipuolinen rantalomakohde hotelleineen, ravintoloineen, baareineen, klubeineen ja rantoineen. Alue on jakautunut vanhaan ja uuteen kaupunkiin, ja yksi kohteen keskuksista on sen satama, joka toimii sekä ravintola-alueena että on lähtöpiste veneretkille läheisiin satamiin ja saariin.

Toinen Lanzaroten rantalomakohteista on saaren eteläkärjessä sijaitseva Playa Blanca, jossa on nimensä mukaisesti valkeahiekkainen ranta. Palveluja ja yöelämää ei ole niin paljon kuin Puerto del Carmenissa, mutta ravintolatarjonta on hyvä. Huvivenesatamasta pääsee lautalla Fuerteventuraan. Playa Blancan edustalla kohoava Montaña Roja -vuori on suosittu kiipeilypaikka, ja parin kilometrin päässä kylästä sijaitsevat Papagayon kalliorannat ovat myös suosittu kohde. Lisäksi saaren keskeisellä paikalla sijaitsee pieni rantalomakylä Costa Teguise.

Lanzaroten länsiosassa sijaitsee Kanariansaarten toiseksi suosituin luonnonnähtävyys, Timanfayan kansallispuisto, joka on perustettu vuonna 1974. Kansallispuistossa voi nähdä erilaisia geologisia ilmiöitä ja tutustua yli 180 karussa elinympäristössä elävään kasvilajiin. Saaren pohjoisosassa Monte de la Corona -tulivuoren juurella sijaitsee Jameos del Agua, jossa on laavavirtojen muodostamia luolia ja uimakelpoisia altaita. Luoliin on rakennettu myös baareja ja konserttilava. Saarella on myös El Golfon kraatteri, jonka punasävyiset seinämät ympäröivät vihreävetistä laguunia.[2]

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flag of Lanzarote.svg Escudo de Lanzarote.svg
Lanzaroten lippu Lanzaroten vaakuna

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lanzarote Iltalehti. Viitattu 7.8.2008.
  • Aarnio, Hannu & Aarnio, Leena: Kanariansaarten luonto-opas. Hämeenlinna: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2006. ISBN 951-31-3674-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Instituto Nacional de Estadística
  2. a b c Lanzarote Rantapallo. Viitattu 24.1.2017.
  3. Lanzarote Viitattu 3.3.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikimatkat
Wikimatkoissa on matkaopas aiheesta Lanzarote.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lanzarote.