Kotkan kansallinen kaupunkipuisto
| Kotkan kansallinen kaupunkipuisto | |
|---|---|
| Sijainti | Kotka |
| Pinta-ala | 24 km2 |
| Rakennuttaja | Kotkan kaupunki |
Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on yksi Suomen kymmenestä kaupunkipuistosta. Puisto perustettin 2014. Kokonaisuuteen kuuluu itäisen Suomenlahden meiralueita, Kotkan keskustan opuistoja sekä rakennettuja kortteleita kuin myös [[Kymijoki|Kymijoen rantoja Korkeakoskelle ja Siikakoskelle saakka. Alueen laajuus on noin 24 neliökilometriä.[1]
Lakisääteisen käyttösuunnitelman mukaan Kotkan kansallinen kaupunkipuisto jakaautuu seuraaviin osakokonaisuuksiin:[2]
Katariina ja Mansikkalahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katariina on Kotkansaarella sijaitseva Kotkan kaupunginosa. Katariina on suuriruhtinaskunnan aikainen nimi, joka palautettin. Väliajan kaupunginosan nimi oli Puistola. Katariinassa on mm. Arto Tolsa -areena, Uimala Katariina ja Puistolan urheilukenttä. Itäosassa sijaitsevat Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Katariinan kampus, Kotkan merivartioasema ja sen lähistöllä Ruotsinsalmen merilinnoituksen tähystystorni. Osittain raunioituneeseen tähystystorniin on rakennettu moderni näköalatorni. Katariinan itäosissa sijaitsee myös Sapokan vesipuisto ja sen yhteydessä toimiva venesatama[3]. Katariinan alueella sijaitsee myös Mansikkalahden uimaranta. Länsiosassa on Ruotsinsalmen merilinnoituksen päälinnoituksen Fort Katarinan rauniot. Pitkään teollisuusalueena ollutta Katariinanniemen länsiosaa on kaavoitettu asunto- ja puistoalueeksi sen jälkeen, kun alueella ollut öljysatama siirrettiin Mussaloon. Öljysataman paikalla on nykyisin Katariinan meripuisto.
Mansikkalahdella on Mansikkalahden uimaranta,
Sapokka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sapokka on noin kolmen hehtaarin laajuinen alue Katariinan kaupunginosaa. Sen kehittäminen puistoksi aloitettiin varsinaisesti 1990. Puiston varsinainen nimi on Sapokan vesipuisto. Alun perin Sapokanlahden alue on ollut Kotkan kaupungin asemakaavassa puistoalueena jo vuodesta 1917.
-
Sapokan vesiputous. -
Sapokanlahtea putouskallion päältä nähtynä. -
Puiston istutuksia ja rakenteita. -
Kukkaistutuksia elokuussa 2013. -
Kukkaistutusten vieressä kulkeva tie johtaa sillalle. -
Ruusuja Sapokan puistossa.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Isopuisto ja Kotkamill Oy:n tehtaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isopuisto on Kotkan kaupungin keskustan Kotkansaaren laajin, kahdeksan hehtaarin laajuinen, puisto. Sen keskellä on Kotkan ortodoksinen kirkko, ja se oli alun perin Kotkan ensimmäinen puisto, silloiselta nimeltään Konstantinin puisto. Alue sai muotonsa Kotkan kaupungin asemakaavassa 1878. Puistossa sijaitsevia patsaita ja muistomerkkejä ovat fyysikko Aleksandr Popovin patsas pohjoiskulmassa, Kolmen Kannaksen Koukkaajat JR45 länsikulmassa ja Maria Purpurin patsas ortodoksisen kirkon lähellä.
Kotkan keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haukkavuori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haukkavuori on Katariinan kaupunginosassa sijaitseva korkea mäki, minkä laella on Haukkavuoren näkötorni.
Ruotsinsalmi ja Lehmäsaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsinsalmi on vanha Kustaan sodan aikainen taistelupaikka Venäjän ja Ruotsin kesken. Lehmäsaari on saari Kuutsalon länsipuolella.
Langinkoski ja Korela[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Langinkoski on Kymijoen itähaarassa Suomenlahtea kohti laskeva koski. Langinkosken itärannalla on Aleksanteri III:n rakennuttama keisarilllinen kalamaja. Se kuuluu Metsolan kaupunginosaan. Länsiranta puolestaan kuuluu Lankilan kaupunginosaan.
Kyminlinna ja Huumanhaara[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyminlinna on Kustaan sodan jälkeen venäläisten rakennuttama Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmään kuuluva linnoitus. Se ja Haminan linnoitus ovat kaponieerilinnoituksia. Suomen puolustusvoimien aikana siellä on toiminut mm. Kotkan rannikkopatteriston esikuntapatteri.
Huumanhaara on Kymenkartanolta itään johtava Kymijoen haara, alueena varsinaisesti valtatie 7:n pohjoispuolella.
Siikakoski[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jumalniemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jumalniemi on Kolkansaaren eteläosassa oleva kaupunginosa. Siellä on ollut Kymijoen uittopuun erottelupaikka. Sinne oli suunniteltu Kotkan kaupungin keskustaa läheisen Karhulan kunnan keskustan läheisyyden vuoksi, mutta suunnitelmat eivät toteutuneet. Se on nykyään kauppakeskus.
Korkeiakoski ja Äijävuori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Äijävuori on korkea mäki, minkä laella on näkötorni.
Karhula[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karhula, Karhulan kauppala, oli Kymin kunnasta 1951 erotettu, ja 1976 Kotkan kaupunkiin kuntaliitetty alue. Kotkan kaupungin Karhula-niminen kaupunginosa käsittää Karhulan kauppalan entisen keskusta-alueen.