Korukeräpallokas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Korukeräpallokas
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Staphyliniformia
Yläheimo: Haiskiaismaiset Staphylinoidea
Heimo: Sienipallokkaat Leiodidae
Suku: Keräpallokkaat Agathidium
Laji: pulchellum
Kaksiosainen nimi

Agathidium pulchellum
Wankowicz, 1869[1]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Korukeräpallokas Wikispeciesissä

Korukeräpallokas (Agathidium pulchellum) on varsin pieni, pyöreä kovakuoriainen. Se kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin II liitteen lajeihin, on luokiteltu Suomen uhanalaisarvioinnissa 2010 vaarantuneeksi (VU)[2] ja laji on Suomessa rauhoitettu.[3] Korukeräpallokas kuuluu myös Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin.[4]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korukeräpallokkaalla on pituutta vain 2,0–2,5 mm ja sen selkäpuoli on hyvin kupera. Kuoriainen on pohjaväriltään kellanruskea, mutta etuselässä on tumma laikku ja keskellä peitinsiipiä tumma, sydämenmuotoinen kuvio. Häirittynä kuoriainen vetäytyy palloksi.[5]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erittäin harvinainen laji, joka tunnetaan koko maailmassa ainoastaan Valko-Venäjältä, Suomesta sekä yhdestä paikasta Pohjois-Ruotsista. Suomesta se löydettiin ensimmäisen kerran Ilomantsista vuonna 1975 ja sittemmin esiintymiä on löydetty useita.[5] Ne kaikki sijaitsevat maan itäosissa ulottuen Uudeltamaalta Kuhmoon[6]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korukeräpallokas on Suomen lajiston harvinaisimpia ja huonoimmin tunnettuja kovakuoriaisia. Lajin biologia on vasta äskettäin alettu tuntea niin hyvin, että sen systemaattinen etsiminen on ollut mahdollista. Se elää kosteapohjaisissa ja kuusivaltaisissa vanhoissa metsissä ainakin kuolleiden haapojen kuoren alla käyttäen ravinnokseen siellä kasvavia limasieniä, joista nuijanuoranen (Trichia decipiens) on ilmeisesti sekä aikuisten kuoriaisen että toukkien ainoaa ravintoa[7]. Sittemmin lajia on tavatu myös kuuselta. Toukkien kehitys on nopeaa ja aikuisia kuoriaisia tavataan ympäri vuoden. Lajia tavataan paikoittaisesti ja se on aina yksilömäärältään niukka. Ilmeisesti runsaan lahopuun lisäksi laji edellyttää elinpaikaltaan myös sopivaa mikroilmastoa.[8][6]

Suomen esiintymispaikoista useimmat ovat suojelualueilla, mutta metsätalous uhkaa lajia niiden ulkopuolisilla esiintymispaikoilla.[5][8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tykarski, P., Putchkov, A. & Mannerkoski, I.: Agathidium pulchellum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.8.2014. (englanniksi)
  2. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
  3. Finlex
  4. Suomen kansainväliset vastuulajit
  5. a b c Suomen ympäristö 501: kovakuoriaiset
  6. a b Ympäristö.fi: korukeräpallokas
  7. Marja Härkönen & Elina Sivonen: Limasienet. Helsinki: Kasvimuseo, Luonnontieteellinen keskusmuseo, 2011. ISBN 978-952-10-6805-8. s. 22
  8. a b http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/korukerapallokas_2006.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]