Lamor

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lamor Corporation Ab
Tunnuslause Puhdistetaan maailman yhdessä[1]
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 1982
Perustaja Bent Larsen
Toimitusjohtaja Mika Pirneskoski[2]
Puheenjohtaja Esa Ikäheimonen[2]
Kotipaikka Porvoo
Toiminta-alue globaali
Toimiala ympäristöpalvelut: öljyvahingon jälkipuhdistus, jätehuolto ja vedenkäsittely
Tuotteet öljyntorjuntakalusto, jätehuolto ja vedenpuhdistus kalusto
Liikevaihto n. 32,3 milj. euroa (2019)[2]
Liikevoitto 31 000 € (2019) [2]
Henkilöstö 34 (Lamor Corporation)(2019) [2], 350 globaalisti (2020)[3]
Omistaja Fred, Nico ja Petter Larsen ja Suomen Teollisuussijoitus Oy (10%) ja Etera (10%) (2016)[4]
Kotisivu www.lamor.com

Lamor on suomalainen perheyritys, joka on erikoistunut pitkälle kehittyneeseen öljyntorjuntakalustoon ja öljyntorjunta-, keräys- ja puhdistustoimenpiteisiin.[5]. Vuonna 2020 Lamorin tärkeimmät liiketoiminta-alueet olivat öljyntorjunta, jätteenkäsittely ja vedenkäsittely.[6] Yhtiön tuotteita käytetään yli 100 maassa[3] ja sillä on omat myyntikonttorit Kiinassa, Englannissa, Intiassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä.[7]

Lamor Corporation on porvoolaisen yhtymän emoyhtiö.[3] Lamor-yhtymän pääomistaja on Larsenin perhe.[8] Yhtiön Lamor-nimi on lyhenne sanoista Larsen Marine Oil Recovery.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1982–1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lamorin valmistamaa öljypuomia Naantalin satamassa.

Varustamoalaan erikoistunut Lamor eli Larsen Marine Oil Recovery perustettiin vuonna 1982.[9] Lamorin juuret olivat varustamo- ja telakkayhtiö Oy Böge Larsen Ab:ssä, jonka omistaja Böge Larsen myi pääosan yrityksestään Starckjohann-Telcolle samana vuonna. Perheen omistukseen jäi veneosasto Larsen Marine Ab, jota alkoi johtaa Bögen poika Bent Larsen. Aluksi Larsen Marine tarjosi pienveneiden talvisäilytystä ja laivakorjauksia.[7]

Lamor valmistutti kaikki tuotteensa alihankkijoilla ja 1980-luvun alussa yrityksellä oli itsellään vain kolme työntekijää, jotka hoitivat myyntiä ja markkinointia. Tuoteideoita Lamor keräsi muun muassa potentiaalisilta asiakkailta.[7]

1990-luvun alun telakkakriisi ja Neuvostoliiton hajoaminen saivat yhtiön vaikeuksiin. Pelastukseksi koitui yhtiön kehittämä harjakeräyslaite. Muun muassa Suomen ympäristöministeriö hankki Lamorilta öljyntorjuntakalustoa Baltian maihin. Laitteita ostettiin myös Puolaan ja Ruotsiin, jonka rajavartiolaitos testasi eri valmistajien öljynkeräyslaitteita ja totesi Lamorin tuotteen olevan lähes kolme kertaa tehokkaammampi kuin kilpailijoiden tuotteet.[7]

Vuonna 1995 yrityksen nimi lyheni muotoon Lamor.[10]

2000–2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen Öljyntorjunta-alus Louhi, jonka kannella Lamorin valmistamia öljyntorjuntalaitteita.

Vuonna 2002 Lamorilla oli 18 työntekijää. Yrityksen päätuotteita olivat öljypuomit, keräyslaitteet, pumput ja torjunta-alukset. Elokuussa se osti kilpailijansa, torjunta-alalla toimivan loviisalaisen LMP Patents Ltd Oy:n eli Lorin[11]) liiketoiminnan ja sen öljyntorjuntaan liittyvät noin 150 patenttia. Lamor osti myös englantilaisen GT Pollution Tech Ltd:n, joka oli erikoistunut erilaisiin öljyntorjuntakalustoihin.[12] Kauppojen myötä yhtiöstä tuli maailman suurin öljyntorjuntalaitteiden toimittaja. Lamorin liikevaihto oli noin 13 miljoonaa euroa.[13]

Vuonna 2004 Lamorilla oli uusi tytäryhtiö Yhdysvalloissa ja sen kiinalainen tytäryhtiö oli parivuotias. Lamor oli suurin Kiinaan öljyntorjuntajärjestelmiä myyvä yhtiö.[14]

Vuonna 2005 Lamor Corporation Ab teki sopimuksen Venäjän tärkeimmän öljyntuotantoalueen ympäristönsuojelusta. Lamorille siirtyivät Nefte Yuganskin öljyntuotantoalueen ympäristönsuojelusta aiemmin vastanneen venäläisen Yukos Service Ecologia -yhtiön liiketoiminta ja sen 250 työntekijää, kalusto ja toimintaverkosto.[15]

Tammikuussa 2006 Lamor Corporation Ab:n toimitusjohtaja Bent Larsen kertoi Lamorin kehittäneen konseptin, jossa öljyntorjuntakalusto keskitettäisiin alueellisen torjuntakeskuksen varastoon, josta sitä voitaisiin vuokrata tai myydä asiakkaille. Konseptin rahoitukseen etsittiin varustamoja, öljy-yhtiöitä ja muita alan toimijoita.[7] Öljyntorjuntakeskuksen omistaisi tarkoitusta varten perustettu yhtiö, jonka osakkaita voisivat olla esimerkiksi alan laitevalmistajat, sen palveluita käyttävät yritykset ja ulkopuoliset sijoittajat. Keskuksessa myös koulutettaisiin öljyntorjuntaan tarvittava henkilöstö.[16] Helmikuussa Lamor tarjosi Suomen ympäristöministeriölle sopimusta Suomen öljyntorjuntavalmiuden parantamisesta. Ympäristöministeriö ja Sitra tilasivat hankkeesta ulkopuolisen selvityksen.[7][16] Lamorilla oli oma myyntikonttori Kiinassa, Englannissa, Intiassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä[7] ja lähes 200 alihankkijaa, joista pääosa sijaitsi Etelä-Suomessa. Pääosan hankinnoista Lamor oli keskittänyt noin kymmenelle merkittävimmälle alihankkijalleen.[7] Lamor-brändillä myytiin satoja tuoteversioita öljynkeräysaluksista puhdistusalueen valaisimiin. Yhtiön omaan patenttiin ja suunnitteluun perustuvaa öljyn harjakeräyslaitetta eli skimmeriä myytiin avomerikäyttöön.[7] Syyskuussa Lamor yhtiöitti liiketoimintansa erillisiksi liiketoimintayhtiöiksi. Lamor Corporation Ab ja sen tytäryhtiöt keskittyivät öljyntorjuntakaluston ja -järjestelmien kehittämiseen sekä myyntiin. Uusi yhtiö Clean Globe International Ltd taas vastasi öljyntorjuntakeskuksista ja ympäristönsuojeluhankkeista. Samalla Lamorin öljyntorjuntakaluston sekä muiden laitteiden alihankintavalmistus siirrettiin erilliselle Lamor Technics -yhtiölle, jonka pääomistajina olivat tasaosuuksin Lamor Corporation Ab ja porvoolainen Factorix Oy.[8]

Joulukuussa 2007 Lamor osti raisiolaisen Tarwell Oy:n.[17]

Maaliskuussa 2008 Lamor perusti Swire Pacific Offshoren kanssa yhteisyrityksen Lamor Swire Environmental Solutions, joka muun muassa koulutti öljyntorjuntaa Swire Pacificin 1 500 merimiehelle.[18] Huhtikuussa Lamor Groupiin kuuluva Clean Globe International osti 26 prosentin osuuden venäläisestä Sahalinin saarella toimivasta ympäristönsuojeluyhtiö Ecoshelf Sahalinista. Se oli erikoistunut öljyntorjunnan lisäksi jätehuoltoon ja muihin ympäristönsuojelun palveluihin. Yrityksen liikevaihto oli tuolloin noin 20 miljoonaa euroa ja se työllisti 200 henkilöä.[19] Toukokuussa Lamor osti yhdysvaltalaisen Hyde Marine Inc -nimisen yrityksen, joka valmistaa järjestelmiä ja laitteita, jotka ehkäisevät haitallisten eläimistön ja merikasvien leviämisen alusten painolastivesien mukana. Hyde Marine Inc oli kooltaan pieni, mutta Lamorin mukaan sen potentiaali oli suuri, sillä tulevien kymmenen vuoden aikana painolastiveden käsittelyjärjestelmien markkinat arvioitiin olevan miljardien eurojen arvoisia.[20] Lokakuussa Lamor osti yhdysvaltalaisen Slickbar Productsin.[21] Lamorin liikevaihto oli 36 miljoonaa euroa kesäkuussa 2008 päättyneellä tilikaudella. Yhtiössä oli sata työntekijää. Yhtiön suurin markkina-alue oli Venäjä, josta tuli 40 prosenttia liikevaihdosta.[18] Vuonna 2008 Lamoria pitkään johtanut Bent Larsen kuoli.[22]

Vuonna 2009 Lamor Groupin hallitus nimitti Kent Björklundin konsernin toimitusjohtajaksi talon sisältä. Yhtiöryhmässä oli noin 100 työntekijää, minkä lisäksi maailmanlaajuiseen tuotantoverkostoon kuului noin 200 henkilöä.[22] [23]

2010–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2010 BP:n öljynporauslautta räjähti Meksikonlahdella ja Lamoria pyydettiin paikalle. Kesän aikana Louisianan rannikolle lähti Suomesta lentorahtina yli 400 öljynkeräysyksikköä, Lamorin Kiinan tehtaalta toimitettiin satoja kilometrejä öljypuomia[22] ja myös muista neljästä Lamorin laitekeskuksesta Englannista, Omanista, Dubaista, Yhdysvalloista toimitettiin paikalle laitteita.[4] BP:n käyttämistä öljynkeräysyksiköistä 60 prosenttia oli Lamorin toimittamia[22]. Meksikonlahden katastrofin ollessa pahimmillaan Lamor oli torjumassa myös neljää pienempää öljyvahinkoa Kiinassa, Singaporessa, Egyptissä ja Michiganissa Yhdysvalloissa[22]. Onnettomuuden myötä myös Lamorin yhtiörakennetta muutettiin, Lamor Group ja Lamor Corporation yhdistettiin ja Fred Larsenista tuli toimitusjohtaja[22]. Björklund jatkoi Lamorin osakkuusyhtiössä Lamor Technicsissa toimitusjohtajana.[22]

Vuonna 2011 Lamor osallistui yhdysvaltalaisen X-Prize Foundation -säätiön järjestämään öljyntorjuntateknologiaa kehittäville yrityksille tarkoitettuun kilpailuun. Kymmenestä finalistista puolet oli Euroopasta ja puolet Yhdysvalloista. Säätiö halusi kilpailun avulla kannustaa yrityksiä investoimaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Maailmassa oli neljä merkittävää öljyntorjuntayhtiötä, joista Lamor oli suurin. Markkinoiden koko oli noin 300 miljoonan euroa ja sillä toimi myös kymmeniä pienempiä yhtiöitä.[24]

Maaliskuussa 2012 Suomen Teollisuussijoitus Oy ja Etera tekivät vähemmistösijoituksen Lamor Corporation Ab:hen.[25] Elokuussa Etteplan ja Lamor kertoivat kehittävänsä yhdessä innovatiivisen keräinjärjestelmän öljyntorjuntatarkoituksiin. Lamor kutsui Etteplanin suunnittelemaan ja kehittämään yhdessä Lamorin kanssa käyttövalmista öljyntorjuntajärjestelmää, joka edustaisi siirrettävyydeltään ja toiminnallisuudeltaan uudenlaista tasoa. Uudessa öljyntorjuntajärjestelmässä on keräin, keräimen nostomekanismi, kiinnityslaitteisto ja puomi, jotka voi kaikki pakata yhteen siirrettävään 20 jalan konttiin ja asentaa mihin tahansa tasakantiseen alukseen. Aiemmat keräinjärjestelmät oli suunniteltu asennettaviksi kiinteästi erityisiin öljyntorjunta-aluksiin.[5]

Vuonna 2015 Lamor sijoitti ecuadorilaiseen Corenaan, joka tuotti ympäristöpalveluita.[26]

Maaliskuussa 2016 Lamor teki yhteistyösopimuksen norjalaisen Markleenin kanssa, joka on erikoistunut öljyn keräämiseen avomerellä.[4] Vuonna 2016 syntyi Lamorin spin-off -yritys Hailer, jonka tuote on asiakaskontaktien hallintaan sopiva digitaalinen alusta.[27]

Keväällä 2017 Lamor ja Venäjän valtiollinen energiayhtiö Rosneft allekirjoittivat aiesopimuksen arktisen alueen öljyntorjuntalaitteiden lokalisointia koskevien mahdollisuuksien arvioinnista Venäjällä. Osapuolten tavoitteena oli alkaa tuottaa Venäjällä yhdessä öljyntorjuntalaitteita, öljypuomeja sekä muita laitteita ja komponentteja.[28]

Huhtikuussa 2018 Lamor Corporation kertoivat ostavansa Meritaito Oy:ltä SeaHow-öljyntorjuntalaitteisiin liittyvän liiketoiminnan.[29]

Helmikuussa 2020[30] yhtiö nosti öljyntorjunnan lisäksi omiksi liiketoiminta-alueiksiin myös jätteen- ja vedenkäsittelyn.[6] ​Maaliskuussa Lamorin tytäryhtiö Corena Group Ab yhdistettiin emoyhtiö Lamor Corporationiin.[31] Joulukuussa Lamor Corporation oli yksi neljästä Business Finlandin järjestämän kasvumoottorikilpailutuksen voittajista. Yritykset tavoittelevat verkostonsa kanssa uutta innovaatioihin pohjautuvaa liiketoimintaa, jonka arvo on vähintään miljardi euroa. Voittajille myönnettiin valtion pääomalaina, jolla alustayhtiö voi kehittää ekosysteemiään. Omassa projektissaan Lamor tavoittelee jätemäärän vähentämistä vesissä keskittyen merien laskujokiin.[6]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lamorin pääkonttori on Suomessa. Yhtiöllä on ympäri maailmaa 12 tytäryhtiötä, jotka sijaitsevat Boliviassa, Brasiliassa, Chilessä, Ecuadorissa, Isossa-Britanniassa, Kiinassa, Kolumbiassa, Omanissa, Perussa, Turkissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Vuonna 2020 yhtiö suunnitteli uusia tytäryhtiöitä Guyanaan, Intiaan, Saudi-Arabiaan ja Senegaliin[32] ja se työllisti 350 henkilöä.[10]

Tuotteet ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Louhen harjakauha (Lamor Oil Recovery Bucket).

Vuonna 2020 Lamorilla oli kolme liiketoiminta-aluetta: öljyntorjunta, jätteenkäsittely ja vedenkäsittely.[6] Vuonna 2016 Lamorin tuotevalikoimiin kuului yli 800 erilaista tuotetta, joista monet oli patentoitu.[4] Lamor suunnittelee, patentoi ja valmistaa itse osan tuotteistaan, mutta osa Lamor-brändin tuotteista on muiden valmistamia.[7]

Lamor on keksinyt yksinkertaisen keräystekniikan mereen valuneelle öljylle. Harjakeräimen jälkeen yhtiö on halunnut kehittää mahdollisimman yksinkertaisia ja tehokkaita teknisiä ratkaisuja asiakkaiden yksittäisille öljynvuotohaasteille ympäri maailmaa. Vuonna 2018 Lamor vastasi noin 40 prosentista globaalien öljyvuototorjuntamarkkinoiden tarpeista, ja sillä oli toimintaa 94 maassa.[9]

Lamor on toimittanut öljyntorjuntalaitteet muun muassa Primorskin ja Vysotskin öljysatamiin[15] sekä Siperian öljynporausalueille, jossa Lamor on osallistunut myös öljynkeräys- ja maanpuhdistusoperaatioihin.[24] Lamor on ollut mukana siivoamassa myös Meksikonlahden vuoden 2010 öljyonnettomuudesssa, jolloin se toimitti noin 60 prosenttia alueella käytetyistä öljynkeräyslaitteista.[33]. Exxon Valdez -öljykatastrofia Lamor oli mukana siivomassa vuonna 1989.[34]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityskulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulta lähtien Lamor on kehittänyt liiketoimintamallejaan verkostoliiketoiminnan parissa.[6] Lamorin vuonna 2016 syntynyt spin-off -yritys Hailer on kehittänyt digitaalisen alustan, jolla hallitaan asiakaskontakteja.[27] Vuonna 2019 yhtiö siirtyi Rihkamatorin pääkonttorissaan niin kutsuttuun coworking-malliin, jossa eri yritysten henkilöt tekevät töitä jaetuissa, yhteisöllisissä toimistotiloissa.[27] 2020-luvulla yritys alkoi siirtyä liiketoiminnassaan kohti alusta- ja ekosysteemiliiketoimintamalleja.[6] Lamor Corporation toimii alustayhtiönä kehittäen ekosysteeminsä liiketoimintaa muun muassa vesien puhdistamisessa.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. www.lamor.com: Missionamme on puhdistaa maailma | Lamor Corporation www.lamor.com. Viitattu 11.6.2021.
  2. a b c d e Lamor Corporation www.finder.fi. Viitattu 27.11.2020.
  3. a b c www.lamor.com: We are on a mission to clean the world - Lamor www.lamor.com. Viitattu 4.12.2020. (englanniksi)
  4. a b c d Lamor borstar bort oljan Forummag. 26.8.2016. Viitattu 27.11.2020. (ruotsiksi)
  5. a b Harri Repo: Suomalaiset kehittävät uutta tekniikkaa öljyntorjuntaan Tekniikkatalous. Viitattu 27.11.2020.
  6. a b c d e f g Lamor menestyi Business Finlandin kasvumoottorikilpailutuksessa – tavoitteena luoda miljardiluokan kansainvälinen ympäristöliiketoiminta Uusimaa. 18.12.2020. Viitattu 11.6.2021.
  7. a b c d e f g h i j k Kervinen, Juha-Pekka: Lamor kehittää öljyntorjunnasta palvelubisnestä 17.2.2006. Tekniikka&Talous. Viitattu 23.11.2020.
  8. a b Hänninen, Heidi: Lamor jakoi liiketoimintansa kahtia 1.9.2006. Tekniikka&Talous. Viitattu 23.11.2020.
  9. a b Paikallisesta telakkatoimijasta maailman johtavaksi öljyntorjujaksi Uusimaa. 13.6.2018. Viitattu 27.11.2020.
  10. a b www.lamor.com: Lamor History www.lamor.com. Viitattu 9.12.2020. (englanniksi)
  11. Helinä Hirvikorpi: Onnettomuus avaa markkinoita Talouselämä. Viitattu 9.12.2020.
  12. Lamor öljyntorjunta-alan suurimmaksi toimittajaksi Yle Uutiset. Viitattu 23.11.2020.
  13. Tekniikkatalous: Porvoolainen Lamor on maailman suurin Tekniikkatalous. Viitattu 23.11.2020.
  14. a b Tekniikkatalous: Lamorille vuoden yrittäjäpalkinto Tekniikkatalous. Viitattu 23.11.2020.
  15. a b Kauko Niemi: Lamor perusti öljyntorjuntakeskuksen Ural-vuorten itäpuolelle Tekniikkatalous. Viitattu 23.11.2020.
  16. a b Kervinen, Juha-Pekka: Valtio ulkoistaa öljyntorjuntaa 13.1.2006. Tekniikka&Talous. Viitattu 23.11.2020.
  17. Lamor acquires Tarwell Ltd, half of Tarw-Trading Ltd, and launches new company for Subsea technologies | Environmental XPRT www.environmental-expert.com. Viitattu 9.12.2020. (englanniksi)
  18. a b Laatikainen, Tuula: Lamor on valmis, öljykatastrofi saa tulla 18.9.2008. Tekniikka&Talous. Viitattu 23.11.2020.
  19. Seppälä, Jarmo: Suomalaista ympäristöosaamista Sahalinin saarelle 10.4.2008. Tekniikka&Talous. Viitattu 23.11.2020.
  20. Rantanen, Esko: Kampamaneetti, tuhoan sinut 8.5.2008. Tekniikka&Talous. Viitattu 23.11.2020.
  21. Lamor Acquires Slickbar Products From Woodbridge Group | Hart Energy www.hartenergy.com. Viitattu 9.12.2020. (englanniksi)
  22. a b c d e f g Emilia Kullas: Katastrofi vei toimitus­johtajaksi Talouselämä. Viitattu 27.11.2020.
  23. Jarmo Seppälä: Lamor-konsernin toimitusjohtajaksi Kent Björklund Tekniikkatalous. Viitattu 23.11.2020.
  24. a b Helena Raunio: Öljyntorjunnan olympialaiset Tekniikkatalous. Viitattu 27.11.2020.
  25. Paul Öhrnberg: Teollisuussijoitus ja Etera sijoittavat öljyntorjuntayhtiöön Kauppalehti. Viitattu 27.11.2020.
  26. Tekniikkatalous: Tiistain yritykset Tekniikkatalous. Viitattu 27.11.2020.
  27. a b c Yhteisölliset työtilat ovat merkki muuttuvasta työelämästä www.itavayla.fi. 7.9.2019. Viitattu 27.11.2020.
  28. Martti Kiuru: Meriteollisuus lokalisoi Venäjällä - suomalaiset vahvasti mukana Kauppalehti. Viitattu 27.11.2020.
  29. Lamor Corporation ja Meritaito sopivat liiketoimintakaupasta Navigator Magazine. 4.4.2018. Viitattu 27.11.2020.
  30. Lamor Corporation: Lamor expands its expertise to Waste Management and Water Treatment services www.lamor.com. Viitattu 11.6.2021. (englanniksi)
  31. Lamor to consolidate subsidiary Corena Group Ab to better serve customers | Environmental XPRT www.environmental-expert.com. Viitattu 11.6.2021. (englanniksi)
  32. www.lamor.com: What We Do | Lamor Corporation www.lamor.com. Viitattu 9.12.2020. (englanniksi)
  33. Veli-Matti Jalovaara: Kun Porvoon pojat jenkit öljystä putsasi Tekniikkatalous. Viitattu 27.11.2020.
  34. Laura Lähdevuori: Öljytuhon apujoukoissa myös suomalaisia Tekniikkatalous. Viitattu 23.11.2020.
  35. Årets företagare Företagarna. 19.4.2010. Viitattu 27.5.2021. (ruotsiksi)
  36. Kauko Niemi: Presidentti Halonen palkitsi kolme kansainvälistyjää Tekniikkatalous. Viitattu 9.12.2020.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lamor.