Kios
| Kios | |
|---|---|
| Kίος | |
| Sijainti | |
  Kios |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Gemlik, Bursa |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 626/625 eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Bithynia |
Kios (m.kreik. Kίος tai Κῖος, lat. Cius) eli Prusias (m.kreik. Προυσιάς (ἐπιθαλασσίη), Prūsias (epithalassiē), lat. Prusias (ad Mare)) tai Prusa (m.kreik. Προῦσα, Prūsa) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Bithyniassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Gemlikin kaupungin paikalla.[3][4][5]
Kios oli kreikkalainen Miletoksen perustama siirtokunta. Se joutui Persian vallan alle 500-luvulla eaa. Myöhemmin se oli välillä Ateenan valtapiirissä ja välillä taas Persian vallassa. Filippos V antoi tuhota kaupungin vuonna 202 eaa. ja antoi sen alueen Bithynian kuninkaalle Prusias I:lle. Hän jälleenrakensi kaupungin, ja sen uudeksi nimeksi tuli Prusias tai Prusa. Myöhemmin kaupunki sai takaisin vanhan nimensä.[2][6]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kios sijaitsi Propontiin eli nykyisen Marmaranmeren itärannalla olleen Kioksenlahden (lat. Cianus Sinus) pohjukassa. Herodotos ja Ksenofon kutsuvat sitä Kiokseksi Myysiassa, minkä perusteella Myysia vaikuttaa ulottuneen vielä noihin aikoihin niinkin pitkälle itään kuin Kioksenlahdelle saakka.[2][7]
Kaupunki oli rakennettu Arganthonios-vuoren juurelle. Plinius vanhempi mainitsee siellä olleet Hylas- ja Kios-joet, jotka liittyivät mytologian Hylaaseen ja kaupungin perustajana pidettyyn Kiokseen. Kios-joki saattoi olla sama nykyisin kanavainen joki, joka saa alkunsa Askania-järvestä (nyk. İznik Gölü) ja laskee Kioksenlahteen, joskin Plinius vanhempi kutsuu jokea Askanian joeksi (Ascanium flumen). Kioksen sijainti teki siitä luontaisen sataman Vähän-Aasian sisämaalle. Pomponius Mela kutsuu sitä Fryygialle parhaaksi kauppasatamaksi.[2]
Kioksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä. Aluetta rajasivat pohjoisen puolelta vuoret, idässä Askania-järvi ja etelässä Myrleian poliksen alue. Kioksen alueella Askania-järven etelärannalla sijaitsi toinen kaupunki, Pythopolis.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1000-luvulla eaa. Bithynian aluetta asuttivat heettiläiset, saman vuosituhannen lopulta noin 1100-luvulta eaa. lähtien fryygialaiset ja myysialaiset ja 900-luvulta eaa. lähtien Traakiasta tulleet bithynialaiset.[6] Aristoteleen mukaan Kioksen kaupungin paikalla oli ennen kreikkalaisten tuloa ensin myysialainen ja sitten kaarialainen asutus.[1][8]
Arkaainen ja klassinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kreikkalaisen perinteen mukaan Kioksen kaupunki oli Miletoksen siirtokunta.[2][9] Eusebioksen ajoituksen mukaan se olisi perustettu arkaaisella kaudella vuonna 626/625 eaa.[1][10] Kreikkalaisen mytologian mukaan nymfi vei paikalla Herakleen kumppaneihin kuuluneen Hylaan, kun he olivat matkalla Kolkhiihin, ja Hylas meni noutamaan paikalta vettä; ja että Kios, toinen Herakleen kumppani, jäi paluumatkalla Kolkhiista paikalle ja perusti siihen kaupungin, jolle antoi oman nimensä.[2][11] Toisen version mukaan kaupungin olisi perustanut argonautti Polyfemos Herakleen luvalla.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Kianos (Κιανός).[2]
Kaupungin varhaisemmasta historiasta tiedetään antiikin lähteiden kautta vain vähän. Se oli Persian vallassa vuodesta 547/546 eaa. lähtien. Vuonna 499 eaa. Kios liittyi Joonian kapinaan persialaisia vastaan, ja persialaiset valtasivat sen Hymaieen johdolla vuonna 497 eaa.[1][2][12] Ateenalaiset vapauttivat kaupungin vuonna 466 eaa.[1]
400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla Kios kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja mainitaan liiton verotusluetteloissa vuosien 454/453 ja 418/417 eaa. välillä. Kaupunki joutui takaisin Persian valtaan joskus ennen vuotta 408 eaa. Se saattoi liittyä takaisin meriliittoon vuonna 406/405 eaa., mutta oli jälleen Persian vallassa vuonna 404 eaa.[1] Kioksen valtiomuoto oli mukana Aristoteleen koulukunnan kokoelmassa 158 kaupungin valtiomuodot. Kaupungissa tiedetään olleen kansankokous (ekklēsia). Virkamiehistä mainitaan eponyymi virkamies fruros sekä prytanit, arkontit, strategokset, hieropoioi ja synedroi.[1] Kios löi omaa hopearahaa 300-luvun eaa. puolivälistä lähtien.[1]
Vuosina 337–302 eaa. Kiosta hallitsi Mithridates II.[1] Aleksanteri Suuri valtasi kaupungin vuonna 334 eaa.[6]
Hellenistinen ja roomalainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jossakin vaiheessa hellenististä kautta Kios kuului Aitolian liittoon.[6][13] Noin vuonna 228 eaa. Kioksella ja Miletoksella mainitaan olleen isopoliteia-sopimus.[1] Makedonian Filippos V valtasi Kioksen ja antoi sen Prusiaalle. Prusias, joka oli avustanut Filipposta Kioksen tuhoamisessa, rakennutti sen uudelleen ja antoi sille itsensä mukaan nimen Prusias.[2][14] Sitä kutsuttiin usein nimellä ”Prusias meren rannalla” (Prūsias epithalassiē, lat. Prusias ad Mare) erotuksena muista samannimisistä kaupungeista.[2][15] Kios vaikuttaa kuitenkin joko säilyneen olemassa uuden kaupungin rinnalla, tai sitten kaupunki sai takaisin vanhan nimensä, sillä Plinius, Mela, Zosimos ja vielä monet myöhempienkin aikojen kirjailijat käyttävät siitä Kioksen nimeä.[2][16]
Roomalaiset valtasivat kaupungin vuonna 74 eaa.[6] Kaupungin rahoja tunnetaan vielä Prusiaan ajalta sekä roomalaiselta kaudelta.[2] Varhaisella kristillisellä kaudella kaupungista tuli arkkipiispanistuin. Ensimmäiseksi arkkipiispaksi mainitaan Kyrillos, joka otti osaa vuoden 325 Nikaian kirkolliskokoukseen.[6]
Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kios oli merkittävä paikka bysanttilaisella kaudella sijaintinsa vuoksi. Se toimi keisarien vapaa-ajanviettopaikkana. Keisari Justinianus perusti sinne sotakoulun. Kaupunki kärsi goottien, arabien ja seldžukkien hyökkäyksistä. Ensimmäisen ristiretken aikaan vuonna 1096 kaupunki toimi tukikohtana ja mainitaan nimellä Civitot. Frankit valtasivat kaupungin neljännen ristiretken yhteydessä vuonna 1207. Osmanit valtasivat sen vuonna 1336.[6]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kioksen topografiasta tiedetään vain vähän. Kaupunki on ollut ympäröity muurein. Muureista samoin kuin muista rakennuksista oli jäljellä joitakin osia ainakin vielä vuonna 1835. Kaupungissa oli Apollonin kultti ja näin oletettavasti tälle omistettu pyhäkkö.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”745. Kios”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Cius”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kios Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Prusias/Kios (Bithynia) 85 Gemlik - Προυσιάς/Κίος ToposText. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ ”52 E4 Prusias ad Mare/Kios”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
- ↑ a b c d e f g History of the City of Kios Musesnet. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Herodotos: Historiateos 5.122; Ksenofon: Hellenika 1.4.7.
- ↑ Aristoteles fr. 519.1–2.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.32.
- ↑ Eusebios Kesarealainen: Kronikka 97b.
- ↑ Strabon: Geografika s. 564.
- ↑ Herodotos: Historiateos 5.122.
- ↑ Smith, William: ”Aetolia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Strabon: Geografika s. 563; Polybios: Historiai 16.21–.
- ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Προῦσα; Memnon: Herakleian historia, teoksessa Fotios: Bibliotheke 224, 100.43.
- ↑ Pomponius Mela: De situ orbis 1.19; Zosimos: Uusi historia 1.35.