Kiilto (konserni)
| Kiilto -konserni | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1919[1] |
| Toimitusjohtaja | Erkki Solja |
| Kotipaikka | Lempäälä |
| Toimiala | rakentaminen, teollisuuden kiinnitys- ja hygieniaratkaisut, ammattipuhtaus ja -hygienia sekä kuluttajatuotteet |
| Liikevaihto | koko konserni 222 milj. € (2019)[2] |
| Liikevoitto | koko konserni 5 milj. € (2019)[2] |
| Henkilöstö | koko konsernissa noin 1000 (2020)[3] |
| Emoyhtiö | Kiilto Family Oy |
| Tytäryhtiöt | Kiilto Oy, KiiltoClean Oy, Kiiltoplast Oy ja Intermedius Oy |
| Omistaja | Soljan suku |
| Kotisivu |
www |
Kiilto on suomalainen yhtiö, joka kehittää, valmistaa ja markkinoi kemianteollisuuden ratkaisuja.[4] Vuonna 2020 Kiilto-konserni toimi 11 maassa ja sillä oli lähes tuhat työntekijää. Yli satavuotiaassa perheyrityksessä työskentelee jo neljäs Soljan perheen sukupolvi.[3]
Kiillon toimialat ovat rakentaminen, teollisuuden liimat ja palonesto, ammattihygienia sekä kuluttajatuotteet. Vuonna 2019 Kiillon liikevaihto oli noin 222 miljoonaa euroa[2].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1919–1962[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiillon liiketoiminta alkoi vuonna 1919 Tampereen Pispalassa Teknokemiallinen Tehdas O/Y Santalahti -nimellä. Yhtiö valmisti kengänkiillokkeita, huonekalulakkoja ja -vahoja ja sen asiakkaina oli muun muassa kenkätehtaita, huonekalukauppiaita ja rakentajia.[1] Elokuussa 1922 Ville Soljasta tuli yhtiön toimitusjohtaja. Samalla hän osti yrityksen osake-enemmistön. Myös hänen isoveljensä varatuomari Niilo Solja osti yhtiön osakkeita, hänestä tuli yhtiön hallituksen puheenjohtaja.[5]
Vuonna 1924 yhtiön nimi muutettiin Kiilto Oy:ksi.[1] Kiillon tehdas sijaitsi Tampereen Pispalassa vuoteen 1925 asti, jolloin Hatanpään valtatien varteen rakennettiin suurempi tehdas.[5] Vaikka Kiilto muutti Lempäälään 1970-luvun alussa, talo tunnetaan Tampereella "Kiillon talona".[6]
Kun kilpailu koveni 1930-luvun lopulla, yritys otti tuotantoon liimat.[5]
Ville Solja laajensi Hatanpään tehdastaan neljä kertaa neljän vuosikymmenen aikana, viimeksi vuonna 1962 yli 2 800 neliömetrillä.[5]
1963–1993[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1963 72-vuotiaan Ville Soljan 40-vuotias poika Antti Solja siirtyi Kiillon johtoon.[1] Ville Solja toimi hallituksen puheenjohtajana vielä vuoteen 1975 asti.[5]
Kiilto päätti keskittyä erityisesti liimojen kehittelyyn ja tuotantoon ja karsia muuta tuotevalikoimaa. Vuosina 1960-1965 Kiillon liimavalikoima tuplaantui viidestä kymmeneen, vuonna 1966 liimojen määrä nousi kahteenkymmeneen. Vuonna 1965 tuotantoon tulivat ensimmäiset puuteollisuuden liimat, vuonna 1966 ensimmäinen yleisliima, Kestokol 66 ja vuonna 1967 Tarraliima, joka oli tarkoitettu muovimatoille.[5]
1960-luvun loppuun mennessä yhtiössä oli kaksi tuotekokonaisuutta: rakennusteollisuuden ja puuteollisuuden liimat. Kiillon liimavalikoimat olivat Suomen laajimmat ja yhtiön liikevaihto nousi vuoden 1964 reilusta miljoonasta markasta viiteen miljoonaan vuoteen 1970 mennessä. Myös henkilöstön määrä kasvoi 30:stä 60 työntekijään.[5] Moneen kertaan laajennettu tehdas alkoi tulla pieneksi ja uusien kerrosten rakentamisen sijaan päätettiin rakentaa uusi tehdas.[5]
Tehtaalle löytyi sopiva paikka Lempäälästä, jossa Kiillolla oli ollut jo vuodesta 1951 asti pieni varastoalue, jonka vierestä ostettiin seitsemän hehtaarin tontti Lempäälän kunnalta. Tehdasta alettiin rakentaa toukokuussa 1971. Kukonahteen tehdasaluetta laajennettiin ja Kiillolla oli vuosina 1972–1977 palveluksessaan jopa oma rakentajaryhmä. Rakennusurakka saatiin valmiiksi vuonna 1977, jolloin Kiillolla oli käytössään lähes 10 000 neliömetriä eli yli kaksinkertaiset tilat verrattuna Hatanpään tehtaaseen. Kiillosta tuli liikevaihdoltaan Lempäälän suurin yritys ja yksi suurimmista työllistäjistä ja veronmaksajista.[5]
1970-luvulla yhtiön myynti kasvoi voimakkaasti, 50 prosenttia vuonna 1972, lähes 30 prosenttia vuonna 1973 ja yli 70 prosenttia vuonna 1974. Vuonna 1975 yhtiöllä oli noin sata työntekijää. Marraskuussa 1972 päätettiin markkinoida tuotteita itserakentajille ja muille vähittäisostajille. Viiden vuoden kampanjan päätyttyä Kiillon tuotteista oli tullut lähes vakiotavaraa vähittäiskaupan myymälöissä. Vuonna 1974 Kemian keskusliiton teki selvityksen, jonka mukaan Kiillon markkinaosuus rakennusteollisuuden liimoista oli 52 prosenttia ja 38,5 prosenttia koko liimamarkkinoista. Yhtiö päätti panostaa liimojen lisäksi myös muovintuotantoonsa, joka oli jäänyt liimatuotannon kasvun varjoon. Vuonna 1976 Kiilto alkoi rakennuttaa uutta tehdasta muovintuotantoa varten Virroille. Kun liimojen kokonaiskysyntä Suomessa väheni 1970-luvun lopulla, muovintuotanto paikkasi yhtiön tulosta. Vuonna 1978 muoviryhmän osuus yhtiön myynnistä oli 32 prosenttia. Muovintuotannon ansiosta liikevaihto kasvoi 1970-luvun loppuun asti.[5]
Vuonna 1982 Soljan suku halusi 1982 myydä Kiillon Partekille. Antti Solja vastusti kauppaa, ja otti huiman lainan maksaen Kiilto Oy:stä 50 miljoonaa markkaa. Tampereen Aluesäästöpankki arvioi, että kyseinen laina oli suurin henkilökohtainen laina, mikä Suomessa oli koskaan myönnetty.[5] Seuraavana vuonna Partek osti Kiillon pahimmat kilpailijat ja kilpailu liimamarkkinoista kiihtyi.[5] Myöhemmin Partek myi ostamansa liiketoiminnan ruotsalaiselle Casco Ab:lle, joka sittemmin lopetti liimanvalmistuksen Suomessa.[5]
Vuonna 1983 Kiilto osti Hatanpäältä Aaltosen Tehtaat Oy:öön kuuluneen Sarvis Oy:n teknokemian osaston sekä valimohartsi- ja Sarena-siivousainelinjat. Kiilto alkoi tuottaa siivousaineita. Vanhan liimaryhmän nimi muutettiin kemian ryhmäksi, ja muoviryhmästä tuli tytäryhtiö Kiiltoplast Oy.[5]
Vuonna 1984 Solja siirtyi toimitusjohtajan tehtävistä hallituksen puheenjohtajaksi. Yhtiön uudeksi toimitusjohtajana aloitti Heimo Honkanen. Yhtiön liikevaihto oli neljäänkymmentä miljoonaa markkaa ja työntekijöitä oli 166.[5]
Vuonna 1987 yritys alkoi kansainvälistyä ja Erkki Solja muutti perheiheineen Tampereelta pariksi vuodeksi Tukholmaan.[3]
1994–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antti Soljan neljästä pojasta toiseksi nuorimmasta pojasta Erkki Soljasta tuli yhtiön kolmannen poljen toimitusjohtaja vuonna 1994.[1] 73-vuotias Antti Solja jätti paikkansa hallituksen puheenjohtajana vuonna 1996.[5]
Erkki Solja toimi toimitusjohtajana vuoteen 2007 asti. Vuonna 2008 hänestä tuli konsernin emohtiöksi perustetun Kiilto Family hallituksen puheenjohtaja sekä koko konsernin johtaja.[1]
Vuonna 2010 Kiilto osti puhdistus- ja hygieniatuotteita sekä teollisuuskemikaaleja valmistavan Farmoksen, jolla oli Turussa konttori ja tehdas, jossa oli noin 50 työntekijää.[7] Kauppa moninkertaisti liikevaihdon.[1]
Kesällä 2017 Kiilto myi metalliteollisuusyhtiö Metalpakin ruotsalaiselle metallipakkauksien valmistajalle Emballator Metal Groupille[8]
Vuonna 2018 Kiillolla oli tytäryhtiöitä yhdeksässä maassa ja yhtiön liikevaihto oli noin 165 miljoonaa euroa.[4] Ulkomaiden osuus liikevaihdosta oli 45 prosenttia.[1] Kiilto työllisti noin 800 henkilöä.[4] Yhtiön brändiuudistuksen myötä kaikki konsernin yhtiöt siirtyivät Kiilto-brändin alle. Käyttöön otettiin myös uusi logo. Kiilto myi parkettilakkaliiketoimintansa Teknokselle ja osti ruotsalaisen lattiatasoitteita valmistavan TM Progressin.[1] Syksyllä Kiilto liittyi kaksivuotiseen Euroopan aluekehitysrahaston tukemaan ja VTT:n koordinoimaan Samu & Saku -hankkeeseen. Hanke keskittyi sairaalaympäristön mikrobiresistenssiongelman torjumiseen luonnonmukaisilla puupohjaisilla aineilla ja sairaalan muovimateriaalin korvaamiseen biopohjaisilla materiaaleilla.[9]
Helmikuussa 2019 Kiilto toimi tytäryhtiöiden kautta Ruotsissa, Baltiassa, Ukrainassa, Puolassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Venäjällä sillä oli kolme tuontantolaitosta, kaksi Moskovan lähellä ja yksi Pietarin alueella.[1] Maaliskuussa 2019 Kiilto osti ruotsalaisen CCS Healthcare Holdingin. Kaupan myötä Kiillosta tuli käsi- ja pintadesinfektioratkaisujen markkinajohtaja Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Aiemmin Kiilto oli toiminut puhtaus- ja hygieniaratkaisujen toimittajana Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä.[4]
Heinäkuussa 2020 Kiilto osti Forssasta Lakan Betonin kuivatuotetehtaan. Kauppaan kuuluivat tehdas, toimistorakennus ja tontit.[2]
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiillon hallituksen puheenjohtaja ja Kiilto Familyn toimitusjohtaja on Erkki Solja, joka edustaa perheyhtiön kolmatta sukupolvea. Myös hänen lapsensa Eeva Solja ja Ville Solja ovat mukana yrityksen toiminnassa.[1]
Kiilto-konserniin kuuluu kemian alalla toimivat Kiilto Oy ja Kiilto Clean Oy ja niiden kansainväliset tytäryhtiöt. Konsernin kaksi muuta yhtiötä Kiiltoplast Oy ja Intermedius Oy toimivat muilla toimialoilla. Vuonna 2019 konserni työllisti noin 980 ihmistä 11 eri maassa.[2]
Yrityksen tuotekehitystä tehdään Lempäälässä, Turussa sekä Assensissa. Konsernin Suomen tuotantolaitokset sijaitsevat Lempäälässä, Turussa, Hankasalmella.[2] Lisäksi Skandinavian markkinoille tehdään tuotteita myös yhtiön tehtailla Tanskassa ja Ruotsissa sekä muille markkina-alueille Venäjällä.[10]
Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiilto toimii neljällä liiketoiminta-alueella:
- Rakentaminen,
- Ammatihygienia,
- Teollisuuden liimat ja palonesto
- Kuluttajatuotteet.[4]
Rakentaminen on Kiillon suurin toimiala, joka kattoi vuonna 2019 38 prosenttia liikevaihdosta.[2] Kiilto myy rakentamiseen ja teollisuuteen esimerkiksi liimoja, vedeneriteitä, tasoitteita ja silikoneja, sekä hotelleihin, ravintoloihin, terveydenhuoltoon ja ammattipesuloihin erilaisia puhtauteen ja hygieniaan liittyviä tuotteita.[1]
Kiillon kodinpuhdistuksen tuotteita valmistetaan etupäässä Hankasalmella. [1]
Kiilon muita brändejä ovat esimerkiksi Kiilto Pro, Erisan, Serto, Linna, Aisti, Dax, Plum ja Antibac.[11]
Yhteiskuntavastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiillon viestintä nojaa vastuullisuuteen ja vihreisiin tavoitteisiin.[3] Vuonna 2018 Kiilto teki Lupauksen ympäristölle, joka kattaa yrityksen koko toiminnan. Kiillon tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2028 mennessä. Esimerkiksi syksyllä 2019 se asennutti Lempäälän tehtaan katolle yli 3 000 aurinkopaneelia, joilla tuotetaan 15 prosenttia tehtaan sähkönkulutuksesta. Kiilto kompensoi henkilöstönsä liikematkat ja liikkumisen Suomen 4h-yhdistyksen Taimiteko-kampanjan avulla.[12] Kiilto haluaa myös tuplata uusiutuvien ja kierrätysperäisten materiaalien käytön sekä puolittaa jätemäärän vuoteen 2022 mennessä. Lopullinen tavoite on nollata jätemäärä kokonaan.[3]
Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuonna 1983 tasavallan presidentti myönsi Antti Soljalle teollisuusneuvoksen arvonimen.[5]
- Vuonna 1987 Tampereen teknillinen korkeakoulu promovoi Antti Soljan kunniatohtoriksi kiitoksena kehitystyöstä, jota hän oli tehnyt korkeakoulun ja liike-elämän välillä.[5]
- 1990-luvulla Kiilto lanseerasi ensimmäiset kodinpuhdistustuotteensa, joille myönnettiin heti Joutsenmerkin käyttöoikeus[3]
Yrityskulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yritys sitouttaa työntekijöitään muun muassa tulospalkkioilla, joita maksetaan vuosittain koko henkilöstölle. Palkkion suuruus riippuu yhtiön tuloksesta vastaten 0–12 prosenttia työntekijän vuosiansiosta.[1] Työntekijöiden tyytyväisyydestä pidetään huolta myös hyvinvointiohjelmalla ja ideointikilpailuilla, jonka ansiosta kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa yrityksen toimintaan ja tulevaisuuden suuntaan.[3] Kiilto on myös palkittu Urheilugaalassa Suomen aktiivisimpana työpaikkana vuosina 2016 ja 2018. [13]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Irmeli Salo: Perheyhtiö juhlii nyt sataa vuottaan, mutta toisinkin olisi voinut mennä – "Ajattelin, että siihen firmaan en mene" Talouselämä. Viitattu 15.12.2020.
- ↑ a b c d e f g Lempääläläinen Kiilto tekee miljoonien investoinnin – ”Vastaa työmaiden säilytysongelmiin” Aamulehti. 9.7.2020. Viitattu 2020-12-18i.
- ↑ a b c d e f g Eeva Soljan matka perheyritykseen ei ollut suoraviivainen: ”Halusin osoittaa, että olen ansainnut paikkani enkä ole työssäni vain taustani takia” Gloria. 2.7.2020. Viitattu 18.12.2020.
- ↑ a b c d e Hanna Eskola: Kiilto ostaa ruotsalaisen CCS Healthcare Holdingin Talouselämä. Viitattu 15.12.2020.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Teollisuusneuvos Antti Solja (1923–2011) kansallisbiografia.fi. Viitattu 16.12.2020.
- ↑ Hatanpää 40 kiinteistön histriaa www.hatanpaa40.fi. Viitattu 18.12.2020.
- ↑ KiiltoClean osti Farmoksen Yle Uutiset. Viitattu 18.12.2020.
- ↑ Kiilto luopuu purkkitehtaasta Talouselämä. Viitattu 15.12.2020.
- ↑ Joanna Palmén: Kalaverkkojen kierrätystä, pestäviä ostoskasseja, puutiskiharjoja, muovittomia luottokortteja – Näin suomalaisyritykset ratkovat muoviongelmaa Talouselämä. Viitattu 15.12.2020.
- ↑ Joanna Palmén: Käsidesivalmistajille koronaviruksella on hyväkin puolensa: ”Virusuhka on räjähdysmäisesti kasvattanut kysyntää” Talouselämä. Viitattu 15.12.2020.
- ↑ Joanna Palmén: ”Kun ihmiset istuvat himassa ja virkkaavat sukkia, eihän kukaan osta mitään” – Koronaviruksen talousvaikutus toimii kuin ydinlaskeuma Talouselämä. Viitattu 15.12.2020.
- ↑ Pekka Lähteenmäki: Kiilto lähti metsänistutuksiin Talouselämä. Viitattu 15.12.2020.
- ↑ Suomen Aktiivisin Työpaikka Suomen Aktiivisin Työpaikka. Viitattu 16.8.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kiilto, kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kiilto 100 vuotta, historia (Arkistoitu – Internet Archive)
- Matti Pitko (toim.): Kiilto Oy 90 vuotta – Oman posan politiikka, tarinoita Soljan tehtaasta