Krimin venäläistäminen

Krimin tataarien osuus niemimaan väestöstä Neuvostoliiton vuoden 1939 väestönlaskennan perusteella.

Krimin venäläistäminen (ukr. русифікація Криму, rusyfikatsija Krymu, krimintat. Qırımnıñ ruslaştırıluvı), tai detatarisaatio (ukr. детатаризація, detataryzatsija, krimintat. tatarsızlaştırıluvı), on nimitys toimenpiteille, joilla Venäjä tai Neuvostoliitto ovat pyrkineet venäläistämään Krimin niemimaata vainoamalla Krimin tataareita. Tämä näkyy muun muassa siinä, että sitä mukaan kuin Krimin tataareita pakenee niemimaalta, sinne on siirretty tilalle etnisiä venäläisiä.

Historiallinen tausta

Moskova on suhtautunut Krimin tataareihin vihamielisesti aina siitä lähtien kun näillä alkoi olla säännöllisiä kontakteja toisiinsa 1400-luvulta lähtien. Venäjän keisarikunnan aikana satoja tuhansia Krimin tataareja pakeni venäläisten vallan alta lähinnä Osmanien valtakuntaan. Kaksi merkittävää joukkopakoa olivat Venäjän valloitettua Krim ja Krimin sota. Venäjä vastasi tähän lähettämällä tilalle venäläisiä uudisasukkaita, joista venäläistämisen voidaan katsoa alkaneen.

Katariina Suuren valloitettua Krimin vuonna 1783 laivastolle tärkeää niemimaata alettiin mytologisoida, jotta sen ja muun Novorossijan alueiden liittäminen osaksi Venäjää voitaisiin perustella jollain tavalla. Myytti perustuu osittain siihen, että Kiovan rusien ruhtinas Vladimir Suuri valloitti Krimillä sijainneen Bysantin valtakuntaan kuuluneen Khersonesosin kaupungin ja otti sittemmin kasteen. Siksi Katariina Suuri katsoi, että Krim on Venäjän ortodoksisen kirkon syntymisen kannalta keskeinen paikka ja lisäksi paikka, joka linkittää Bysantin valtakunnan ja Venäjän keisarikunnan toisiinsa. Kruunu otti Krimin tataarien maita haltuunsa ja jakoi niitä venäläiselle aatelistolle.

Krimin tataarien karkottamisen jälkeen Neuvostoliitto alkoi nimetä uudelleen Krimin maantieteellisiä paikkoja. Kommunistisen puolueen presidiumi Venäjän SFNT:ssa antoi 14. joulukuuta 1944 määräyksen, jonka mukaan kaikki niemimaalla sijaitsevat krimintataarin- ja saksankieliset nimet korvattaisiin venäjänkielisillä. Tavoitteena oli hävittää todisteet siitä, että Krimillä olisi joskus asunut tataareita. Neuvostoliiton romahdettua vain osa kaupungeista (muun muassa Bahtšisarai, Alušta ja Saky) on saanut vanhat krimintataarinkieliset nimensä takaisin. Samaan aikaan kun Krimin tataarit olivat karkotettuina muualla Neuvostoliitossa, Krimille ohjattiin slaavilaisia uudisasukkaitta, joille tataarien tyhjiksi jääneet kodit osoitettiin. Neuvotoliitto tuhosi myös lukuisia historiallisia ja kulttuurillisesti kohteita, jotka viittasivat Krimin tataarien olemassaoloon. Krimintataarinkielisten kirjojen polttaminen aloitettiin jo 1920-luvulla.

Neuvostoliitossa levitettiin myös runsaasti tatarofobiaa, jolla Krimin tataarit leimattiin porvarillisiksi maanpettureiksi ja vastavallankumouksellisiksi. Lisäksi kommunistipuolue väitti heidän olevan mongoleja, joilla ei siis olisi mitään historiallista suhdetta niemimaahan. Näiden perättömien väitteiden levittämiseksi Krimillä järjestettiin vuonna 1948 varta vasten tatarofobinen konferenssi.

Myös Krimin tataarien kansallissankariksi noussut Amet-han Sultan joutui venäläistämisen kohteeksi: vaikka tämä taustaltaan Krimin tataari kertoi avoimesti olevansa ylpeä siitä, neuvostoviranomaiset pyrkivät esittämään hänet dagestanilaisena.

Nykyään

Yksi Kremlin levittämistä myyteistä on ollut se, että Krim on aina ollut osa Venäjää ja että vuoden 2014 miehitys oli niemimaan "palautus" osaksi Venäjää. Väite tosin perustuu vain sille, että Venäjä on vuosisatojen ajan pyrkinyt hävittämään Krimin tataarit ja korvaamaan heidät venäläisillä luodakseen siteen niemimaahan.

Melkein heti Venäjän miehityksen alettua vuonna 2014 venäläistämistoimet aloitettiin vainoamalla Krimin tataareita. Miehittäjät muun muassa kielsivät Krimin tataarien kansan medžlisin toiminnan ja krimintataarinkielisen televisiokanavan. Miehityksen alettua noin kymmenen prosenttia Krimin tataareista pakeni H'ersonin alueelle, jonne Venäjä hyökkäsi vuonna 2022. Krimin tataareita on miehityksen aikana vainottu, ja he ovat rutiininomaisesti aiheettomien kotietsintäjen kohteena, joista osa johtaa myös pidätyksiin.

Venäjä on myös jatkanut Amet-han Sultanin detatarisaatiota muun muassa nimeämällä Dagestanin Mahatškalassa sijaitsevan lentokentän hänen mukaansa.

Seuraamuksia

Vuosisatoja jatkuneet venäläistämistoimet näkyivät selkeästi jo ennen kuin Venäjä miehitti Krimin, sillä niemimaa oli paljon venäläismielisempi kuin muu Ukraina: 75 prosenttia asukkaista puhui venäjää, ja vuoden 2010 presidentinvaaleissa Venäjä-mielinen Viktor Janukovytš sai yli 75 prosenttia niemimaan äänistä.

Venäläistämisen toinen merkittävä seuraus on se, että osa länsimaalaisista, erityisesti äärioikeistolaisista, katsoo muun muassa Krimin suuren venäjänpuhujien määrän olevan todiste siitä, että niemimaa on osa Venäjää. Tähän ovat vedonneet muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Italian varapääministeri Matteo Salvini, Ranskan presidentinvaaliehdokas Marine Le Pen.

Katso myös

• Etninen puhdistus
• Venäläistäminen
• Imperialismi

Lähteet

• Allworth, Edward (1998): The Tatars of Crimea: Return to the Homeland: Studies and Documents, Lontoo: Duke University Press,  ISBN 0822319942.
• Williams, Brian (2001): The Crimean Tatars: The Diaspora Experience and the Forging of a Nation, Boston: BRILL,  ISBN 9004121226.
• Williams, Brian (2015): The Crimean Tatars: From Soviet Genocide to Putin's Conquest, New York: Oxford University Press,  ISBN 978-0190494711.