Länsi-Viron saariston maihinnousuoperaatio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Länsi-Viron saariston maihinnousuoperaatio
Osa itärintamaa toisessa maailmansodassa
Neuvostojoukkojen maihinnousussa käyttämä DUKW-ajoneuvo
Neuvostojoukkojen maihinnousussa käyttämä DUKW-ajoneuvo
Päivämäärä:

29. syyskuuta24. marraskuuta 1944

Paikka:

Länsi-Viron saaristo

Lopputulos:

Neuvostoliiton voitto

Osapuolet

Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa

Neuvostoliiton vuosina 1923–1955 käytössä ollut lippu. Neuvostoliitto
Suomen lippu Suomi

Komentajat

Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Ferdinand Schörner

Neuvostoliiton vuosina 1923–1955 käytössä ollut lippu. Leonid Govorov

Vahvuudet

18 000 sotilasta

ei tiedossa

Tappiot

7000 kaatunutta, 700 vangittua

ei tiedossa

Itärintaman taistelut toisessa maailmansodassa
Barbarossa (1. Harkova - Kiova - Sevastopol - Leningrad - Rostov - Moskova) - Talvioffensiivi (Demjansk - 2. Harkova) - Sininen (Voronez - Stalingrad) - 3. Harkova - Kursk - 4. Harkova - Korsun - Krim - Narva - Bagration - Varsovan kansannousu - Budapestin piiritys - Veiksel-Oder - Itä-Preussi - Berliini

Länsi-Viron saariston maihinnousuoperaatio oli toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton maihinnousu Länsi-Viron saaristoon. Hyökkäävinä osapuolina olivat Neuvosto-Virolainen 8. kiväärirykmentti ja 109. kiväärirykmentti, jotka kuuluivat Neuvostoliiton 8. armeijaan. Myös suomalainen Erillisryhmä Arho avusti hyökkäyksessä. Saaria puolustivat pääosin Saksan 23. jalkaväkidivisioonan joukot. Myöhemmin saksalaisia joukkoja saarilla avustivat lisäjoukkoina saapuneet 218. jalkaväkidivisioona ja 12. Luftwaffen kenttädivisioona. Operaatio alkoi 29. syyskuuta 1944, kun ensimmäiset neuvostojoukot nousivat maihin Kuivastulle ja Muhulle. Saksalaiset vetäytyivät nopeasti Muhulta ja Hiiumaalta Saaremaalle viivyttäen neuvostojoukkojen etenemistä Tehumardin taistelussa neuvostojoukkojen laskeuduttua[[tarkenna|maahanlaskuko?}} Saaremaalle 5. lokakuuta. 12. Luftwaffen kenttädivisioonan joukot vetäytyivät Kuurinmaalle 12. marraskuuta kovien taisteluiden jälkeen jättäen saaria puolustaneet saksalaisjoukot oman onnensa nojaan. 23. marraskuuta Ferdinand Schörner antoi lopuille saarta puolustaville joukoille käskyn vetäytyä Ventspilsiin, vaikka Hitler oli käskenyt puolustaa saaria viimeiseen mieheen. Vetäytyessään saksalaiset tuhosivat kaikki tykit ja ajoneuvot ja ammuttivat 1400 hevosta, etteivät neuvostojoukot voisi käyttää niitä. Neuvostojoukot valtasivat loputkin saarista 24. marraskuuta 1944 mennessä. Saaria puolustaneista saksalaisista selvisi vain 4500 sotilasta, joista 700 oli haavoittuneita, jotka edustivat vain 25 % kaikkien saaria puolustaneiden saksalaissotilaiden määrästä.

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: sotatoimien kuvaus puuttuu kokonaan