Tämä on lupaava artikkeli.

Kymmenen prosentin myytti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kymmenen prosentin myytiksi kutsutaan väitettä, jonka mukaan ihmiset käyttävät vain kymmenen prosenttia aivokapasiteetistaan. Väitteen alkuperää ei ole tiedossa, mutta se levisi laajempaan tietoisuuteen vuonna 1936 Dale Carnegien elämäntaito-oppaasta Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa. Myytillä ei kuitenkaan ole todellisuusperää, ja esimerkiksi nykyaikaiset aivokuvaukset ovat osoittaneet, että aivot toimivat jatkuvasti kokonaisvaltaisesti.

Myytti on tunnettu erityisesti itseapukirjallisuudessa ja parapsykologiassa, sillä kumpaakin alaa kiehtovat ihmismielen mahdollisesti käyttämättömät voimat. Myyttiä ovat pitäneet yllä monet elokuvat ja televisiosarjat, joissa käyttämätön aivokapasiteetti voi antaa monia erikoisia voimia.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymmenen prosentin myytin alkuperästä ei ole tietoa, mutta siihen viitattiin jo vuoden 1929 itsensäkehittämiskurssin mainoksessa.[1] Väitettä teki vuonna 1936 tunnetuksi toimittaja Lowell Thomas, joka kirjoitti myytistä Dale Carnegien myyntimenestykseksi nousseen elämäntaito-oppaan Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa esipuheessa. Thomas oli viitannut siinä virheellisesti William Jamesiin.[2] James oli merkittävä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun psykologi, joka kirjoitti paljon siitä, miten ihmiset yleensä saavuttivat vain osan potentiaalistaan. James ei kuitenkaan puhunut tarkoista prosenteista eikä aivojen käytöstä.[3]

Kymmenen prosentin myytti on liitetty myös Albert Einsteiniin, jonka on väitetty viitanneen nerokkuutensa johtuvan paremmasta aivojen käytöstä.[3] Albert Einstein -arkiston edustajan mukaan ei ole tiedossa, että Einstein olisi näin joskus väittänyt.[1]

Tieteellinen näkökulma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteellisestä näkökulmasta myytti on perätön.[2] Aivot käyttävät noin 20 prosenttia elimistön tuottamasta energiasta, joten evoluution näkökulmasta olisi epäedullista luoda elintä, joka käyttäisi niin paljon resursseja mutta olisi niin vajaateholla käytössä.[4]

Aivojen PET-kuvat ovat selvästi myyttiä vastaan, sillä aivot toimivat jatkuvasti kokonaisvaltaisesti.[1] Lähes jokainen aivojen alue on aktiivinen jopa niinkin rutiininomaisissa tehtävissä kuin puhuminen, kävely ja musiikin kuuntelu.[4] Aktivoitumattomat alueet viittaavat yleensä johonkin sairauteen tai vaurioon, kuten Alzheimerin tautiin tai aivoinfarktiin.[1]

Aivovaurio ei välttämättä vaikuttaisi mitenkään, jos normaalistikin vain kymmenen prosenttia aivoista olisi käytössä. Aivoissa ei ole kuitenkaan yhtään aluetta, jonka vauriosta ei olisi jonkinlaisia seurauksia.[4] Lisäksi aivot osaavat käyttää tehokkaasti hyödykseen myös käyttämättömät alueet. Raajan menetyksen jälkeen osa hermokudoksesta menettää merkityksensä, mutta melko nopeasti sitä reunustavat alueet ottavat vapaana olevan kudoksen käyttöönsä.[2]

Myytti elämäntaito-oppaissa, parapsykologiassa ja populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteellisestä todisteista huolimatta kymmenen prosentin myytti on jäänyt elämään.[1] Kymmenen prosentin myyttiin uskotaan vielä 2000-luvulla suhteellisen laajasti. Opettajien keskuudessa vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa Britanniassa 48 prosenttia ja Alankomaissa 46 prosenttia uskoi myyttiin. The Michael J. Fox Foundationin vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan 65 prosenttia yhdysvaltalaisista piti myyttiä totena.[2]

Kymmenen prosentin myyttiä ovat käyttäneet erityisesti self help -konsultit ja parapsykologit.[5] Monille ajatus käyttämättömästä aivokapasiteetista on innoistava, koska sen kautta voi nähdä potentiaalia esimerkiksi uusien taitojen oppimiseen.[2]

Parapsykologit ovat kiinnittäneet myyttiin huomiota samasta syystä kuin myös elämäntaitovalmentajat. He uskovat, että käyttämätön aivokapasiteetti on mahdollinen voima erilaisten psi-kykyjen taustalla ja apuna.[5] Niin sanottu Human Potential Movement -otti myytin käyttöön 1960-luvulla. Liikkeen mukaan monet erilaiset taidot, kuten lusikoiden taivuttaminen tai psyykiset kyvyt, lepäävät ihmisaivoissa käyttämättöminä.[6]

Kymmenen prosentin myytti on suosittu populaarikulttuurissa. Esimerkiksi elokuvat Avaruuden sankari (1986) ja Matkalla taivaaseen (1991) väittävät, että ihmiset käyttävät vain pienen osan aivoistansa. Elokuvassa Rajaton päähenkilö saa pillereitä, joiden avulla tämä saa käyttöönsä koko aivokapasiteettinsa. Luc Bessonin elokuvassa Lucy Scarlett Johanssonin esittämä päähenkilö saa lääkettä, jolla hän pääsee käsiksi aivojen koko voimaan. Hän oppii samantien kiinaa, pystyy voittamaan pahikset ja heittämään autoja mielensä avulla. Televisiosarjassa Heroes kymmenen prosentin myytillä selitetään se, miksi joillakin ihmisillä on erikoistaitoja.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Selin, Risto: Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Selin, s. 143–144.
  2. a b c d e f Jarrett, Christian: All You Need to Know about the 10 Percent Brain Myth, in 60 Seconds Wired. 24.7.2014. Condé Nast. Viitattu 14.10.2018. (englanniksi)
  3. a b Do we really use only 10 percent of our brains? Scientific American. Viitattu 14.10.2018. (englanniksi)
  4. a b c Cherry, Kendra: The 10 Percent of Brain Myth Verywell. About, Inc. Viitattu 16.6.2018. (englanniksi)
  5. a b Selin, s. 145.
  6. Alexander, Brian: Myth, busted: You only use 10 percent of brain NBCNews.com. 18.4.2012. NBC. Viitattu 16.6.2018. (englanniksi)