Krimin sillan räjähdys 2022

Krimin sillalla syttyi 8. lokakuuta 2022 kello 6.07 tulipalo, joka aiheutui kuorma-autoon lastatun pommin räjähdyksestä, joka tapahtui Krimin sillalla, Venäjältä Kertšiin kulkevilla länsisuuntaisilla ajoneuvokaistoilla Venäjän miehittämällä Krimillä Ukrainassa. Sillan molemmat kaksikaistaiset ajoneuvoväylät romahtivat alas veteen. Kaksi viereistä itään menevää kaistaa erillisellä rakenteella säilyivät ehjinä. Rautatiesiltaa vaurioitti myös palamaan syttynyt junan säiliövaunu. Viisi ihmistä sai surmansa. Venäjän tutkintakomitea käynnisti tapauksen jälkeen tutkinnan.

Vauriot heikensivät sillan kuljetuskykyä, jota käytetään venäläisten joukkojen varustamiseen Krimillä Venäjän hyökkäyksen aikana. Räjähdys tapahtui päivä Venäjän presidentin Vladimir Putinin 70-vuotissyntymäpäivän jälkeen ja viikko sen jälkeen, kun Venäjä oli ilmoittanut liittäneensä neljä Ukrainan aluetta Venäjään. Kukaan ei tuolloin ottanut vastuuta räjähdyksestä, ja Volodymyr Zelenskyi sanoi, että Ukrainan hallitus ”ei tilannut” sitä. Heinäkuussa 2023 Ukrainan varapuolustusministeri Hanna Maljar kuitenkin myönsi, että Ukraina oli tehnyt hyökkäyksen ”katkaistakseen venäläisten logistiikkatoiminnan”. Ukrainan turvallisuuspalvelu vahvisti, että Ukraina oli hyökkäyksen takana.

Venäläiset virkamiehet ja The New York Timesille puhunut ”korkea-arvoinen ukrainalainen virkamies” totesivat, että räjähdys johtui kuorma-autoon lastatusta pommista. BBC:n mukaan se oli todennäköisemmin meridroonin aiheuttama. Venäjän turvallisuuspalvelu pidätti viisi Venäjän kansalaista ja kolme Ukrainasta ja Armeniasta kotoisin olevaa henkilöä, joita syytettiin iskun järjestämisestä. Elokuussa 2023 Ukrainan turvallisuuspalvelun johtaja Vasyl Maljuk antoi The New Voice of Ukraine -lehdelle haastattelun, jossa hän kertoi yksityiskohtaisesti, miten räjähteitä kuljettanut kuorma-auto käytettiin räjähdyksen aiheuttamiseen.

Taustaa

Krimin silta on koostuu kahdesta rinnakkaisesta sillasta, joista toinen on nelikaistainen tie ja toinen kaksiraiteinen rautatie, ja jotka ylittävät Kertšinsalmen Venäjän itäpuolen ja Ukrainan Krimin länsipuolen välillä. Rakentaminen aloitettiin helmikuussa 2016 sen jälkeen, kun Venäjä miehitti ja liitti Krimin niemimaan Venäjään vuonna 2014. Venäjän viranomaiset kutsuivat Krimin sillan rakentamista ”historialliseksi operaatioksi”, joka on yksi tärkeimmistä tehtävistä ”Krimin lopullisessa yhdistämisessä Venäjään”. Maantiesilta avattiin liikenteelle toukokuussa 2018, ja rautatiesilta otettiin käyttöön joulukuussa 2019.

Vuonna 2022 tapahtuneen Venäjän hyökkäyksen aikana molempia siltoja on käytetty Venäjän asevoimien varustamiseen Etelä-Ukrainan sotatoimissa. Vaikka Krimille voidaan toimittaa resursseja muillakin tavoin, kuten satamien kautta, Krimin silta on tärkeä osa infrastruktuuria.

Ukrainan virkamiehet ja armeija ovat toistuvasti ilmoittaneet aikovansa tuhota Krimin sillan ja pitävät sitä laillisena sotilaskohteena. Kesäkuussa 2022 Ukrainan asevoimien kenraalimajuri Dmytro Martšenko totesi, että siitä tulisi ”kohde numero yksi” heti, kun Ukrainalla olisi hallussaan aseita, joilla se voisi hyökätä sitä kohti. Huhtikuussa 2022 Venäjän entinen presidentti ja turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev sanoi: ”Yksi ukrainalaisista kenraaleista puhui tarpeesta iskeä Krimin sillalle. Toivottavasti hän ymmärtää, mikä on vastaiskun kohde.” Elokuussa 2022 Ukrainan presidentin neuvonantaja Myh’ailo Podoljak kertoi The Guardianille: ”Se on laiton rakennelma ja tärkein väylä Venäjän armeijan varustamiseen Krimillä. Tällaiset kohteet pitäisi tuhota”.

Räjähdys

8. lokakuuta 2022 kello 6.07 tapahtui räjähdys Krimin Kertšin kaupunkiin johtavan maantiesillan kaistalla (tai sen lähellä). Räjähdys tapahtui Kertš–Jenikale-laivaväylän yli kulkevan pääkaaren ja Tuzlan saaren puolivälissä. Se aiheutti sen, että sillan toisella puolella olevista neljästä tukijalasta kolme romahti veteen. Krimin rautateiden lehdistöpalvelu ilmoitti, että kello 6.05 se havaitsi rautatiesillalla vian, ja että polttoainesäiliövaunu syttyi tuleen tavarajunan perässä. Pohjoistuuli puhalsi liekkejä ja savua kohti Mustaamerta. Maantie-, rautatie- ja meriliikenne pysäytettiin, ja maalla ja merellä muodostui pitkiä jonoja. Venäjän viranomaiset eivät heti raportoineet räjähdyksestä sabotaasina. Maantiesilta avattiin myöhemmin päivällä uudelleen yksikaistaiselle kevyelle liikenteelle (liikenne vuorotellen kumpaankin suuntaan) ja jonkin verran rautatieliikenteelle.

Aluksi ilmoitettiin kahdesta mahdollisesta tulipalon syystä – polttoainesäiliövaunun räjähdyksestä rautatiesillalla ja moottoriajoneuvon, todennäköisesti kuorma-auton, räjähdyksestä maantiesillalla. Venäjän kansallisen terrorisminvastaisen komitean mukaan kuorma-auto räjähti, minkä seurauksena seitsemän rautatiepolttoainesäiliötä syttyi tuleen. Kukaan ei ilmoittanut olevansa vastuussa räjähdyksestä, mutta ukrainalaiset tiedotusvälineet Ukrajinska pravda ja UNIAN ilmoittivat omiin lähteisiinsä viitaten, että kyseessä oli Ukrainan turvallisuuspalvelun operaatio. The New York Times kuvaili ”korkea-arvoisen ukrainalaisen virkamiehen” sanoneen, että ”Ukrainan tiedustelupalvelut olivat järjestäneet iskun ja että siihen liittyi pommi, joka oli lastattu kuorma-autoon, joka ajoi sillan yli”. Venäjä väitti, että räjähdys tapahtui, kun tienvarsipommia kuljetettiin täyttä vauhtia kulkevassa kuorma-autossa. Koska on viitteitä siitä, että räjähdys vahingoitti suoraan maantiesiltaa ja että sen räjähdys aiheutti tulipalon rautatiesillalla olleessa junassa, kipinöiden määrä voisi viitata termiitin käyttöön, joka palaa riittävän kuumana vahingoittaakseen terästä ja sytyttääkseen junassa olleen syttyvän polttoaineen.