La leggenda di Enea

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
La leggenda di Enea
Elokuvan ranskalainen mainosjuliste.
Elokuvan ranskalainen mainosjuliste.
Ohjaaja Giorgio Venturini, Albert Band
Käsikirjoittaja Ugo Liberatore, Luigi Mangini, Arrigo Montanari, Nino Stresa
Perustuu Vergiliuksen Aeneis-teokseen
Tuottaja Albert Band, Giorgio Venturini
Säveltäjä Giovanni Fusco
Kuvaaja Angelo Lotti
Leikkaaja Antonietta Zita
Lavastaja Arrigo Equini
Pääosat Steve Reeves, Carla Marlier, Gianni Garko
Valmistustiedot
Valmistusmaa Italia, Ranska
Tuotantoyhtiö Mercury Film, Sirius Film
Ensi-ilta 28. marraskuuta 1962 (Italia)
15. maaliskuuta 1963 (Ranska)
Kesto 105 min. (Italia)
Alkuperäiskieli italia ja muita kieliversioita
Tuotto 480 421 418 liiraa (Italia)
Edeltäjä Troijan urhot
Aiheesta muualla
IMDb

La leggenda di Enea (”Aineiaan taru”, ransk. La légende d'Enée ja Les conquérants héroïques, ”Sankarilliset valloittajat”) on vuonna 1962 valmistunut italialais-ranskalainen seikkailuelokuva. Lajityypiltään mytologisaiheista peplumia edustavan elokuvan ohjaajaksi on merkitty Giorgio Rivalta alias Giorgio Venturini. Sen päähenkilöä, Troijan sodan sankaria Aineiasta esittää yhdysvaltalainen kehonrakentaja Steve Reeves.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vergiliuksen Aeneis-teokseen perustuva elokuva on edellisenä vuonna valmistuneen Troijan urhojen jatko-osa. Aineiaan johtamat Troijan pakolaiset saapuvat Tiberjoen suuhun, jonne Latiumin kuningas sallii heidän asettuvan. Rutulien päällikkö Turnus kilpailee Aineiaan kanssa Latiumin prinsessasta Laviniasta, mikä johtaa lopulta sotaan ja miesten väliseen kaksinkamppailuun.[1][2]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Steve Reeves  … Aineias  
 Carla Marlier  … Lavinia  
 Gianni Garko  … Turno  
 Giacomo Rossi Stuart  … Eurialo  
 Mario Ferrari  … kuningas Latino  
 Enzo Fiermonte  … Acate  
 Liana Orfei  … Camilla  
 Nerio Bernardi  … Drance  
 Luciano Benetti  … Sergeste  
 Roberto Bettoni  … Pallante  
 Maurice Poli  … Masenzio  
 Lula Selli  … Amata  
 Pietro Capanna  … Bisia  
 Benito Stefanelli  … Niso[3]  

Tuotanto ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

La leggenda di Enea on kuvattu Euroscope-laajakangastekniikalla Eastmancolor-väreissä Incir De Paolisin studiolla Roomassa sekä ulkokuvien osalta Jugoslaviassa. Elokuvan ohjaajaksi on merkitty taiteilijanimellä Giorgio Rivalta esiintynyt Giorgio Venturini, mutta todellisuudessa sen on ohjannut yhdysvaltalainen Albert Band. Troian sodan takaumat on lainattu edellisestä elokuvasta.[4]

Aineiaan värittömän henkilöhahmon ympärille kyhätty elokuva on halvalla tehty tylsähkö pukudraama, joka noudattaa melko uskollisesti Vergiliuksen tekstiä. Sen kohokohta on Aineiaan ja Turnuksen kaksintaistelu, jossa huomion varastavat miesten mielikuvitukselliset päähineet.[5][6] Elokuvauraansa lopetellut Steve Reeves pitää tällä kertaa vaatteensa yllään ja italowesterntähti Gianni Garko esiintyy yhdessä varhaisista rooleistaan. Naispääosassa nähdään ranskalaisen uuden aallon elokuvista tunnettu nuori Carla Marlier. Läsnä ovat myös eurokulttitähti Giacomo Rossi Stuart sekä Sergio Leonen vakituinen sijaisnäyttelijä Benoti Stefanelli.[2][4]

Steve Reeves on maininnut heikosti ohjatun ja tuotetun La leggenda di Eneaan huonoimmaksi italialaisista elokuvistaan[4]. Tästä huolimatta se tuotti varsin kohtuulliset 480 miljoonan liiran pääsylipputulot[7] (toisen tiedon mukaan 331 miljoonaa) ja oli Italiassa kauden 31. katsotuin elokuva[4]. Ranskassa sen näki 865 000 ja Espanjassa 750 000 katsojaa[7].

DVD-julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva on saatavilla useina laadultaan välttävinä DVD-julkaisuina. Yhdysvaltalaiset public domain -julkaisut ovat erittäin heikkotasoisia.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hughes, Howard: Cinema Italiano: The Complete Guide from Classics to Cult, s. 69. London, New York: I. B. Tauris, 2011. ISBN 978-1-84885-608-0.
  2. a b c Mondo Esoterica: War of the Trojans (1962) Viitattu 2.1.2013. (englanniksi)
  3. Anica: Archivio del Cinema Italiano Viitattu 2.1.2013. (italiaksi)
  4. a b c d Della Casa, Steve; Giusti, Marco: Il grande libro di Ercole, s. 195–196. Roma: Centro Sperimentale di Cinematografia, Edizioni Sabinae, 2013. ISBN 978-88-98623-051.
  5. Hughes, Howard: Cinema Italiano: The Complete Guide from Classics to Cult, s. 69–70. London, New York: I. B. Tauris, 2011. ISBN 978-1-84885-608-0.
  6. Elley, Derek: The Epic Film, s. 77. London, Boston, Melbourne, Henley-on-Thames: Routledge & Kegan Paul, 1984. ISBN 0-7100-9656-9.
  7. a b Cult Movie Database (Internet Archive) Viitattu 11.6.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]