Kirjastosilta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kirjastosilta
Kirjastosilta iltavalaistuksessa joulukuussa 2013. Taustalla Turun tuomiokirkko.
Kirjastosilta iltavalaistuksessa joulukuussa 2013. Taustalla Turun tuomiokirkko.
Ajokaistoja kevyen liikenteen silta
Ylittää Aurajoen
Sijainti Turku
Ylläpitäjä Turun kaupunki
Pituus 60[1] m
Leveys 5[1] m
Alituskorkeus 4[1] m
Koordinaatit 60°26′58.0″N, 022°16′19.5″E
Haus LennartHell.svg
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Näkymä Auransillalta kohti Turun tuomiokirkkoa ennen Kirjastosillan rakentamista joulukuussa 2008.

Kirjastosilta (ruots. Biblioteksbron) on joulukuussa 2013 avattu kevyen liikenteen silta Aurajoen yli Turun keskustassa. Sillan vihki käyttöön juhlallisin menoin tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio 3. joulukuuta 2013.[2][3]

Tammikuussa 2014 Betoniteollisuus ry myönsi Kirjastosillalle Vuoden 2013 betonirakenne -tunnustuksen. Palkintolautakunnan mielestä Kauppiaskadun päästä Aurajoen yli Rettigin palatsin kulmalle kaartuva silta on muodoltaan veistoksellinen, edustaa taitavaa arkkitehti- ja rakennesuunnittelua sekä viimeisteltyä toteutusta. Vaativassa historiallisessa ympäristössä oleva kevyen liikenteen silta sulautuu maisemaan, mutta on kuitenkin sen yksi kiinnekohta. Palkitut ovat arkkitehdit Teo Tammivuori ja Hanna Hyvönen ja rakennesuunnittelija Insinööritoimisto Pontek Oy, sillan pääurakoitsija Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy, kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi Turun kaupungin kaupunkisuunnittelusta sekä sillan rakennuttaja Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitos.[4]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silta sijoittuu Auransillan ja Tuomiokirkkosillan väliin siten, että länsirannalla eli VI kaupunginosassa lähimpänä siltaa on Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto ja itärannalla II kaupunginosassa museo Aboa Vetus & Ars Nova. Sillan kohdalla ja sen suuntaisesti on länsirannalla Kauppiaskatu ja itärannalla Rettinginrinne, sekä joen suuntaisesti Läntinen Rantakatu ja Itäinen Rantakatu.[5]

Suunnittelu ja rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sillasta pidettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti joulukuussa 2010 Insinööritoimisto Pontek Oy:n ehdotus Crescendo.[6] Pontek on suunnitellut myös kaksi muuta Aurajoessa sijaitsevaa siltaa, Teatterisillan ja Tuomaansillan.[7] Ehdotuksessa silta on loivan S-kirjaimen muotoinen ja betoninen. Sillan nimeksi valittiin Kirjastosilta nimikilpailun ehdotuksista helmikuussa 2011.[6]

Kirjastosillan rakennusprojekti on osa Ihmiselle Parempi Keskusta -hanketta, jonka rahoituksesta vastaavat Turun kaupunki sekä Euroopan aluekehitysrahasto.[8] Jos sillan rakentaminen aloitetaan viimeistään vuonna 2013, saa kaupunki siihen EU-tukea miljoona euroa.[6] Koko siltaurakka maksaa noin kolme miljoonaa euroa.[9]

Kirjastosilta rakenteilla heinäkuussa 2013.

Sillan rakentajaksi valittiin 17. lokakuuta 2012 tamperelainen Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy, joka on rakentanut myös toisen Aurajoessa sijaitsevan sillan, Myllysillan.[8] Yritys tekee myös paikalla samaan aikaan itärannan rantamuurien saneerauksen.[3]

Valmistelevat työt aloitettiin 11. joulukuuta 2012, mutta itse sillan rakentaminen alkoi keväällä 2013 jäiden lähdön jälkeen. Aurajoen yli rakennettiin työmaatie telinepaalujen varaan. Samaan aikaan joen itärannan rantamuureja saneerataan yli 160 metrin matkalta, mikä oli suurempi työ kuin itse sillan rakentaminen.[3][10] Tämän takia myös sillan käyttöönotto viivästyi hieman, vaikka se valmistuikin aikataulussa lokakuussa 2013.[10] Keväällä tehtiin kirjastosillan paalutus, jossa perustana on kuusi yli metrin paksuista kaivinpaalua, jotka upotettiin 27 metrin syvyydessä olevaan peruskallioon.[9] Sillan teline- ja muottityöt alkoivat toukokuussa. Kannen raudoitus aloitettiin kesäkuun lopussa ja heinäkuun puolivälissä kansi sai betonin päällensä.[11]

Kesällä 2014 liikkui huhuja sillan huojumisesta. Suunnittelijan mukaan liike on normaalia.[12]

Kiista sijoituspaikasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sillasta kiisteltin useita vuosia. Kirjastosillan vastustajat perustelivat kantaansa muun muassa sillä, että silta turmelisi Aurajoen kansallismaisemaa ja sillan sijoittaminen VähätoriVanha Suurtori välille olisi parempi vaihtoehto.[6][13] Silta päätettiin ensimmäisen kerran rakennettavaksi välille Kauppiaskatu–Rettiginrinne vuonna 2009.[6]

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi Kirjastosillan asemakaavaesityksen 14. marraskuuta 2011.[6] Päätöksestä tehtiin valitus Turun hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset 11. toukokuuta 2012.[14] Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on pyydetty valituslupaa siltaa koskevasta asemakaavasta. Turun rakennuslautakunta antoi sillalle kuitenkin toimenpideluvan 15. marraskuuta 2012, joka tarkoitti, että Turun kaupunki pystyi aloittamaan rakennustyöt ennen KHO:n päätöstä.[2] KHO otti valitukset käsittelyyn ja hylkäsi ne 30. marraskuuta 2012.[15][16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kirjastosillan rakentamisen turku.fi. 15.11.2011. Turun kaupunki. Viitattu 19.11.2012.
  2. a b Kirjastosilta sai toimenpideluvan ts.fi. 15.11.2012. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 19.11.2012.
  3. a b c Kiistellyn Kirjastosillan urakka alkoi ts.fi. 11.12.2012. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 13.12.2012.
  4. Koivisto, Maritta: Vuoden betonirakenne 2013 – Kirjastosilta, Turku (PDF) (Lehdistötiedote) 23.1.2014. Betoniteollisuus ry. Viitattu 25.1.2014.
  5. Kaavakartta Turun Seudun Karttapalvelu. Turun kaupunki. Viitattu 19.11.2012.
  6. a b c d e f Heino, Jari: Kirjastosilta vedetään Kauppiaskadun päähän ts.fi. 15.11.2011. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 19.11.2012.
  7. Kirjastosillan suunnittelusopimus allekirjoitettiin ja työ voi alkaa turku.fi. 30.3.2011. Turun kaupunki. Viitattu 19.11.2012.
  8. a b Kirjastosillan rakentamisen urakkaa valmistellaan turku.fi. 31.10.2012. Turun kaupunki. Viitattu 19.11.2012.
  9. a b Kirjastosilta saa jykevät betonipaalut ts.fi. 2.4.2013. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 15.6.2013.
  10. a b Kirjastosillan työmaa pääsee vauhtiin ts.fi. 20.2.2013. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 15.6.2013.
  11. Kirjastosillan ja rantamuurin paalutukset ovat valmistumassa ts.fi. 8.5.2013. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 15.6.2013.
  12. Suunnittelija kiistää havainnot Turun kirjastosillan huojumisesta. Yle.fi. Viitattu 17.7.2014.
  13. Uitto, Teija: Pääkirjoitus: Kirjastosilta liittyy isompaan kiistaan. Turkulainen, 21.9.2011, 53. vsk, nro 67, s. 4. Turku: SLY-Kaupunkimedia Oy. ISSN 0782-5722. Artikkelin verkkoversio Viitattu 19.11.2012.
  14. Kirjastosilta on suunniteltu lainmukaisesti turkulainen.fi. 11.5.2012. SLY-Kaupunkimedia Oy. Viitattu 19.11.2012.
  15. Kirjastosillan asemakaavan muutoshankkeen valitukset hylättiin Turussa ts.fi. 30.11.2012. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 13.12.2012.
  16. Asemakaavaa koskevat valituslupahakemukset ja valitukset (pdf) Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 1802/1/12 ja 1808/1/12. 30.11.2012. Turun kaupunki. Viitattu 13.12.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]