Klardžeti
.gif)
Klardžeti (georg. კლარჯეთი) oli maakunta antiikin ja keskiajan Georgiassa. Nykyisin se kuuluu Turkin koillisosassa sijaitsevaan Artvinin maakuntaan. Klardžeti, viereinen Taon alue ja useat muut pienemmät maakunnat muodostivat laajemman alueen, jolla oli yhteinen historia ja kulttuuri ja joka tunnetaan nykyään nimellä Tao-Klardžeti.
Varhaishistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Klardžetin läpi virtaa Tšorokhi-joki (turk. Çoruh). Se ulottuu Arsiani-vuorijonolta länteen Mustallemerelle päin ja keskittyi aiemmin tärkeän linnoitetun Artanudžin kauppakaupungin ympärille (nykyinen Ardanuç). Se rajautui Šavšetiin ja Nigaliin pohjoisessa ja armenialais-georgialaiseen Tajkin tai Taon maakuntaan etelässä. Alue vaastaa suurin piirtein klassisten lähteiden Kholarzenea (m.kreik. Χολαρζηνή, Καταρζηνή) ja luultavasti varhaisempien urartulaisten kirjoitusten Kaţarzaa tai Quturzaa.[1]
Klardžeti oli yksi Kartlin kuningaskunnan (kreikkalaisten ja roomalaisten kirjoittajien Iberian) lounaisimmista maakunnista. Kartli ilmestyi Kaukasian poliittiselle kartalle 200-luvulla ennen ajanlaskun alkua ja sitä hallitsi keskiaikaisten georgialaisten kronikoiden mukaan Parnavaziani-dynastia. 100-luvulta eaa. 200-luvulle jaa. Iberia ja viereinen Armenian kuningaskunta taistelivat Klardžetista ja joistakin sen lähialueista, ja maakunta siirtyi edestakaisin valtiolta toiselle.[2] Kun Iberia jaettiin 370-luvulla Rooman ja Persian valtakuntien kesken, Klardžeti siirtyi edellisen haltuun, muttei tiedetä, tuliko siitä Rooman provinssi vai vasallivaltio. Iberia vaikuttaa saaneen maakunnan takaisin haltuunsa noin vuonna 485, kun Khosroiani-kuningas Vakhtang I meni naimisiin Helena-nimisen roomalaisen prinsessan kanssa. Sen jälkeen Klardžeti pysyi Vakhtangin nuorempien poikien ja heidän Roomaa kannattavien jälkeläistensä hallinnassa. He muodostivat guaramidien hallitsijasuvun ja hallitsivat Klardžetia ja Džavakhetia noin vuoteen 786 saakka, kunnes heidän alueensa siirtyivät nousevan Bagrationi-sukulaisdynastian haltuun.[3]
Bagratidien kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bagratidien kaudella alue koki taloudellisen ja kulttuurisen nousukauden. Artanudžista kerätyt verot olivat merkittävä tekijä hallitsijasuvun valtaannousussa. Klardžeti oli hylätty arabien hyökkäyksen jälkeen, mutta nyt se asutettiin uudelleen ja siitä tuli huomattava kristityn kulttuuri keskus. Georgialainen munkki Grigol Khandzteli (759–861) aloitti Klardžetissa laajamittaisen luostariliikkeen.[4]
Vuoden 870 tienoilla Klardžetista tuli perinnöllinen läänitysalue yhdelle Georgian bagratidien kolmesta sukuhaarasta. Haara tunnettiin keskiajan vuosikirjoissa Klardžetin hallitsijoina (georg. კლარჯნი ხელმწიფენი, Klardžni khelmtsipeni) ja se joutui lopulta yhdistyneen Georgian ensimmäisen kuninkaan Bagrat III:n syrjäyttämäksi vuonna 1010. Klardžeti ei koskaan täysin toipunut seldžukkien hyökkäyksistä myöhemmin 1000-luvulla ja taantui edelleen mongolien ja Timur Lenkin hyökkäysten jälkeen 1200- ja 1300-luvuilla. Kun Georgian kuningaskunta jakautui osiin 1400-luvulla, Klardžeti siirtyi Samtskhen ruhtinaiden haltuun. He menettivät alueen osmaneille vuonna 1551.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Toumanoff, Cyril: Studies in Christian Caucasian History, s. 442. Georgetown University Press, 1967.
- ↑ Redgate, Anne Elizabeth: The Armenians, s. 73, 79, 101. Wiley-Blackwell, 2000. ISBN 0631220372.
- ↑ Suny, Ronald Grigor: The Making of the Georgian Nation, s. 25, 29. Indiana University Press, 1994. ISBN 0253209153.
- ↑ Rapp, Stephen H.: Studies in Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts. Peeters Publishers, 2003. ISBN 90-429-1318-5.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tao-Klardžeti Wikimedia Commonsissa
