Kisamos (Polyrrhenia)
| Kisamos | |
|---|---|
| Κίσαμος | |
 Kisamoksen raunioita. |
|
| Sijainti | |
  Kisamos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Kíssamos, Chaniá, Kreeta |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kreeta |
| Kaupunki | Polyrrhenia |
| Aiheesta muualla | |
Kisamos (m.kreik. Κίσαμος, myös Kissamos, Κίσσαμος, lat. Cisamus) oli antiikin aikainen kaupunki Kreetan saarella Kreikassa. Se oli alun perin Polyrrhenian satama ja myöhemmin itsenäinen kaupunki.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Kíssamoksen kaupungin eli Kastélli Kissámoun paikalla.[3][4]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kisamoksen kaupunki sijaitsi Kreetan pohjoisrannikolla hedelmällisellä rannikkotasangolla Myrtiloksenlahden (nyk. Kíssamoksenlahti) pohjukassa, noin 5,6 kilometriä pohjoiseen sisämaan vuoristossa sijainnesta Polyrrheniasta. Kisamoksesta länteen sijaitsi Falasarna. Etäisyys idänpuolisesta Kydoniasta oli Tabula Peutingerianan mukaan 32 roomalaista mailia eli noin 47 kilometriä. Rantaviiva kaupungin alueella on vetäytynyt kaueammaksi eli pohjoiseen, jolloin antiikin aikana veden alla olleita alueita on nykyisin kuivalla maalla.[1]
_10.jpg)
Polyrrhenian Kisamosta ei tule sekoittaa toiseen Kisamokseen, joka sijaitsi idempänä ja oli Apteran poliksen satama.[5][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaisimmat löydöt samalla seudulla ovat peräisin neoliittiselta kaudelta noin ajalta 3000–2900 eaa. Alueelta on tehty myös joitakin vähäisiä löytöjä minolaiselta kaudelta.[6]
Antiikin Kisamoksen kaupunki oli alun perin hellenistisellä ja varhaisella roomalaisella kaudella kokonaan Polyrrhenian poliksen eli kaupunkivaltion alaisuudessa toimien sen satamana. Kaupunki saavutti itsenäisen aseman vasta myöhemmällä roomalaisella kaudella 200-luvulla jaa., jolloin se ohitti Polyrrhenian merkittävyydessä. Myöhäisen itsenäisyyden vuoksi sitä ei lueta varsinaisten polisten joukkoon. Löydösten perusteella Kisamos vaikuttaa kukoistaneen tuolloin kauppapaikkana ja satamansa ansiosta. Kaupungin oletetaan hyötyneen taloudellisesti myös Diktynnan temppelin läheisyydestä.[1][2]
Kaupungin olemassaolosta jo arkaaisella ja klassisella kaudella ei ole tietoa. On ehdotetty, että se olisi sijainnut tuolloin eri paikassa, lännempänä nykyisessä Sellíssä (myös Selí), josta on löydetty jäänteitä myöhäiseltä minolaiselta kaudelta sekä talon ja muurien jäänteitä klassiselta kaudelta. Kyseistä paikkaa on kuitenkin ehdotettu myös antiikin Korykokseksi, Elaiaksi tai Agneioniksi.[1]
Kisamos esiintyy antiikin lähteissä lähinnä maantieteellissä teoksissa. Varhaisin maininta siitä on vasta Plinius vanhemmalla.[1][7] Kaupunki kärsi tuhoja maanjäristyksissä vuosina 66 ja 365 jaa.[6] Varhaiskristillisellä ajalla Kisamos oli piispanistuin, ja sen piispoja mainitaan vuodesta 342/343 aina 800-luvulle saakka. Kisamoksen ei tiedetä lyöneen omaa rahaa.[1]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisen kaupungin alueelta on löydetty joitakin rakennusjäänteitä, jotka ovat nykyisen kaupungin alla. Osaa materiaalista on käytetty kaupungin venetsialais-osmaniaikaiseen linnaan eli Kastéllin linnaan sekä muihin myöhempiin rakennuksiin. Joitakin tietoja sittemmin kadonneista jäänteistä on säilynyt 1400–1500-luvuilla paikalla käyneiden teoksissa. 1400-luvulla paikalla kerrotaan olleen vielä jäänteitä kaupunginmuureista, jostakin suuresta pylväin varustetusta rakennuksesta, sillasta sekä lähdekaivorakennuksesta. 1500-luvulla mainitaan puolestaan teatterin ja amfiteatterin jäänteet.[1]
Kaivauksissa on löydetty paitsi lisää merkkejä teatterista ja amfiteatterista, myös kylpylärakennuksesta, varastorakennuksista, akveduktista sekä suurikokoisesta, 15 huonetta käsittäneestä rakennuksesta. Nykyisen kaupungin alueella on useita pieniä kaivausalueita muun muassa Vardantóni- ja Pnevmatikáki-kaduilla. Kaupungin satama on selvästi tunnistettavissa samaksi lahdeksi, jota suojaavat aallonmurtajien jäänteet sekä länsi- että itäsivulta. Suuri osa antiikin aikaisesta satamasta on nykyisin kuivalla maalla. Löydöksiin lukeutuu myös useita hienoja lattiamosaiikkeja sekä lukuisia piirtokirjoituksia, kuten kristillisen kauden hautakirjoituksia 200–500-luvuilta.[1]
Kaupungista tehdyt esinelöydöt ja lattiamosaiikit ovat Kíssamoksen arkeologisessa museossa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KISAMOS (Kastelli Kisamou) Kisamos district, Crete”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Smith, William: ”Cisamus (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kisamos Pleiades. Viitattu 21.10.2019.
- ↑ Kisamos (Crete) 6 Kastelli Kisamou - Κίσαμος ToposText. Viitattu 21.10.2019.
- ↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KISAMOS (Kalami) Apokoronas district, Crete”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b History of Kissamos Explore Crete. Viitattu 21.10.2019.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12.59.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kisamos Wikimedia Commonsissa
