Kunnioitus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arkkipiispa Piero Marini kunnioittaa paavi Johannes Paavali II:n arkkua tämän hautajaisissa.

Kunnioitus on myönteinen, ihmistä tai muuta entiteettiä kuten kansakuntaa tai uskontoa kohtaan tunnettu ihaileva tai arvostava tunne. Kunnioitus voi kohdistua myös johonkin luonnonilmiöön tai johonkin muuhun abstraktina kuvattuun asiaan. Kunnioituksen osoittaminen teoin tai tekelein on usein osa ihmisen moraalia tai sosiaalista kanssakäyntiä.

Esimerkiksi urheilussa on tärkeää vastustajan kunnioittaminen, vaikka hänet pyritäänkin voittamaan. Tämän sanotaan juontuvan muun muassa vanhasta filosofisesta sanonnasta, jonka mukaan toisia on kohdeltava kuten toivottaisiin itseään kohdeltavan.[1] Vastakkainen ilmiö on häpäisy, joka on ikivanha valloitussotiin kuuluva menetelmä, eikä se useiden tutkijoiden kuten Raija-Leena Punamäen mukaan ole vähenemässä.[2]

Lähes kaikkien ihmisryhmien tai uskontojen tapoihin ja perinteisiin on aina kuulunut vainajien sekä esi-isien kunnioittaminen. Kunnioitusta kuolleita kohtaan osoitetaan yleensä mm. hautajaisilla tai muilla muistotapahtumilla. Kunnioitus voi myös kohdistua johonkin väestöryhmän johtajaan tai sankarihahmoon, jolloin kyseisestä henkilöstä saatetaan rakentaa mm. kunniamerkki tai patsas. Yksi ihmisten keskuudessa kunnioittamiseen kehoittava tekijä on Kultainen sääntö, jolla on piirteitä monissa uskonnoissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pietilä, Sakari: Vastustajan kunnioittaminen ja arvostaminen YLE Urheilu. 15.10.2009. Viitattu 1.10.2015.
  2. Lankinen, Tiina: Henkinen kidutus yleistä nykysodissa Aikalainen. 15.11.2015. Tampereen yliopisto. Viitattu 1.10.2015.
Tämä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.