Kisõjärv
| Kisõjärv | |
|---|---|
 Näkymä järvelle itärannalta elokuussa 2016 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Rõugen kunta |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | VEE2153200 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 183 m |
| Rantaviiva | 4,384 km |
| Pinta-ala | 44,3 ha |
| Keskisyvyys | 2,9 m |
| Suurin syvyys | 5,1 m |
| Valuma-alue | 7,2 km² |
 Kisõjärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kisõjärv (myös Kisejärv, Kiisajärv, Kisi järv, Kisõjärv, Küsajärv)[1][2] on Virossa Võrumaalla Rõugen kunnassa Kärinän kylässä sijaitseva järvi.[1][3]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi olisi metsäjärvi ellei pohjoispuolella olisi suuri Põnnin kylän peltoaukea. Järven pinta-ala on 44 hehtaaria (ha) ja se on 1,4 kilometriä pitkä ja 700 metriä leveä. Järven keskikohdassa on niemi, jonka erisuuntiin osoittavat haarat erottavat järvelle kolme vesiallasta. Itään kurkottava niemi Vaivsaar erottaa 600 metriä pitkän eteläisen altaan, pohjoiseen kurkoittava niemi Küpärsaar erottaa 500 metrisen pohjoisosan ja sen viereen jää 700 metrinen länsiallas. Vedenpinnan korkeus on keskimäärin 183,0 m mpy. Järveen laskee kolme lyhyttä ojaa, joista yksi tuo Laihjärven eli Luikijärven vesiä. Laskuoja lähtee järven kaakkoiskulmasta ja laskee Pahijärveen. Järven valuma-alueen laajuus on 7,2 km².[1][2][3]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 2,9 metriä ja suurin syvyys 5,1 metriä. Järvenpohja on mutainen, mutta lounaassa esiintyy hiekkapohjaa. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0013 kuutiokilometriä eli 1,3 miljoonaa m³[4]. Järven rantaviivan pituus on 4,4 kilometriä ja rannat ovat matalaa metsämaata. Rannat ovat turvepohjaista metsämaata ja pohjoisessa ja koillisessa maaperä on hiekkaista.[1][2][3]
Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 5) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on vaalea (vir. pehme- ja heledaveeline järv).[1]
Järvi luokitellaan limnologisesti oligotrofiseksi järveksi, jolla tarkoitetaan ravinnetasoltaan karua järveä (vir. oligotroofne tai vähetoiteline, OL). Silloin järven vedessä on vähän ravinteita ja siksi vedessä elävien bakteerien ja levien yhteinen biomassa jää myös pieneksi. Koko ravintoketju, joka on riippuvainen järven perustuotannon tarjonnasta, kärsii ravinnon vähyydestä ja silloin hyönteisten ja kalojen sekä laji- että yksilömäärät jäävät vähäisiksi.[1]
Luontoarvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sisältyy Kisõjärven maisemansuojelualueeseen (Kisejärve maastikukaitseala). Järven kiertää kuuden kilometrin mittainen patikkareitti. Järven itärannalla sijaitsee nuotiopaikka sekä sivupolku Pahijärvien väliin.[5]
Järven valtalajit ovat ahven ja särki, mutta järvessä esiintyy myös hauki, kiiski, lahna, ruutana, sorva, suutari ja made.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Kalapeedia: Kisejärv (Kisõjärv, Küsajärv, Kiisajärv, Kisi järv), kalapeedia.et, viitattu 26.4.2017
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Kisõjärv (vee2153200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
- ↑ Keskkonnaamet: Kisejärve maastikukaitseala, 2015, viitattu 26.4.2017