Christfried Ganander

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Kristfrid Ganander)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Christfried (Kristfrid) Ganander (21. marraskuuta 1741 Haapajärvi17. helmikuuta 1790 Rantsila) oli suomalainen kansankulttuurin kerääjä, pappi ja sanakirjan tekijä. Gananderin suurin saavutus oli ensimmäisen laajan suomen kielen sanakirjan kerääminen, joka jäi kuitenkin julkaisematta. Lisäksi hän oli kansanrunouden kerääjä jo ennen Elias Lönnrotia.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyltti synnyinkodin seinässä Haapajärvellä.

Ganander syntyi Haapajärvellä 1741 kappalainen Thomas Gananderin ja hänen vaimonsa Helena Hidenin perheeseen. Isän kuoltua 1751 hänet otti huollettavakseen äidinisä Henrik Hiden, joka oli kappalaisena Kauhajoen pappilassa. Ganander valmistui papiksi Turun akatemiasta ja vihittiin virkaansa vuonna 1763. Toimittuaan Pietarsaaressa kappalaisen apulaisena hän palasi yliopistoon 1765 ja valmistui maisteriksi 1766. Ganander oli apulaisena Vaasassa ja Laihialla, mutta toimi sitten Rantsilan kappalaisena vuodesta 1775 aina kuolemaansa saakka. Ganaderin ensimmäinen puoliso noin vuodesta 1767 oli Magdalena Sinius (k. 1784) ja toinen vuodesta 1787 Helena Elisabet Gutzén (k. 1833).[1]

Kirjailijan ja kääntäjän ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo opinnoissaan Ganader oli saanut luonnontieteellisiä vaikutteita ja kiinnostunut Porthanin suomalaisuuden aatteesta. Kansankulttuurin kerääjänä ja tutkijana hänen julkaistu pääteoksensa on suomalaisten kansanuskon aakkosellinen hakuteos Mythologia Fennica vuodelta 1789. Sen aineiston hän oli koonnut kansanrunoista, loitsuista, perimätiedoista ja kirjallisista lähteistä. Lönnrot piti Gananderin työtä merkittävänä ja jatkoi sitä. Teoksesta on otettu faksimilepainos 1961. Gananderin teoksista merkittävin lienee kuitenkin julkaisematta jäänyt yli kaksi vuosikymmentä valmisteltu ja yli 30 000 hakusanaa sisältävä suomalais-ruotsalais-latinalainen sanakirja Nytt Finskt Lexicon jonka käsikirjoitus valmistui 1787. Mythologia Fennica oli tarkoitettu sen liitteeksi. Sanakirjassaan Ganander esittää myös etymologisia selityksiä sanoille. Teos julkaistiin faksimilejäljennöksenä 1937–1940.

Ganander julkaisi myös tilapäisrunoja ja toimi valistuksen hengessä kansanopettajana. Runokirjoista tunnetuin lienee 1786 ilmestynyt Runo-Kirja, 1789 painettu Venäjän Naima-Vijsu on puolestaan ilmeisesti ensimmäinen suomennettu venäläinen runoteos. Ganaderin arvoituskokoelma Aenigmata Fennica, Suomalaiset Arwotuxet Wastausten kansa ilmestyi 1783 ja sisältää 337 arvoitusta. Se perustui hänen keräämäänsä kansanrunouteen ja suomen kielen sanastoon. Vuonna 1784 painettiin Ganaderin kokoelma Uudempia Ulosvalituita Satuja, eri lähteistä koottuja eläinaiheisia satukäännöksiä, joista 15 viimeistä ovat runomuotoisia ja kaksi on suomalaisia kansansatuja.

Vuonna 1780 Ganader julkaisi tutkielman romanien alkuperästä, elintavoista ja kielestä. Teokselle myönnettiin Ruotsin kaunokirjallisuusakatemian kilpailussa hopeamitali. Ganander julkaisi myös 1788 kaksi ensimmäistä suomenkielistä lääkintäkirjaa, Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki sekä Eläinden Tauti-Kirja, joista otettiin useita painoksia vielä 1800-luvulla. Toimiessaan Laihian kappalaisen Israel Reiniuksen apulaisena, joka oli kiinnostunut muinaistieteistä, Ganader kiinnostui itsekin aiheesta ja jatkoi Reiniuksen aloittamia hautatutkimuksia. Hän julkaisi 1782 Åbo Tidningar -lehdessä niistä kirjoituksen Kort berättelse om de i Laihela Socken befintelige sten- och jättehögar ja myöhemmin samalla vuosikymmenellä vielä muita vastaavia tekstejä samassa lehdessä.

Muistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantsilan kirkkopuistossa paljastettiin 1982 Helmi Junttilan suunnittelema ja Eelis Räsäsen valmistama Gananderin patsas.[1]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomalaisten siunauxet, : tuiki sydän toiwotuxet; ihastus ihan iloinen caiken Ruotzin cansa-cunnan, coska Hänen Kuningallinen Korkeudensa Ruotzin waldakunnan kruunu-prinssi Gustavi annoi itzens awio-lijttohon kuningallisen kruunu-printzessan Sophian Magdalenan canssa, Danmarkista. Iloisimmis ilo-runois edespandu caickein alammaisimmalda ja uscollisimmalda alammaiselda Christfried Gananderilda. Pappismj. Pohjan maalta ja phil. mag. Turusa, prändätty Johan Christoph. Frenckellildä, 1766
  • Welwollinen jälki-muisto : ja waiwalloinen elämäkerta, eläisä ollehen, hywin-cunnioitettawan ja corkiasti hywin oppenehen herran, herr Hendrichi Hideenin, cappalaisen Cauhajoes, Ilmolan pitäjäs, Pohjanmaalla, joca ennättänyt 86. ajastajan päiwät, pitkällisen kiwulloisuden ja christillisen kärsiwällisyden cansa ulosseisotun sairauden jälkeen, ... tästä wiheljäisestä surkeudesta caiken mailman tien waelsi, sinä 28. päiwänä elo-cuusa ja sen jälkeen sinä 2. päiwänä loca-cuusa, welwollisella cunnialla, ruumin-saarnan cansa lepokammionsa saatettin wuonna 1766. Ylöspandu Turusa ollesa tämän Herrasa nukkunehen surewalda, rakkahalda tyttären-pojalda Christfried Gananderilda, pappismj. ja philos. magist. Turusa, prändätty Johan Christoph. Frenckellildä, 1766, uusi painos Kauhajoki-seura, Kauhajoki 1962
  • Wanhan wuoden muistutuxet Psalm. 143:5. Uuden wuoden toiwotuxet 5 Mos. kirj. 11:12. Laihelan pitäjän asuwaisille Pohjan maalla, uuden wuoden lahjaxi, uunna wuonna 1771. 5 Mos. 11:18, 19, 20, 21. Rackaasta ja hywää toiwottawaisesta sydämmestä, 1. Sam. 12:12. ulosjaetut Christfried Gananderilda, papismieh. ja philos. magist. Stockholmisa, prändätty cuning:sesa suomalaisesa präntisä, Joh. Arv. Carlbohmilda, 1771
  • Aenigmata Fennica. : In solo meo patrio Ostrobotnia, usitatissima ac tritissima, quae inter confabulationes vespertinas, fenni nostri, ad acuendum ingenium juvenile, more veterum gothorum, solvenda proponunt. Suomalaiset arwotuxet, wastausten kansa. Kootut kahdexan toista ajastaikaa Christfrid Gananderilta, philos. mag. Wasasa, prändätty Georg Wilhelm Londicerildä, 1783, näköispainos Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1970
  • Uudempia uloswalituita satuja, nuorten peränajatuxen teroituxexi, ja yhteisesä elämäsä opixi, waroituxexi ja neuwoxi, ajan huwituxexi ja kuluxi, mutta myös hywäin tapain ja kaunisten awuin harjoittamisexi kootut, ja suomexi tulkitut wuonna 1783. Christfried Gananderilda. Philos. mag:ta. Wasasa, prändätty Georg Wilhelm Londicerildä, 1784 (Digitoitu versio Doriassa)
  • Runo-kirja : joka sisällänsä pitää 1. K. Salomonin Korkia weisun. 2. K. Dawidin 96:dennen 100:s psalmit. 3. Hjobin kirjan 3:mas ja 7:mäs luku. 4. Runot, luu-karsinan kirkko-maan ja haudan ylitse. 5. Kaxi kiwi-pijrrosta, ja 6. Dawidin 133 psalmi, weisattawaxi wirrexi laadittu. Runot taitaan weisatta tawallisella runo-nuotilla, nijnkuin Suomen maasa, erinomattain Pohjan-maalla, Carjalasa ja Sawon maasa wanhasta, ja wieläkin tuttu ja totuttu on; ne taitaan myös wijsi-kjelisellä kanteleella somahasti soitettaa. Wasasa, prändätty Georg Wilhelm Londicerildä, 1786
  • Wenäjän naima-wijsu, : wenäjän kjelellä ja sijtä suomexi tulkittu runoixi, C. G. Weisataan wenäjän nuotilla. ja [!] suomi, runon nuotilla lauletan. Wasasa, prändätty G. W. Londicerildä 1787
  • Eläinden tauti-kirja, : josa hewoisten, lehmäin, lammasten, ja muun pienen karjan ja rahwaan irujamen ja itikkain taudit ja parannuxet, lääkityxet ja koti-huusauxet löytään A--B--Ceen jälkeen sowitetun registerin johdatuxesta ja numeroin osotuxesta kirjahan: suomexi tulkitut ja monesta kirjasta, niinkuin myös korwa kuulosta ja wälistää, omasta koettelemuxesta waarin otetut ja kootut Christfrid Gananderilda phil. mag. Stockholmisa, präntätty Kuning:sa suomalaisesa präntisä, wuonna 1788, uusi painos 1803, uusia painoksia Turussa 1825, 1829, Frenckell, Helsinki 1860, 1879, näköispainos Lääketieteellinen oppimateriaalikustantamo, Tampere 1982
  • Maan-miehen huone- ja koti-aptheeki, eli tieto ja neuwwo tarpeellisimmistä lääkityxistä, joita osittain kotona maalla saadaan ja itte taitaan tehdä, osittain aptheekista owat ostettawat, nijtten ulospannun määrän ja hyödytyxen kansa, monea tautia wasten, jotka numeroin jälkeen, registeristä aapicen jälkeen löytään, usiammasta lääkitys kirjasta uloswedetyt ja suomexi kirjoitetut Christfrid Gananderilda. Philos. magist. wuonna 1785. Wasasa, pränd. Georg Wilhelm Londicerildä, 1788, uusi painos Vaasa 1825, uusittu painos nimellä Maamiehen kotilääke-apteekki eli neuvoja ja ohjeita ihmisten ja kotieläinten tarpeellisimpiin lääkityksiin, joita ennen kuin lääkärin apu ehtii, voidaan osaksi kotona valmistaa ja apteekista saada, kokoillut ja osaksi suomentanut v. 1785 Chistfrid Ganander. Luukkonen ja Kumpp., Tampere 1907
  • Mythologia fennica, eller förklaring öfver de nomina propria deastrorum, idolorum, locorum, virorum &c. eller afgudar och afgudinnor, forntidens märkelige personer, offer och offer-ställen, gamla sedvänjor, jättar, troll, skogs-sjö- och bergs-rån m.m. som förekomma i de äldre finska troll-runor, synnyt, sanat, sadut, arwotuxet &c. samt än brukas och nämnas i dagligt tal; til deras tjenst, som vela i grund förstå det finska språket, och hafva smak för finska historien och poësin, af gamla runor samlad och uttydd af Christfrid Ganander, Thomasson philos. mag. & sacell. Åbo, tryckt i Frenckellska boktryckeriet. På egen bekostnad, 1789, 2. oförändr. upplaga Åbo 1822, näköispainoksia Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1960, 1984, Recallmed, Klaukkala 1995, 2003
  • Nytt finskt lexicon - Uusi suomen sanakirja. 1, A-K. Tutkimuslaitos Suomen suvun julkaisuja 2, 1. WSOY 1937
  • Nytt finskt lexicon - Uusi suomen sanakirja. 2, L-R. Tutkimuslaitos Suomen suvun julkaisuja 2, 2. WSOY 1938
  • Nytt finskt lexicon - Uusi suomen sanakirja. 3, S-Ö. Tutkimuslaitos Suomen suvun julkaisuja 3, 3. WSOY 1940
  • Nytt finskt lexicon ; alkuperäiskäsikirjoituksesta ja sen näköispainoksesta toimittanut Liisa Nuutinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 676. Helsinki 1997
  • Nytt finskt lexicon. Hakemisto ; toimittanut Liisa Nuutinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 688. Helsinki 1997

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jouko Vahtola: Ganander, Christfried (1741 - 1790) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto, s. 224. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
  • Kotivuori, Yrjö: Kristfrid Ganander. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen muistomerkit, Osa IV, Pohjanmaa, s. 102. Väriteos Henna Oy, 1996. ISBN 951-97134-3-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: