Keskustelu Wikipediasta:Merkityt versiot/Arkisto 4

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Tässä arkistossa ovat vuonna 2014 käydyt keskustelut.

---

Pohdintaa merkittyjen versioiden kehittämisestä

Se on tällä hetkellä aika selvää, että nykyinen tapa arvioida muutoksia kolmiportaisella asteikolla (silmäilty, kunnossa, hyvin lähteistetty) ei toimi paristakin eri syystä. Yksi syy on, että ihmisten tapa arvioida vaihtelee suuresti ja lopputulos on jokseenkin satunnainen. Toinen syy on teknisempi; järjestelmä on asetettu tällä hetkellä siten, että artikkelin tila tippuu ennemmin tai myöhemmin aina silmäillyksi. Eli tapaa jolla käytämme järjestelmää on varaa muuttaa. Tässä kaksi eri toisensa poissulkevaa tapaa jolla systeemiä voisi kehittää.

Ylläpidetyt artikkelit & muutoksentarkastajat

Otetaan käyttöön käyttäjäryhmä "muutoksentarkastaja" ja artikkelille taso/lippu "tarkastettu", jolle ainoastaan muutoksen tarkastaja voi artikkelin arvioida. Teknisistä rajoitteista johtuen jos artikkeli on arvioitu tasolle "tarkastettu", niin se estää alemman tason käyttäjien tekemät arvioit. (en muista tarkalleen miten tämä toimi, pitäisi kokeilla). Käyttäjät voisivat ilmoittaa halukkuutensa sille, että he seuraavat jonkin kiistattoman artikkelin kehitystä jolloin heille annettaisiin käyttöoikeus "muutoksentarkastaja" ja sen jälkeen kun artikkeli olisi kunnossa niin se vakautettaisiin tasolle tarkastettu. Kaikki muutoksentarkastajat saisivat merkitä minkä tahansa "tarkastettu" tilaan vakautetun artikkelin muutoksia, mutta se käyttäjä joka on sanonut seuraavansa artikkelin X muutoksia olisi se jonka nakki se viimeistään olisi. Eli käytännössä tämä tarkoittaisi "artikkelikohtaisia ylläpitäjiä" tai jotain jotka ovat sitoutuneet kehittämään jotain artikkelia.

Kategorioiden muutos

Muutetaan arviointikategorioita ("silmäilty", "kunnossa", "hyvin lähteistetty") siten, että ne viittaavat tarkistettavaan diffiin, eikä artikkelin tilaan. Arviointitekstit voisivat olla esimerkiksi "vaatii huomiota", "silmäilty", "paransi artikkelia". Vakiona tai automaattisesti tuleva arvo olisi tässä tapauksessa "silmäilty" ja jos arviointia haluaisi muuttaa ylös tai alaspäin, niin se pitäisi käsin tehdä ja ideana tässä olisi se, että arviointikategoriana nuo olisivat intuitiivisempia kuin nykyinen systeemi.

Muita muutoksia

Lisäksi vaikkei kumpaakaan noista ylläolevista toteutettaisi niin tällä hetkellä "automaattisesti katsottu" tiputtaa arviointitason aina silmäillyksi riippumatta siitä mikä on ollut aikaisempi arviointitaso jolloin arviointitaso ei säily. Automaattisesti katsotun pitäisi arvioida artikkeli sille arviointitasolle joka artikkelilla oli jotta artikkelin arviointi ylemmille arviointitasoille olisi mielekästä. Eli tämä pitäisi muuttaa.

Toinen muutos joka olisi hyvä jossain vaiheessa tehdä on se, että mikäli kolmiportaista arviointia käytetään niin kaikkien kolmen arviointitason pitäisi näkyä käyttöliittymässä ja siten, että niillä olisi jokin helposti hahmotettava yhteys arviointilaatikossa käytössä oleviin valintoihin. Tällä hetkellä "silmäilty" ja "kunnossa" näkyvät listoissa/käyttöliittymässä identtisesti ja tuottavat tekstin "katsottu sinisellä pohjalla. Valinta "hyvin lähteistetty" näkyy arviona laadukas vihreällä pohjalla. --Zache (keskustelu) 28. maaliskuuta 2014 kello 13.17 (EET)

Ehdotuksiin en osaa niin ottaa kantaa, koska olen käyttänyt Merkittyjä versioita vain satunnaisesti. Voinee päätellä siis, että parannettavaa on.

Yleisemmin voisiko tätä merkityt versiot järjestelmää ja muita (hyvä, suositeltu, yms.) integroida keskenään. Olisi vaikkapa tasot 1-7 (Vaikkapa: tynkä, silmäilty, kunnossa, ?, lupaava, hyvä, suositeltu) ja vaikkapa tasot 5 ja siitä eteenpäin vaatii usemamman hyväksynnän, kuntaas sitä alemmat voi antaa yksittäinen käyttäjä oikeuksiensa mukaan. Näin ei olisi kahta ainakin osin rinnakkaista arviointijärjestelmää. Käytännössä siis merkittyihin versioihin tulisi lisää tasoja ja nykyinen wikikoodilla merkitseminen lopetettaisiin.

Eli käytännössä jokaisen sivun lopussa olisi arviointi-laatikko, jossa olisi muokkausmahdollisuudet käyttäjän oikeuksien mukaan. Kaikki annetut tasomerkinnät ja myös arvioinnin puute näkyisi sivun alussa kuten nykyiset SA-merkinnät (tai minusta sanallinen merkintä olisi lukijalle parempi enkipedian tapaan). Lisäksi kaikki tasokeskustelut ja äänestykset olisivat artikkelin keskustelusivulla, jolloin koko keskustelu historia pysyisi yhdellä sivulla.

Vai onko Merkityt versiot -työkalu niin vahvasti tarkoitettu vain tuoreiden muutosten seurantaan että se ei taivu em. mainittuun. -- Usp (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 13.37 (EEST)

Kannatan kunkin muutoksen arvioimista, se ratkaisisi monta ongelmaa kerralla. Iivarius (keskustelu) 6. huhtikuuta 2014 kello 03.24 (EEST)

Piti jo aikaisemmin tulla kommentoimaan. Mielestäni paras ratkaisu olisi pidättäytyä varsinaisessa tarkoituksessa, eli vandalismin torjunnassa. Missään vaiheessa ei ole kai ollut tarkoitus artikkelin sisältöä arvioida, vaan tähän on käytössä muut keinot. Paras tapa parantaa nykyistä käytäntöä olisi siirtyä kolmiportaisesta binääriseen, eli artikkeleissa joko on odottavia muutoksia tai ei. Muutokset hyväksytään tai hylätään, eikä seulojan näin tarvitse arvioida, oliko lisäys millä tapaa vaikuttanut artikkelin "laatuun". Kaikki muu ylimääräinen on turhaa. Esim. "hyvin lähteistetty" artikkeli muuttuu seuraavan muutoksen jälkeen silmäillyksi, ellei sitä uudelleen arvioida ylempään tasoon. Tämä on hankalaa monestakin syystä, mm. välissä voi olla monta muokkausta, joihin muut seulojat eivät ole välttämättä kiinnittäneet huomiota muuta kuin "ei-vandalismia" -tasolla. Valitettavaa on myös se, ettei seulojien "yhteenvedot" ole paremmin näkyvillä, ainakaan, jos versio hyväksytään. Jos ei siirrytä binääriseen vaihtoehtoon, ainakin tähän olisi kiva saada vaihtoehtoja. --Elve © 13. huhtikuuta 2014 kello 22.07 (EEST)

Seulontaviive 2014

Tapanani on silloin tällöin pistokokeena tarkastella Harrin mainiota tilastosivua muutosten seulonnasta. Nyt olen ensimmäistä kertaa huomannut, että taulukossa "Manuaalisen tarkistuksen viive" on kohdassa P₉₅ viive enemmän kuin vuorokauden (1 day 21 min) ja kohdassa P₁₀₀ enemmän kuin kaksi vuorokautta (2 days 4½ hrs). Jokaisessa Merkittyjä versioita käyttävässä projektissa on syntynyt pysyvä jono tuhansista useita päiviä tai viikkoja odottavista muutoksista, ja rupesin miettimään, alammeko me nyt olla sillä vedenjakajalla, jossa backlog vihdoin alkaa kasvaa meilläkin. En usko, että asialle voi tai tarvitsee tehdä mitään, mutta halusin kirjata tämän huomioni muistiin jonnekin, jotta tulevaisuuden wikiarkeologien työ on helpompaa. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 16.50 (EEST)

Kopioidaan tiedot tänne helmikuun 2012 katsauksestani:

Työjonovertailua muissa wikeissä (6.2.2012): saksa-wikissä oli noin 7400 odottavaa muutosta, ja keskimääräinen arviointiaika niille oli kuusi päivää; venäjä-wikissä odottavia muutoksia oli noin 100 000 ja viive oli 171 vuorokautta; unkari-wikissä arviointia odotti noin 1400 muokkausta ja viive oli viikon mittainen.

Työjonovertailua muissa wikeissä (16.4.2014): saksa-wikissä on nyt noin 8850 odottavaa muutosta, ja keskimääräinen arviointiaika niille on yhdeksän päivää; venäjä-wikissä odottavia muutoksia on 182 500 ja viive on 335 vuorokautta; unkari-wikissä arviointia odottaa noin 3000 muokkausta ja viive on 25 päivän mittainen. Meillä suomi-wikissä arviointia odottaa nyt noin 50 muokkausta ja viive on kahdeksan tuntia.

--Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 18.14 (EEST)

Tilanne 16.4.2014

Wikipedia		Odottavia muutoksia arviointijonossa	Viive, keskiarvo	Viive, maksimi	Artikkeleita	Seulojia	Suhdeluku
Saksankielinen	[1]	8 950	9–10 päivää	26 päivää	1 684 064	14 652	115 artikkelia/seuloja
Venäjänkielinen	[2]	182 500	335 päivää	1064 päivää	1 111 147	1 669	665 artikkelia/seuloja
Unkarinkielinen	[3]	3 000	25 päivää	55 päivää	259 401	145	1 790 artikkelia/seuloja
Suomenkielinen	[4]	50	8 tuntia	24 tuntia	345 872	1 070	323 artikkelia/seuloja

--Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 21.20 (EEST)

• Seulontaviive 24.5.2014 klo 16.50: Odottavia muutoksia noin 115, keskiarvo 25 tuntia, maksimi 3 päivää (73 tuntia). Tämä on ensimmäinen kerta kun olen itse nähnyt viiveen olevan ilmoitettu päivissä eikä tunneissa. Harriv:n tilastoissa P₁₀₀ = 2 days 3 hrs. Seulojia on nyt 896. --Pxos (keskustelu) 24. toukokuuta 2014 kello 18.06 (EEST)

• Seulontaviive 27.6.2014 klo 07.16: Odottavia muutoksia 178, keskiarvo 23½ tuntia, maksimi 47 tuntia. Harriv:n tilastoissa P₁₀₀ = 2 days 4 hrs. --Pxos (keskustelu) 27. kesäkuuta 2014 kello 08.52 (EEST)

Tiedostonimiavaruuden ensiarviointi botilla

Noin yleisenä tiedotuksena, niin ajattelin merkitä ensiarvioiduksi kaikki tiedostonimiavaruuden sivut. (Noin 30000 sivua + 6000 ensiarvioitua sivua) Tiedostonimiavaruudessa on varmasti tiedoiltaan virheellisiä sivuja, mutta eipä niitä kukaan ole käymässä käsin läpi ja pidän tärkeämpänä sitä, että a.) saadaan seurattua sivuille tehtäviä muutoksia ja b.) uusien tiedostosivujen tietojen oikeellisuuden varmistamista joka on mahdollista sitten kun arvioimattomia sivuja ei ole liikaa. --Zache (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 12.44 (EEST)

Aloititkin jo. Kirjataan tähän tiedoksi, että ennen botin käynnistämistä tiedostoja oli 36 038 kappaletta, joista arvioituja oli 6 991 tiedostoa eli 19,40 % nimiavaruudesta per 21.4.2014 klo 13.14. --Pxos (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 15.05 (EEST)

Jeh, tosin scripti on tällä hetkellä pysähdyksissä. Noilla viiveillä mitä siinä on niin se arvioi kuvat noin viikossa. Nopeutta pystyy lisäämään ehkä tuplaten tuohon mikä siinä on, mutta sitten tulee Wikimedian asettamat limitit vastaan. --Zache (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 15.31 (EEST)

Wikipedia:Merkityt versiot/Muut kieliversiot

Askartelin listan muiden kieliversioiden Special:ValidationStatistics -sivuille englanninkielisellä käyttöliittymällä varustettuna. Toivottavasti tuosta on hupia jollekulle. Jos joku käy noita läpi niin listaan voisi merkitä ne kieliversiot joihin fiwikin tilastoja on mielekästä verrata. --Zache (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 03.36 (EEST)

Ja toinen minkä askartelin on fr_stats.php joka dumppaa flaggedrevs_statistics -taulusta arvoja html-taulukoksi. Myös muunkieliset wikipediat on tuettuna vaihteeksi ja pendingLag-average lienee sekunteja. (Funktio koodissa joka laskee arvon on tämä) --Zache (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 04.40 (EEST)

Variaatio edellisest, mutta näyttää vain muutaman kentän ja hakee useasta taulusta tietoja. fr_stats_compare.php. Alkuperäisenä ajatuksena oli, että olisi verrannut usean eri wikin tietoja keskenään, mutta en tehnyt sitä vielä. (approve(2) = "uudelleen arvioinnit / odottavat muutokset", approve(2)-i = "ensiarvioinnit", approvers = käyttäjien määrä jotka ovat tehneet vähintään yhden manuaalisen arvioinnin) --Zache (keskustelu) 22. huhtikuuta 2014 kello 05.58 (EEST)

merkittyjen versioiden vaikutus kumouksiin

Wikipedia Statistics - Edit and Revert Trends -graafit ovat näemmä päivittyneet ja niistä näkyy se miten Merkityt versiot ovat vaikuttaneet kumoamiseiin (kohta Revert ratio on Wikipedia FI : Finnish). Eli merkittyjen versioiden käyttöönoton seurauksena esimerkiksi anonyymien muokkaajien tekemien muutosten kumoamisten osuus on pian samalla tasolla vuoden 2008 huippuvuoden kanssa. Huomattavaa tässä on se, että vuonna 2008 ei ollut käytössä vielä väärinkäyttösuodatinta ja artikkeleista kumottiin hulppeat määrät pissa/kakka/homopetteri -muokkauksia jotka eivät enää pääse artikkeleihin saakka niin kumotut muokkaukset ovat olleet laadukkaampia kuin vuonna 2008 kumotut muokkaukset. Jos se mitä kirjoitin 2013 sekalaista kahvihuoneeseen pitää paikkaansa, niin lisääntyneen kumoamisen seurauksena muokkaajamäärät ovat laskeneet. --Zache (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 09.18 (EEST)

Toinen huomio jota voidaan käyrästä tehdä on se, että kumoamisten määrä kasvaa sen mukaan miten suuri osa artikkeleista on ensiarvioituna. --Zache (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 09.22 (EEST)

Kolme tasoa ja kaksi väriä

Merkityt versiot -systeemissä on kolme tasoa: 1. Silmäilty 2. Kunnossa 3. Hyvin lähteistetty.

1. + 2. ovat samanväriset siniset.

3. on vihreä.

Miksi 2. väri ei ole sinisen ja vihreän väliltä? Voisi olla ihan kiva havaita ero sivuhistoriasta ja omista muokkauksista. Mikä on perustelu sille, että käytetään samaa sinistä väriä 1. + 2.? Eikö oksan oravakin ymmärrä, että tasoilla kannattaisi olla eri värit? --Hartz (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 19.28 (EEST)

Ehdotan, että 1. artikkelin taustaksi muutetaan keltainen ja 2. pidetään sinisenä ja 3. pidetään vihreänä. Keltainen olisi oranssista askel parempaan suuntaan. --Hartz (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 19.32 (EEST)

En kannata ehdotusta. Keltainen väri on varattu järjestelmässä "pristine"-tasolle, joka on laadukasta korkeampi. Sitä paitsi värimerkintöjä on tälläkin hetkellä ihan tarpeeksi ja niitä pitäisi vähentää, ei lisätä. Taso 2 eli "kunnossa" pitäisi kokonaan poistaa, jolloin sininen väri jää vain 1. tason käyttöön. Merkityt versiot on ollut täällä käytössä jo kaksi ja puoli vuotta. Nyt pitäisi tehdä välianalyysi sen toimivuudesta ja tehdä tarvittavat muutokset, jotka omasta mielestäni ovat "vähemmän tasoja, vähemmän värejä". Koska muutoksia tuskin tehdään, ei ainakaan pidä lisätä tasoja ja värejä. --Pxos (keskustelu) 5. heinäkuuta 2014 kello 13.37 (EEST)

Onko merkityt versiot vitsi? Kahvihuoneessa olit itse niin kriittinen koko tsydeemiä kohtaan, vaikka lienet tsydeemin pääarkkitehti. Voidaanko merkityt versiot pelastaa välianalyysillä ja sen jälkeisillä muutoksilla, jotta siitä olisi jotain käytännön hyötyäkin? Uaargh. --Hartz (keskustelu) 5. heinäkuuta 2014 kello 14.25 (EEST)

Voisimmeko ottaa mallia germaaneilta https://de.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Flagged_Revisions, joilla on käytössä kaksi tasoa:

… die angezeigte Seitenversion ist weder gesichtet noch geprüft.

… die angezeigte Seitenversion ist als gesichtet markiert. Dies bedeutet, dass ein regelmäßiger Autor der Wikipedia die neue Version angeschaut hat und dass sie keine offensichtlichen mutwilligen Verunstaltungen (Vandalismus) enthält. Über die sachliche Richtigkeit des Seiteninhalts sagt dies nichts aus.

Ensimmäinen taso (harmaalla viivakuviolla) tarkoittaa, että artikkeliversiota ei ole arvioitu. Toinen taso (silmäkuvio) tarkoittaa, että artikkeliversio on arvioitu eli katsottu sellaiseksi, ettei kyseinen artikkeliversio sisällä vandalismia. Silmäkuvio-taso, ei ota kantaa artikkelin sisällön oikeuteen. --Hartz (keskustelu) 5. heinäkuuta 2014 kello 14.43 (EEST)

Niin. Silmäily ei ole vitsi. Suomenkielisessä Wikipediassa on käytössä täsmälleen sama arviointitaso kuin saksankielisessä. Tason nimi on "silmäilty" ja kriteerit ovat ihan samat. Eroavaisuus on siinä, että meillä on tuon yksitasoisen arvioinnin sijasta kolmitasoinen arviointi. Tilastojen mukaan 97 % suomenkielisen Wikipedian versioista on arvioitu tasolle "silmäilty", noin 2,3 % tasolle "kunnossa" ja vain 0,7 % tasolle "hyvin lähteistetty". Tämä ei tarkoita sitä, että ylemmille tasoille olisi vaikeaa päästä vaan sitä, että seulojat eivät käytä näitä tasoja. --Pxos (keskustelu) 5. heinäkuuta 2014 kello 15.25 (EEST)

Sitä paitsi ohjesivuilta näkyy, että on olemassa kaksi laatutasoa ja kolme arviointitasoa. Värit kuvastavat noita laatutasoja (marker) eikä accuracy-kategorian tasoja. Sininen = katsottu, että ei ole vandalismia (silmäilty) tai että versio on kunnossa, millä ei käytännössä ole oikeastaan mitään eroa. Laadukas-tason voisi määritellä useammallakin arviointikategorialla, mutta meillä siihen pääsee, kun versio on "hyvin lähteistetty". Täällä on paljon ohjeita, tilastoja ja dokumentaatiota merkityistä versioista suomeksi, kannattaa lueskella niitä ja tutustua järjestelmän ominaisuuksiin ja historiaan. --Pxos (keskustelu) 5. heinäkuuta 2014 kello 16.15 (EEST)

Merkityt versiot on aivan liian vaikeasti ymmärrettävä systeemi -- siihen täytyy vihkiytyä ymmärtääkseen edes mistä on kyse. Ja kun monet eivät ymmärrä mistä on kyse, niin sattuu virhearviointeja, jotka sotkevat loput arvioinnit. Pxos itse sanoo, että monet tasot ja laatuarviointi merkittyjä versioita käyttäen ei toimi käytännössä. Saksankielisessä Wikipediassa on käytössä vain yksi taso -- silmäilty. Sitten pitäisi olla vain yksi taso -- silmäilty, mutta sittenhän merkityissä versioissa ei olisi enää juurikaan mieltä, kun se olisi pelkkää vandalismin torjuntaa varten? Vandalismin määrä on tavallaan vakio ja merkityt versiot ei vähennä vandalismin määrää. Mitäköhän hyötyä merkityistä versioista sitten on? Kai sen avulla löytää vandalismia helpommin -- epäilyttävät muokkaukset jäävät ikään kuin haaviin... Onkohan tuo haavi kuitenkaan vaivan arvoinen? Merkityt versiot -oikeuksien jakaminen on ollut häslinkiä ja on työllistänyt aika lailla. Artikkeleiden arviointi vasta onkin työllistänyt! Onkohan merkityt versiot suurin ajan ja energian hukka mitä Wikipediassa on ollut -- tynkämerkintöjäkin suurempi -- ja kaikki tuo on ollut pois artikkeleiden lisäämisestä ja kehittämisestä? Jos merkittyjä versioita ei olisi koskaan ollut suomenkielisessä Wikipediassa, olisiko artikkeleihin pesiytynyt enemmän vandalismia? Pystytäänkö merkittyjen versioiden hyödyt jotenkin osoittamaan verrattuna tilanteeseen, jossa merkittyjä ei olisi ollut? Hmmm... --Hartz (keskustelu) 5. heinäkuuta 2014 kello 16.48 (EEST)

Mielestäni kahdella tasolla ei saa olla sama sininen taustaväri. Eri tasolle arviointi pitäisi voida havaita väristä. Nyt "silmäilty" ja "kunnossa" ovat taustaväreiltään samanvärisiä. Eroa ei siis huomaa omat muokkaukset -listassa eikä sivuhistoriassa. --Hartz (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 10.41 (EEST)

Värejä ei muuteta, perustelut yllä. Värit kuvaavat laatutasoja, joita on kaksi. Ihmiset merkitsevät aivan samantasoisia artikkeleita miten sattuu silmäillyiksi tai kunnossa oleviksi. Ei mitään järkeä, että niihin tulee värierot. --Pxos (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 11.08 (EEST)

Onko siinä mitään järkeä, että niitä ei erota värin perusteella? Vai tarkoititko sanoa: silmäillyksi, kunnossa oleviksi tai laadukkaiksi? Heh. --Hartz (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 11.18 (EEST)

Täällä on kaksi koulukuntaa: Zachella on idea kehittää järjestelmää niin, että tasoja lisätään ja monipuolistetaan ja otettaisiin käyttöön mahdollisesti toinen arviointikategoria nykyisen rinnalle. Minä edustan näkökantaa, että tasoja pitäisi vähentää ja selkeyttää niin, että kaksi arviointitasoa olisi korkeintaan ja yhdelläkin pärjättäisiin. Muiden ihmisten näkökantoja en ryhdy tähän referoimaan, mutta osa ihmisistä on sanonut, että seulonta on nytkin erinomaisen monimutkainen juttu, josta ei paljoa ymmärrä. Minun mielestäni kaikissa minun mielipiteissäni on todella paljon järkeä, ja toisten mielipiteissä on sitten toisenlaista järkeä. En ole toistaiseksi nähnyt syytä vaihtaa mielipidettäni. --Pxos (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 12.15 (EEST)

Tällä keskustelusivulla Käyttäjä:Elve kommentoi: "Piti jo aikaisemmin tulla kommentoimaan. Mielestäni paras ratkaisu olisi pidättäytyä varsinaisessa tarkoituksessa, eli vandalismin torjunnassa." --Hartz (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 12.19 (EEST)

Merkityt versiot on susi

Yksi argumentti merkittyjen versioiden puolesta on, että lukijat eivät näe vandalismia sisältävää tarkastamatonta artikkelia (sisällönhallinnalla saavutetaan vandalismiton ulkokuori), ja että tästä olisi lukijoille valtavasti hyötyä, mutta kun tarkemmin miettii, niin onkohan tuo vandalismin piilottaminen kovin järkevää, kun eihän sitä vandalismia kukaan sitten huomaa, kun se on piilossa? Vandalisminhan pitäisi olla mahdollisimman monen nähtävillä, jotta se voitaisiin silmäparein havaita ja kumota. Tällä hetkellä erikseen valitut käyttäjät hoitavat sisällönhallintaa ja heidän on tarkastettava muutoksia tasaista tahtia tai muuten tarkamista odottavien muutosten lista paisuu hallitsemattomaksi ja viive muokkauksesta sen tarkastamiseen venyy. Eikö tehdyt muokkaukset voitaisi vain hyväksyä oletusarvoisesti kuten ennen ja puuttua niihin muokkauksiin, joihin on tarvetta puuttua? Tuo olisi yksinkertaisempaa ja kevyempää kuin merkityt versiot.

Merkityt versiot on aivan tajuttoman raskas ja monimutkainen ratkaisu ongelmaan, joka on vandalismi. Merkityt versiot ei vähennä vandalismin määrää, joten siitä ei ole hyötyä vandalismin vähentämisessä. Vandalismia on sama määrä, oli merkityt versiot käytössä tai ei. Merkityt versiot ei vähennä vandalismintorjunnassa tarvittavaa työtä, kun vandalismimuokkauksia on yhtä paljon kuin olisi ilman merkittyjä versioitakin. Itse asiassa merkityt versiot vaatii enemmän työtä, koska kunnollisetkin muokkaukset on erikseen hyväksyttävä, siinä missä ennen vain vandalismi täytyi erikseen kumota. IP-osoitteiden tekemistä muokkauksista 80 % on silti kunnollisia ja vain 20 % vandalismia -- kumotaanko 20 % vai seulotaanko nappia painamalla kaikki 100 %? Ero on viisinkertainen.

Merkittyjen versioiden käyttö laadunarviointiin ei onnistu, kun käyttäjät painelevat nappuloita miten sattuu, eikä ole mitään jaettua näkemystä artikkelin laatutasosta, eikä voi ollakaan kun yksi käyttäjä tekee arvion (mikä on sinusta "hyvin lähteistetty"?). Jos laatutasoille asetetaan selkeät kriteerit, niin kaikkien tarkastajien pitäisi sisäistää kriteerit. Jos merkityistä versioista poistettaisiin laadunarviointiominaisuus eli karsittaisiin tasojen määrä kolmesta vain yhteen (silmäilty), merkityt versiot olisi puhtaasti vain vandalismintorjunnan väline, mutta järjetön ratkaisu ongelmaan, joka on vandalismi. Merkityt versiot on monimutkainen tsydeemi ymmärrettäväksi ja siihen kuuluviin tasoihin, rajoihin ja oikeuksiin ym. vihkiytyminen olisi paremmin käytetty artikkelien lisäämisessä ja kehittämisessä.

Artikkeleissa on sivuhistoriat ilman merkittyjä versioitakin ja artikkelin sivuhistoriasta on havaittavissa ja kumottavissa aikaisemmat artikkeliin tehdyt muutokset. Miksiköhän ratkaisu vandalismintorjuntaan on sellainen, joka monimutkaistaa Wikipedian muokkaamista, eriarvoistaa käyttäjät arvioijiin ja pakkoarvioitaviin (IP-osoitteet ja uudet käyttäjät), vaatii enemmän työtä vandalismin torjunnassa ja ei vähennä vandalismin määrää? Artikkelien silmäily ei ole tuottavaa toimintaa, kun sillä sinisellä taustavärillä ei tee mitään. Senhän saa vaikka vahingossa nappia painamalla, tadaa. Laadunarviointi ei toimi nappuloita painamalla, tämä on minulle selvitetty, ja vandalismintorjunnassa merkityt versiot on turhake. Tulipahan sanottua. --Hartz (keskustelu) 6. heinäkuuta 2014 kello 02.17 (EEST)

Suomi-wikin seulonnassa on eri asetukset kuin saksa-wikissä. Täällä sivujen uusin versio näkyy aina heti kaikille riippumatta siitä, onko se katsottu vai onko siinä odottavia muutoksia. Ainoastaan muutama kymmenen erikseen vakautettua sivua näyttää lukijoille ensimmäisenä katsotun version. Vandalismi näkyy siis aina kaikille heti. Seulonta siirtää vakiokäyttäjien ajankäyttöä väistämättä eräänlaisen "tietosanakirjan kustannustoimittajan" suuntaan kun muiden tekemiä muutoksia pitää käydä katsomassa ja seulottavia muutoksia tulee noin 500 joka päivä (tosin useita samoihin artikkeleihin, jolloin arviointeja pitää tehdä vain noin 150–200 vuorokaudessa). Tätä tuoreiden muutosten tarkkailua tehtiin ennenkin, mutta hatarasti. Seulonta kerää kaikki muutokset jonoon, mikä on huomattavan kätevää. Teknisistä asioista pitää ottaa yhteyttä Merkittyjen versioiden kehittäjään, koska perusasetuksiin ei voida täällä vaikuttaa. Yllä olevan susibongailun voisi melkein siirtää merkittyjen versioiden keskustelusivulle, jonne se sopisi paremmin. --Pxos (keskustelu) 6. heinäkuuta 2014 kello 02.51 (EEST)

Äh, en ole vakuuttunut. Tämä on muutaman teknologiaekspertin viritys, johon muut eivät pääse edes ajatuksellisesti sisään, kun se on niin viritys. Muut kuin nämä muutamat teknologiaekspertit eivät ymmärrä merkittyjen versioiden sisäisestä logiikasta enempää kuin sika pohjantähdestä. Merkityt versiot ei edes vastaa sitä mitä sen Wikipedia-nimiavaruuden sivulla sanotaan. Luin kyllä kohdan "Mitä hyötyä Merkityistä versioista on?". Eikö tämän tsydeemin hallinoinnissa ja virittelyssäkin mene jo ikä ja terveys? Itse Pxos minulle sanoit, että laatuarviointi ei toimi merkittyjä versioita käyttäen. Merkityt versiot -tekniikalla ei voida varmistaa "asianmukaista laatua", vaikka näin väitetään. Tiedät tämän itsekin! --Hartz (keskustelu) 6. heinäkuuta 2014 kello 03.06 (EEST)

Kaksi eri asiaa: Merkityt versiot, joka on tekniikka, ja sitten seulonta eli sivujen arviointi, joka on sovittu käytäntö. Seulonta ei ole alusta saakka väittänyt ottavansa mitään kantaa laatuun. Silmäily ei ole laadun arviointia. Tekniikka antaa mahdollisuuden laadun arviointiin vaikka millä eri tasoilla, mutta Wikipediaan se ei sovellu. Mutta eipä minulla ole nyt tähän mitään sen kummempaa ajatusta, näistä asioista on keskusteltu aiemmin jo paljon, joten kannattaa lukea esim. tämän sivun arkistot. Tai kirjoittaa vaikka Zachelle, hän varmaan on innoissaan saadessaan jobinpostia. --Pxos (keskustelu) 6. heinäkuuta 2014 kello 03.16 (EEST)

Onhan niitä merkityt versiot -työkalun tasoja muutettu ajan saatossa, kuten pääsivulta voimme huomata. Mietin vain, että mikä olisi paras tasovalikoima ja kimmokkeen siihen annoit sinä itse Pxos, kun sanoit ettei laatuarviointi työkalua käyttäen onnistu ja että tasojen määrää pitäisi vähentää. Tässä on sen välianalyysin paikka. Mennäänkö sitten de-wikin malliin, jossa on vain yksi taso (silmäilty)? Jos siihen mennään, niin työkalu on vain puhtaasti vandalismintorjunnan väline. Ja sellaisena raskas, monimutkainen, edellyttää melkoisesti hallinnointia yms. Samalla voidaan poistaa väärä kuvaus pääsivulta -- on poistettava kaikki laatuun/laadun arviointiin liittyvät sanat merkittyjen versioiden pääsivulta. Pääsivulla on nyt liikaa "voi olla" -tyyppistä tekstiä. --Hartz (keskustelu) 6. heinäkuuta 2014 kello 03.31 (EEST)

Muistaakseni Zachekin kirjoitti, että merkityt versiot ei sovellu laatuarviointiin. Hassu juttu, että merkittyjen versioiden pääarkkitehdit Pxos ja Zache myöntävät tämän, mutta aloite ei tule heiltä. Itse olen suunnitellut jo vuoden päivät, että Wikisanakirjassa otettaisiin käyttöön merkityt versiot, kun "aika on otollinen", mutta jos laatuarviointi ei sillä juurikaan onnistu, niin Wikisanakirjassa ei oikeastaan ole tarvetta millekään raskaalle vandalismintorjuntatyökalulle, ja siellä vandalismintorjunta onnistuu ilman merkittyjä versioita. Minun näkökulmani on potentiaalisen "käyttöönottajan", niin jumaleisson eihän käyttöönottoon kannata ryhtyä, kun täällä merkityt versiot on susi. --Hartz (keskustelu) 6. heinäkuuta 2014 kello 03.54 (EEST)

Siis käytännössä näin: kun jonain lähitulevaisuuden päivänä VIHDOIN JA LOPULTA 100 % artikkeleista on silmäilty eli arvioitu perustasolle, minkä eteen on tehty töitä AINAKIN KOLME VUOTTA, sen jälkeen EI VOIDA siirtyä ns. hienompiin systeemeihin -- eli laadun arviointiin, KOSKA SE EI TOIMI. Kiitokset osallistuneille! --Hartz (keskustelu) 6. heinäkuuta 2014 kello 04.12 (EEST)

Ihmettelen moista negatiivisuutta. On totta että merkittyjen versioiden korkeammat laatutasot ovat lähinnä kuriositeetti, ne voisi ehkä jopa poistaa. Sen sijaan silmäilty-taso toimii aivan mainiosti. Kun artikkeli merkitään silmäillyksi, voidaan olla melko varmoja että koko artikkeli on suurella todennäköisyydellä vandalismista vapaa. Kun tämän jälkeen ip:t tekevät muokkauksia, ne näkyvät artikkelin historiassa eri värillä ja tarvitsee tarkistaa vain nuo muokkaukset jotta silmäilty-status voidaan palauttaa koko artikkelille. Ennen merkittyjen versioiden käyttöönottoa kumotessa vandalismia tuoreista muokkauksista ei artikkelin tilasta voinut tietää yhtään mitään. Saattoi olla että artikkelissa oli silti vanhempaa vandalismia jota kukaan ei ollut silmäillyt. --Jisis (keskustelu) 6. heinäkuuta 2014 kello 13.27 (EEST)

Merkityt versiot on siis tekniikka ja ohjelmistolaajennus, seulonta on se käytäntö, joka on otettu Wikipediassa käyttöön. Tekniikka antaa mahdollisuuden laadun arviointiin ja sivulla olevaa tietoa ei ole syytä muuttaa. Sivu ei kerro mitään siitä, millainen on policy ja praksis Wikipediassa vaan sitävastoin ohjesivu kertoo sen. Pitää erottaa toisistaan 1) tekniikka ja laajennusosan mahdollisuudet, 2) se miten sitä eri projekteissa käytetään (fi-wikin seulonta, en-wikin Pending Changes) ja 3) se miten ihmiset oikeasti arviointityökalua käyttävät. Kun Wikipediassa on sovittu seulonta-asetukset kolmitasoisiksi ja kun huomataan, että ihmiset eivät juuri käytä kolmea tasoa, tämä ei ole itse Merkityt versiot -tekniikan vika. --Pxos (keskustelu) 6. heinäkuuta 2014 kello 13.52 (EEST)

Aiemmin ip:n muutoksen saattoi tarkastaa useampikin vandalismintorjuja, nyt silmäilystä jää merkki, joten tuplatyö/tarkastus jää pois. Siksi siis merkityistä versioita on todellista hyötyä vandalismintorjunnassa. --Opa (keskustelu) 6. heinäkuuta 2014 kello 15.26 (EEST)

Arvelisin, että tätä merkityt versiot -tekniikkaa ei ole "myyty" yhteisölle työkaluna, jonka avulla tuplatarkastukset jäävät pois. Arvelen, että merkityt versiot -tekniikka on myyty laatuarviointiominaisuutta mainostamalla. Laatuarviointi ja siihen liittyvät myöhemmin käyttöönotettavat hienommat systeemit oli argumentti merkittyjen versioiden puolesta. Myös se, että arvioimaton versio sivusta ei näy lukijoille oli argumentti merkittyjen versioiden puolesta. Kertoman perusteella laatuarviointi ei toimi ja siten eivät mitkään hienommat systeemitkään. Arvioimattoman version piilottaminen ei ole kertoman perusteella käytössä, vaan vandalismit tulevat välittömästi näkyville artikkeliin. Tuplatarkastukset tuskin koskaan olivat ongelma tai ainakaan haitaksi. Nyt yksi arvioija voi arvioida väärin ja sepäs haitallista onkin, kun luotetaan tuohon yhteen arvioijaan sokeasti. Ja nappuloita voi painaa vahingossa. Uudelleenohjauksia on Wikipediassa varmaan yhtä paljon kuin artikkeleita -- nuo kaikki kuuluvat merkittyjen versioiden piiriin, huh huh. --Hartz (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 11.10 (EEST)

Mielenkiintoinen arvelu, mutta virheellinen. Lähinnä merkityt versiot otettiin käyttöön laadunvarmistus/vandalismintorjuntatyökaluna. Lähtökohtana oli dewikin tyyppinen systeemi jossa on yksi taso ja muutokset näkyvät artikkeleissa vasta hyväksynnän jälkeen. Keskusteluissa variaatioina oli lähinnä se, että onko käytössä jälkimoderointi jossa muutokset menevät suoraan artikkeleihin vai dewikin tyyppisesti vasta hyväksynnän jälkeen sekä se, että riittääkö resurssit kaikkien artikkeleiden valvomiseen vai pitäisikö seurata ainoastaan esimerkiksi eläviä henkilöitä. (ks. Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto_69, Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Keskustelu_merkittyjen_versioiden_käyttöönotosta.) --Zache (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 12.14 (EEST)

Minä näen seulonnan liukuhihnan kaltaisena, jossa läpi voi päästä muutama prosentti viallisia tuotteita, mutta pääasia on että jokainen tuote käy seulojan silmäilyssä, vaikka silmät olisivatkin puoliummessa. Minä sanon nyt tähän kiusallani, että seulonta on ihan mielettömän hyvä juttu, tosi mahtava järjestelmä ja kerta kaikkiaan parasta, mitä Länsi-Euroopassa on tapahtunut keskiajan jälkeen, niin pääsen samalle argumentaatiotasolle Hartzin kanssa. Vaikka laatuarviointi ei toimi, silmäily toimii tarpeeksi hyvin. Kuten Zache sanoi, tämä perusroskan torjunta on koko järjestelmän kantava idea. Siinä on vain sitten kuorrutuksena monitasoinen arviointi, jota ei juurikaan käytetä niin, kuin sitä kenties ajateltiin käytettävän, kun tätä häkkyrää kasattiin 2,5 vuotta sitten. Jos laatuarviointi ei toimi, se on nyyh, mutta loputon itku ei auta. Hartzin päivittelyt siitä, miten sutta ja sekundaa kaikki on, ei ole kovin hyödyllistä. Eikä sillä muuteta mitään. --Pxos (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 12.38 (EEST)

Uudelleenohjauksien käsittely

Uudelleenohjaukset sisältyvät arvioitaviin sivuihin eli ne kuuluvat merkittujen versioiden piiriin. Varmaankaan uudelleenohjauksia ei saada pois piiristä, kun kyse on pohjimmiltaan artikkelinimiavaruudesta. Onko uudelleenohjauksia ajettu jollakin botilla merkityiksi? Pitäisikö? Miten uudelleenohjaukset on tarkoitettu käsiteltäviksi? Pitäisikö aina itse merkitä tekemänsä uudelleenohjaus merkityksi ja peräti laadukkaaksi? Hmm... --Hartz (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 10.48 (EEST)

Kaikkiin kysymyksiin vastaus on ei. Joku joskus valitti, että meidän ohjeet ovat liian yksityiskohtaiset ja pitkät, mutta näköjään eivät ole. Uudelleenohjauksia ei lasketa tilastoissa. Ei ole ajettu botilla. Ei pitäisi. Uudelleenohjaukset voi jättää sillensä tai merkitä silmäillyksi. Omatekemät uudelleenohjaukset tulevat seulojien tekeminä aina automaattisesti katsotuiksi, niitä ei tarvitse merkitä. Ei pidä merkitä laadukkaiksi, koska lue ohjeet ja ymmärrä. Oletko oikeasti näin pihalla koko systeemistä vai onko tämä jotain ihmeellistä kommentointia vain sen vuoksi, että on hauskaa kirjoittaa koko ajan kaikkea kummallista sinne sun tänne? --Pxos (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 11.11 (EEST)

Sivuilta Wikipedia:Merkityt versiot ja Wikipedia:Seulojat ei löydy mitään etsimällä "uudelleenohj*". --Hartz (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 11.15 (EEST)

Unohda nyt ne Merkityt versiot kerrankin! Se on Zachen joskus vuosia sitten aloittama ja minun täydentämäni sivu koskien seulonnan taustalla olevaa tekniikkaa, se ei ole ohjesivu. Kun olet seuloja, eräs kriteeri seulojana olemiselle on käytännön mukaan se, että on lukenut ohjeen sivujen arvioinnista. Tälle sivulle on muistaakseni kolme linkkiä sivulla Wikipedia:Seulojat. Ohjesivulla on virke, jossa mainitaan uudelleenohjaukset. --Pxos (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 11.18 (EEST)

Oho, löytyi vielä erillinen sivu Ohje:Sivujen arviointi. Pitäisikö uusien seulojien löytää ja lukea nämä kaikki!? Kyseiseltä sivulta ei löydy mitään etsimällä "uudelleenohj*", mutta tietysti asiakas on aina väärässä... --Hartz (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 11.22 (EEST)

Jollei olisi heinäkuu, voisi olla aprillipäivä. Tuo on se ohjesivu, johon on linkkejä pilvin pimein kaikkialta. Se on myös sivu, joka annetaan uusille seulojille linkiksi tai jota olen itse tarjonnut luettavaksi ennen kuin itse olen antanut parille jampalle seulojanoikeudet. Olet itsekin saanut minulta aiemmin linkin tuolle sivulle, joten turha aprillata, että sivu on sinulle uppo-outo. Seulojien ei pidä lukea "näitä kaikkia" vaan ohjesivu. Muissa sivuissa on sitten heille lisätietoa, jos heitä kiinnostaa tekniikka tai selitys käyttäjäryhmästä. Asiakas on väärässä nyt koko ajan, ja ilmeisesti täysin tahallaan. Sivulla on virke, jossa puhutaan ohjauksista, ei uudelleenohjauksista. Jos ei löydy selaimen hakutoiminnolla, aina on mahdollisuus lukea koko sivu läpi ja löytää oikea kohta. Käytäntö itse asiassa vaatii, että seuloja tuntee tuon ohjesivun sisällön. Perkele. --Pxos (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 11.28 (EEST)

Ai tämä? "Huomaa, että mallinetta, tiedostoa tai ohjaussivua ei tule arvioida laadukkaaksi (hyvin lähteistetty), koska niissä ei ole lähteitä. Tällaiset sivut kannattaa merkitä vain silmäillyiksi." No jösses, ovatko mallineet ja tiedostotkin merkittyjen versioiden piirissä!? Noitahan on enemmän kuin tusina! No pitääkö ne silti merkitä silmäillyiksi vai kannattaako vain? --Hartz (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 11.38 (EEST)

Sellainen huomio, että minä ja Pxos ollaan kyllä tietoisia siitä, että seulonnan ohjeita pitäisi selkeyttää ja tiivistää. Jos innostusta löytyy niin lapion saa ottaa käteen ja ryhtyä konkreettisesti muokkaamaan ohjeita keskustelusivulla chattaamisen sijaan. :) Ainakin omalla kohdallani ongelmana on vähän ollut se, että vaikka tiedostankin ohjeiden sisällön parantamisen tärkeyden niin samaan hetkeen ei ole vielä toistaiseksi osunut vapaata aikaa ja inspiraatiota. --Zache (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 11.40 (EEST)

Hartzin ei kannata koskea ohjesivuihin. Hän on joko oikeasti tai leikisti niin pihalla kaikesta seulontaan liittyvästä huolimatta siitä, että hänellä on asiaan lukuisia chattejä avoinna eri sivuilla, että suosittelen ensin hänelle tutustumista sekä ohjeisiin että käytännön seulontatyöhön ennen kuin hän muuttaa ohjeet susiksi. --Pxos (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 11.45 (EEST)

> "Sudesta sudempaa Hartz aikaan saa.

> Jos Pxokselta muokkaamiseen luvan saa.

> Pxos ei kannusta muokkaamiseen rohkeaan.

> Vaikka ohje nimenomaan siihen kannustaa." --Hartz (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 11.54 (EEST)

Nastaa. Kirjoitanpa kommenttini uudestaan käyttäen samoja sanoja sekä bonuksena vähän muita. Ohjesivu on käytäntösivu. Koska kaikkea voi muokata rohkeasti, Hartz saa muokata kaikkea rohkeasti, mutta on asioita joita Hartzin ei kannata muokata. Lisäksi ohjeiden kirjoittaminen tai muokkaaminen yleensä edellyttää sitä, että ohjeiden kirjoittaja on perehtynyt aiheeseen. Tällä sivulla olevien kommenttien perusteella vaikuttaa siltä, että Hartz on ollut seulojana useamman vuoden, mutta vasta tänään löytänyt ensimmäisen kerran ohjesivun. Siispä minun mielestäni ohjeiden muuttaminen tuolla tietotasolla ei ole kannattavaa. Lupaa minulta ei tarvita, täällä saavat kaikki sotkea ja sompailla ilman erityistä lupaa minulta. --Pxos (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 12.01 (EEST)

Pienet ja yksittäiset arviointia kaipaavat muokkaukset listaksi

Pystyisikö jollain keinolla kasaamaan sellaista listaa, johon listattaisiin arvioimattomat artikkelit, joiden muutoshistoriasta pitäisi tarkistaa vain jokin yksittäinen ei-seulojan muokkaus, minkä jälkeen artikkelin voisi merkitä arvioiduksi? Listalle siis kerättäisiin suorat linkit niihin muokkauksiin, jotka tulisi tarkistaa. Lista voisi sisältää aluksi ensin ne muokkaukset, joiden merkkimäärän muutos olisi hyvin pieni eli ts. nopeasti tarkistettavissa - esim. 0-10 tavua molempiin suuntiin. Ts. lista sisältäisi varmaan lähinnä pieniä tiedonlisäyksiä ja kielenhuollollisia muokkauksia. Kun lista hupenee, niin tavumäärää ja muutoshistoriasta löytyvien silmäilyä vaativien muokkausten määrää voidaan nostaa aina siihen rajaan asti, että tarkistettavien muokkausten raskuus nousee epämielekkään korkeaksi. Tämä juolahti mieleeni, kun huomasin vähän päälle 100k artikkelin olevan vielä arvioimatta. 85.194.253.105 19. elokuuta 2014 kello 20.48 (EEST)

Pystyyhän tuollaisen tekemään. Lisäsin kokeeksi luokkaselaimeen suodattimen jolla voi katsoa vain helposti tarkistettavia artikkeleita sekä listan tarkistettavista diffeistä. Työkalun logiikka menee siten, että ensin hakusanan perusteella luodaan iso lista tarkasteltavista artikkeleista ja sen jälkeen pikasauodattimilla rajataan listaa klikkaamalla suodattimia päälle ja pois. Hakusanat toimivat seuraavasti:

• Luokka:Turku näyttää Turku-luokan sisällön
• Luokka:Turku+ näyttää Turku-luokan ja sen alaluokkien sisällön
• Turku näyttää näyttää niiden luokkien sisällön joissa on sana "Turku"
• Turku+ näyttää näyttää niiden luokkien sisällön joissa on sana "Turku" sekä näiden alaluokkien sisällön

Mikäli olet kiinnostunut kokeilemaan miten tuo käytännössä toimii, niin jos teet itsellesi tunnuksen niin voin lisätä sinulle seulojan oikeudet. --Zache (keskustelu) 21. elokuuta 2014 kello 05.16 (EEST)

Vielä kun saisi jonkinlaisen sorttaus-toiminnon Tarkistettavat muokkaukset -sarakkeeseen ja bottien muokkaukset poistettua tarkistettavien muokkausten joukosta (niitä ei varmaankaan tarvitse tarkistaa) niin voilà. Tuo yllä kuvailtu merkkimäärämuutoksen näkyminen olisi varmaan astetta hankalampi toteuttaa? 85.194.253.105 21. elokuuta 2014 kello 23.15 (EEST)

Lisätään tähän vielä talteen, että nykyisellä ehdolla löytyy 51931 helposti arvioitavaa artikkelia. --Zache (keskustelu) 21. elokuuta 2014 kello 12.37 (EEST)

Eli noin puolet. Mikä on työkalun kriteerinä sille, minkä se katsoo helposti arvioitavaksi? Joissain "helposti" tarkistettavissa artikkeleissa näkyisi olevan jopa yli 20 silmäilyä vaativaa muokkausta. :) 85.194.253.105 21. elokuuta 2014 kello 23.15 (EEST)

Se laskee summaa siitä paljonko artikkelien koko on muuttunut ei-seulojien tekemien muokkausten aikana ja jos muutos on alle 600-merkkiä niin artikkeli on listalla. Sellainen bugi tuossa on, että ehto olettaa ei-seulojan tekemän muokkauksen kokoa verrataan aikaisempaan versioon (parent_id:llä määritetty) ja jos tuota ei ole olemassa niin muokkausta ei huomioida laskussa. Näin on esimerkiksi artikkelin ensimmäisen version kohdalla. --Zache (keskustelu) 22. elokuuta 2014 kello 07.06 (EEST)

Käyttöohjeen päivitystä

Juttelin eilen Rupriikin tapahtuman jälkeen Aulis Eskolan, Haltiamielen ja Strynin kanssa hieman siitä mitä mieltä he ovat merkityistä versioista ja odottavista muutoksista ja sen perusteella jokseenkin selvää on, että nykysysteemi on liian monimutkainen. Ja ajattelin ehdottaa kahvihuoneessa seuraavanlaisia muutoksia:

1. Tiputetaan arviointitasot yhteen eli tehdään systeemistä ulkoisesti samanlainen kuin dewikissä. Eli tällöin arvioinnin yhteydessä näkyisi ainoastaan nappi hyväksy muutos ja kommenttikenttä. Vanhoille arvioinneille ei sinänsä tehtäisi mitään ja ne näkyisivät yhä versiohistoriassa laadukkaina ja vihreällä taustavärillä. Tämä muutos sinänsä on se jota Pxos ja muutamat muut ovat ehdottaneet jo aikaisemmin ja lähinnä minä olen ollut eri mieltä.
2. Kirjoitetaan odottavien muutosten arviointiohje reilusti tiiviimpään muotoon. Sivun lähdekoodin pituutena 7000-10000 merkkiä voisi olla sopiva kohdepituus ja tein pohjaksi lyhennelmän nykyisestä ohjeesta. Yksi huomioitava asia ohjeen uudelleenkirjoituksessa on se, että nykyisellään merkityt versiot lisäävät oleellisesti ip-käyttäjien tekemien muokkausten kumoamisia ja ohjeen sanamuotojen tulisi olla sellaisia, että ne kannustavat arvioijia korjaamaan muutoksia niiden kumoamisten tai hylkäämisten sijaan. Myös rekisteröityjen käyttäjien muokkausten kumoamiset ovat lisääntyneet, mutta siitä ei ole analyysiä kohdistuuko kumoukset kaikkien käyttäjien muokkauksiin vai ainoastaan seulottuihin muokkauksiin.
3. Nykyinen vasemman reunan Tarkasta muutos -linkki voitaisiin muuttaa osoittamaan Toiminnot:Odottavat muutokset -sivulle, jotta muokkaajat näkevät kerralla isomman määrän odottavia muutoksia ja voivat valita niistä kiinnostavimmat. Nykyinen yhden muutoksen satunnaisesti näyttävä systeemi antaa liikaa muutoksia jotka eivät voi vähempää kiinnostaa arvioijia.

--Zache (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 15.21 (EEST)

Avasin keskustelun käytännöt-kahvihuoneessa --Zache (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 09.41 (EEST)

• Vasemman reunan tarkista muutos -linkki on vaihdettu osoittamaan odottavat muutokset sivulle. Oman arvaukseni perusteella muutos nopeuttaa arviointitahtia ja koska systeemissä on mahdollista nähdä kaikki muutokset kerralla. Tämä seurauksena jengi käyttää yksittäiseen muutoksen arviointiin vähemmän aikaa kuin aikaisemmin ja samalla arviointitarkkuus kärsii ja mahdollisesti kumotaan entistä herkemmin. (ehkä tarkastuslinkki pitäisi olla aina näkyvissä jolloin jonossa olisi jatkuvasti vain pari artikkelia jolloin niihin voisi keskittyä?) Tosin aikaisemmin tilanne oli se, että muutosten tarkastus kasaantui muutamalle henkilölle niin ehkä tämä korjaa sen. --Zache (keskustelu) 12. syyskuuta 2014 kello 13.24 (EEST)

Merkittyjä versioita käyttäen kumoamisesta

Minulle on sanottu, että merkityissä versioissa on ihkuihanaa se, että sen avulla voidaan kumota kerralla useammat saman käyttäjän/IP-osoitteen muokkaukset. Mutta niinhän pystyy palauta-napillakin. Palauta-napissa voi lukea esim. "palauta 2 muutosta" tai "palauta 3 muutosta". Eikö kannattaisi seulojaoikeuksien sijaan jakaa näitä palauttajan oikeuksia useammille, kun niillä saadaan samalla tavalla kumottua useampia versioita kerralla? Merkittyjen versioiden hyödyt ovat paljon vähäisemmät, jos ajatellaan, että palauttajat (ja ylläpitäjät, joita aktiivisista seulojista varmaan iso osa) pystyvät kumoamaan yhtä sujuvasti. Vähän niinqu et "tööt, mitä sillä seulomisella ees tekee?!" --Hartz (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 10.53 (EEST)

Jos arviointitasot pudotetaan yhteen, niin silloin merkityt versiot olisi puhtaasti vain vandalismintorjunnan väline. Mutta puhtaasti vandalismintorjunnan väline (ja kumoamiseen yhtä hyvä) on palauta-nappi. --Hartz (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 11.02 (EEST)

Olet seuloja, siis seulo. Ero on se, että palauta-napilla voi kumota ainoastaan yhden käyttäjän muokkaukset, kun taas seulonnassa voi hylätä kaikki artikkeliin tulleet muutokset vaikkapa kolmelta eri käyttäjältä. Lisäksi seulonnassa voi kirjoittaa syyn hylkäämiselle kommenttikenttään. Palauta-toiminto on huomattavan tyly väline muokkausten kumoamiseen ja lisäksi sen käytöstä on tarkkaan sovitut säännöt. Eikös nyt kannattaisi tutustua 1) omien työkalujensa käyttöön ja 2) niistä kertoviin ohjeisiin ennen kuin kirjoittaa tänne näitä oivalluksia, jotka eivät pidä paikkansa? Jos sinun mielestäsi palauttamista voi käyttää muokkausten kumoamiseen ihan vapaasti, et liene lukenut edes palautustoiminnon käyttöohjeita. Herää kysymys, voiko työkaluja olla ihmisellä, joka ei osaa niitä käyttää? Eikös herää? --Pxos (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 11.17 (EEST)

Ei tuollaista usean eri käyttäjän/IP-osoitteen kertakumoamista tarvita kai oikein ikinä? Mikäs olisi sellainen tapaus, että seuloja kävisi kumoamassa kahden tai kolmen muokkauksia kerralla? En seulo, vaan painan palauta-nappia. --Hartz (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 11.21 (EEST)

Jos seuloo paljon tai lukee lokeja, löytää asioita. Kun sinä et halua seuloa, niin en minä rupea tässä selittämään, millaista seulontatyökalun käyttäminen on. Sen saa selville joko arvioimalla odottavia muutoksia tai lukemalla nykyiset yksityiskohtaiset ohjeet asiasta. Vihoviimeistä olisi tässä alkaa selittämään seulojalle, millaista seulonta on. Palautus-toiminto ei ole rinnakkainen muun kumoamisen tai hylkäämisen kanssa, ja asian pitäisi olla hyvin selkeä sille, jolla on palauttajan oikeudet. --Pxos (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 11.31 (EEST)

Kumous kuin kumous. --Hartz (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 13.50 (EEST)

Ei ole. Tässä [5] tuli täysin vahingossa malliesimerkki asiasta. Palautin (rollback) vandaalin muokkauksen artikkelissa, mutta kävikin ilmi, että sitä oli vandalisoitu kahdesta eri osoitteesta. Näin aiempi vandalismi jäi jäljelle ja olisi ehkä jäänyt huomaamatta, ellei artikkelin tila olisi edelleen näkynyt oranssilla (= sisältää arvioimattomia muutoksia). Katsoin asiaa uudestaan ja huomasin aiemman vandalismin, ja hylkäsin koko roskan kerralla, myös oman palautus-muokkaukseni. Tässä konkreettinen esimerkki siitä, miksi seulonta on pelkkää rollbackia huomattavasti parempi. --Pxos (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 15.28 (EEST)

Olet ymmärtänyt väärin. Kyse ei ole siitä, että pystyy kumoamaan useampia muutoksia kerralla vaan siitä, että pystyy tarkistamaan useampia muutoksia kerralla. Eli aikaisemmin käyttöliittymässä ei ole ollut suoraa keinoa jolla saa diffin edellisen tarkastetun version ja tuoreimman version välillä. Itseasiassa fiwikissä ei ole ollut edes keinoa sille, että olisi voinut nähdä mitkä aikaisemmista muokkauksista oli tarkastettuja vaikka mediawiki teknisesti sen merkitsemistä tukikin. --Zache (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 15.55 (EEST)

Ja tarkistus on tae mistä? Siitä että joku on tarkistanut? Mitä jos painoikin nappia epähuomiossa tai tahalteen väärin? Väärin tarkistamalla saa paljon vahinkoa aikaan. Tarkistaminen on aika työlästä. En oikein ymmärrä sitä, miksei voida vain ajatella "versio kuin versio (sisältää vandalismia taikka ei)". Kaikki versiot jäävät kyllä sivuhistoriaan eli ei tarvitse mitenkään erikseen merkitä, että "tästä on lupa jatkaa, kun on tarkistettu". Tuollainenhan olisi työlästä, mutta merkityt versiot on vähän sellainen. --Hartz (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 09.20 (EEST)

Mitä jos joku painoi palauta-nappia epähuomiossa tai tahalteen väärin. Lopeta tuo tarpeeton haukkuminen, ei sinun tarvitse käyttää mitään ellet halua. "Kaikki kerran seulottu" on parempi kuin "osa tuoreista muutoksista kurkattu moneen kertaan". --Opa (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 15.36 (EEST)

Malline:Arviointimuistiinpanot

Ei ole ottanut yleistyäkseen {{Arviointimuistiinpanot}}. Sarjassamme "hyvä idea, vaan ei toimi". --Hartz (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 13.50 (EEST)

Jokseenkin näin. Otan varmaan sen pois käytöstä jossain välissä. --Zache (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 15.51 (EEST)

Uusia seulojia 2014

Nyt kun uusi sivujen arviointiohje on käytössä, niin seuraava nakki lienee vuonna 2014 muokanneiden käyttäjien läpikäynti ja seulojaoikeuksien antaminen, niille keiltä se puuttuu. Tein taas listan käyttäjistä jotka ovat muokanneet wikipediaa vuonna 2014, mutta jotka eivät ole seulojia. Olennaisimpana asiana lienee oikeuksien antaminen automaattiseulotuille, koska automaattiseulottuina heihin ei törmää seulontajajonossa silmiin niin ei heille tule muuten oikeuksia antaneeksi. --Zache (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 11.33 (EET)

Nyt kun on jo aiemmista kokemusta, niin seuraavat kommentit: seulojan oikeudet vain automaattiseulotuille, koska heidät on yhden kerran joku YP todennut luotettaviksi; ei niille, jotka ovat ilmoittaneet etteivät halua; ei niille, joiden keskustelusivuilla on useita huomautuksia erilaisista käytännönvastaisuuksista; ei niille, jotka eivät ole muokanneet ahkerasti, koska eivät sellaiset tee seulojan oikeuksilla mitään. Tällä kerralla voisi jopa harkita sitä, että yp kysyisi ensin käyttäjän oman mielipiteen asiasta eikä vain laittaisi oikeuksia päälle ihan zachena, koska tällä tavalla mielestäni heidät saisi paremmin sitoutettua seulomiseen ja ohjeiden lukemiseen. Ei ole kovin vaikeaa kirjoittaa vakioviestiä tyylin "sinua on ajateltu, luepa ohjeet ja jos puuha kiinnostaa, kerro se, niin laitan sinut seulojaksi lähipäivien kuluessa". Meillä on kai 300–400 seulojaa, jotka eivät koskaan seulo mitään, ja he ovat luultavasi sellaisia, joille oikeudet on vain kaadettu. --Pxos (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 14.03 (EET)

Tämä voisi olla ihan mielenkiintoinen kokeilu. --Zache (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 17.24 (EET)

Haluatko muuten toteuttaa tämän? Jotenkin itseäni en saa itseäni motivoitua itseäni toteuttamaan tätä ja voisin tehdä jotain muuta. Toisaalta jos sinuakaan ei kiinnosta, niin voidaan myös ihan vain Zachena lisätä oikeadet ja kertomalla samassa yhteydessä mistä on kyse. --Zache (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 10.06 (EET)

Minä haluan myös, että seulojan oikeudet ovat samalla tavalla määräaikaisia kuin muutkin aktiivioikeudet. Jos ei ole oikeuksien kytkemisen jälkeen vuoteen seulonut tiettyä määrää (esim. 5–10 kpl/vuosi), oikeudet voidaan poistaa ja muuttaa automaattiseulotuiksi. Mielestäni tämä menetelmä vähitellen "seuloo seulojien joukosta" esiin tunnukset, joille oikeuksista on hyötyä. Tähän on kai pieni konsensuskin syntynyt eri keskusteluissa. --Pxos (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 14.10 (EET)

Minusta seulojanoikeuksien pitäisi olla samanlainen vakioikeus fiwikissä kuin mitä äänioikeus on. Eli kaikille tolkullisille käyttäjille vain seulojaoikeudet ja niiden poistaminen on turhaa työtä. Saman ajan voisi käyttää esimerkiksi oikeuksien jakamiseen :) Ylipäätänsäkin mahdollisuus hyväksyä muiden muokkauksia on paljon vaarattomampi oikeus kuin mitä esimerkiksi automaattisesti hyväksytyt omat muokkaukset ovat, koska keskimäärin jengi on parempi muiden muokkausten arvioinnissa kuin omiensa. --Zache (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 17.24 (EET)

Kuten tiedät, olen päinvastaista mieltä kaikesta, heh. Tämä hallitus–oppositio-dynamiikka voi olla hyödyksi järjestelmän kehittämisessä, kun "kaksi konsulia" eivät aja samaa politiikkaa. Automaattiseulonta kertoo lähinnä, että käyttäjä ei kirjoita "asdaf es jonne pärisee" -tyylistä roskaa eikä automaattiseulotun tarvitse omia muokkauksia miettiä sen kummemmin. Sen sijaan meillä on jo kokemusta siitä, että liian aktiivisia seulojia on pitänyt erikseen huomauttaa siitä, että heidän toimintansa on haitallista tietosanakirjalle (on hyväksytty puppua tai hylätty asiallista tekstiä). Minä edustan sitä kantaa, että lukioon ei pidä päästä, jos todistus on täynnä vitosia ja kutosia. Myöskään autoa ei saa ajaa ilman ajokorttia. Seuloja on abiturientti, jolla on ajokortti. Ei jokainen 16-vuotias, joka saa äänestää seurakuntavaaleissa. (Päällekk. muokkaus: ja tuossa alla näköjään eräs käyttäjä kohteliaasi todisti minun näkökantani oikeaksi.) --Pxos (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 17.31 (EET)

Lisäys aiempaan. Kun Meta-wikissä poistettiin eräältä käyttäjältä steward-oikeudet ja lisäksi säätiön henkilökunta antoi määräyksen, että henkilölle ei saa antaa mitään erityisoikeuksia vuoteen ja vasta karenssiajan jälkeen henkilö voi asettua uudestaan ehdolle, niin säätiön edustajalta kysyttiin, voiko henkilölle antaa (global) rollback-oikeudet. Vastaus oli, että riippuu siitä, onko rollback-oikeus "a position of authority" eli tuoko se mukanaan sellaista valtaa, jonka muut muokkaajat voivat käsittää valtaoikeuksiksi Wikipediassa. Jos tämä katsotaan vallankäytöksi, rollback-oikeuksia ei pitäisi antaa. Tässä on minun mielestäni sama juttu. Tavallisten käyttäjien muutokset tulevat heti näkyviin artikkeleissa, mutta ne silti jäävät odottamaan arviointia. Paikalle sattunut seuloja tekee ratkaisun siitä, saako muokkaus pysyä artikkelissa vai hylätäänkö se. Vaikka samanlaisen ratkaisun voi tehdä kuka tahansa IP-osoitteesta, seulojat on erityisesti valittu tällaiseen muokkausten karkeaan laatuarviointiin. Se on siis mielestäni eräänlainen valta-asema, jollaista ei ole lainkaan automaattiseulotuilla, joiden tarvitsee ainoastaan huolehtia omien muokkaustensa asiallisuudesta. On todennäköistä, että tavallinen käyttäjä käsittää seulojan olevan jonkinlaisessa toimituksellisessa vastuussa sisällöstä. Ainakin on selvää, että seulojat ovat sellaisia käyttäjiä, joille ylläpitäjät ovat erikseen antaneet erityiset työkalut, joita ei ole kaikilla käyttäjillä. Lisäksi seuloja saa aikaan muokkausyhteenvedon, joka alkaa sanalla "hylätty". Se on vallankäyttöä. --Pxos (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 08.53 (EET) ja klo 09.50. Lisäyksiä 5. joulukuuta 2014 kello 09.50 (EET).

Kävin nyt listaa läpi ja siinä on minun näkemyksiäni. Värien selitys: harmaa ja punainen = varoitusväri, keltainen = huomioväri, sininen = ei ole syytä laittaa seulojaksi, väritön = ei käyty läpi tai ei huomautettavaa. Sieltä löytyi noin 25 tunnusta, joiden halukkuutta seulojaksi voisi tiedustella. Ihan hyvä määrä mielestäni, ei liikaa kerralla mutta ei liian vähänkään. --Pxos (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 19.01 (EET)

Tästä kohtaa on siirretty pieni pätkä seulojiin tai merkittyihin versioihin liittymätöntä keskustelua Hartzia käsittelevään kommenttipyyntöön --Zache (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 19.14 (EET)

Seulojan asenteista

Mietiskelin, millaisia eri asenteita seulojilla voi olla työhönsä joko pysyvästi tai sitten mielentilasta riippuen. Olen itse seulonut useita tuhansia muutoksia, joten tunnistan itsessäni ainakin seuraavat neljä mielentilaa seulomiseen. Löytyyköhän muita? --Pxos (keskustelu) 8. joulukuuta 2014 kello 16.52 (EET)

Asenne	Kuvaus	"Mitä tehdä?"
Seuloja on tullimies avoimella rajalla.	Seulojan ainoa tehtävä on torjua vandalismia. Vain hyvin harva muokkaus on selkeää vandalismia ja useimmat lisäykset ovat hyväntahtoisia. Seulojan on syytä hyväksyä melkeinpä jokainen muokkaus riippumatta siitä, onko siinä lähteitä tai kielivirheitä. Seulontaa ei missään nimessä ole tarkoitettu sisällön tarkastamiseen tai valvontaan, ainoastaan pahimman vandalismin torjuntaan. Wikipedia on kehittynyt vuosien ajan ilman organisoitua valvontaa, joten seulonta ei saa olla esteenä tietosanakirjan kehittymiselle.	"Hyväksy melkein kaikki"
Seuloja on kustannustoimittaja.	Vaikka seulojan ainoa tehtävä on tuntea Wikipedian tärkeimmät käytännöt ja estää vandalismin tai epäasiallisten muokkausten säilyminen artikkelin näkyvässsä versiossa, niin tästä huolimatta Wikipedian tason säilyttäminen tai parantaminen on seulojalle tärkeä tehtävä. Vaikka muokkaus olisi asiallinen, sen kieltä voi aina huoltaa, sen sijoitusta tai sanamuotoja voi aina parantaa, siihen voi merkitä lähdepyyntöjä tai parhaassa tapauksessa tarkistaa itse lisätyn tiedon paikkansapitävyyden jostain toisesta lähteestä ja samalla voi lisätä uuden lähdeviitteen. Seulojan tehtävä on ottaa vastaan keskinkertainen sisältö ja muokata siitä Wikipedian käytäntöjen mukaista sisältöä.	"Korjaa virheet ja hyväksy"
Seuloja on portsari.	Seulojan tehtävä on estää vandalismin ja epäasiallisten lisäysten säilyminen artikkelissa. Siksi hän voi käytäntöjen mukaisesti hylätä useimmat lähteettömät tai kielellisesti ala-arvoiset lisäykset eikä hänen itsensä tarvitse niitä korjata. Wikipedian käytäntöjen mukaan vastuu muokkauksen sisällöstä on aina sen kirjoittajalla, joten Wikipediaan ei pidä päästää epämääräistä lähteetöntä tietoa tai huonontaa artikkeleita kehnolla suomenkielellä. Jokaisella on oikeus kumota muokkauksia mielensä mukaan, miksei myös seulojalla?	"Hylkää huonot muutokset"
Seuloja ei vastaa muiden asioista.	Järkevin tapa seulomiseen on huolehtia siitä, että omat muokkaukset ovat asiallisia ja valvoa korkeintaan omalla tarkkailulistalla olevien artikkelien kehittymistä. Seulontatyökalu toimii oman muokkaamisen apuvälineenä eikä ole mielekästä käydä läpi satoja odottavia muutoksia ja päättää niiden kohtalosta. Jos muut seulojat haluavat niitä tutkia, se olkoon heidän ongelmansa tai ilonsa.	"Älä katso muita"

Vaihtoehdot 3 ja 4 kuulostavat tutuimmilta. 1 ja 2 eivät niinkään. Itse välttäisin tuota 1:stä. Lisäksi tuo 2:nen kuulostaa hirveän työläältä ja siis sellaiselta, että se ei käytännössä toimi. Tuo vaihtoehto 3 varmaan vastaa näkemystäni eniten, mutta en kyllä systemaattisesti seulo, vaan seulon vain sieltä täältä, jos on niin tullakseen. En näe mitään käytännön eroa seulomisen ja kumoamisen välillä. Eli seuloja on portsari ja seulominen on vain vaihtoehtoinen tapa kumota. --Hartz (keskustelu) 9. joulukuuta 2014 kello 17.51 (EET)

Itse varmaan seulon eniten 1-2 kohtien mukaan. Tosin hyvin paljon vaikuttaa se mikä on artikkelin lähtötilanne, eli mikäli artikkeli hyvässä kunnossa, niin käytän enemmän aikaa muokkauksen tarkastamiseen ja tarvittaessa korjaamiseen kuin silloin jos artikkeli on valmiiksi epämääräinen. Aika iso osa muokkauksista ovat ajatukseltaan ihan perusteltuja riippumatta siitä oliko muokkaus muuten onnistunut tai täyttääkö se wikipedian käytännöt. --Zache (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 10.02 (EET)

Allekirjoittanut seuloo aika pitkälle Zachen tapaan, kohtien 1-2 mukaan. Vähän päivästä riippuu millä moodilla mennään, mutta aika usein tulee pimpattua tarkistettavaa artikkelia esimerkiksi puuttuvan lähteen lisäyksellä ennen hyväksyntää. --Jukka Kolppanen 12. joulukuuta 2014 kello 10.26 (EET)

Ohjaussivut tarkistetuiksi

Voisiko ensiarvioimaton ohjaussivu tulla automaattisesti tarkistetuksi, jos seuloja tai automaattisesti seulottu käyttäjä vaihtaa sen ohjauksen toiseen. Seulojalta voi olettaa, että muutos on asiallinen ja että jos sivulla oli jotain ylimääräistä sotkua (hyvin harvoin on), hän samalla poisti sen. --Savir (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 10.16 (EET)

Kai se olisi mahdollista botilla merkitä kaikki uudelleenohjaukset ensiarvioiduiksi vaikka aina kerran viikossa joissa viimeisin muokkaaja on ollut seuloja. --Zache (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 10.27 (EET)

Minä en kannata tätä. Ei kai ole liian työlästä merkitä sivua silmäillyksi samalla kun ohjauksen kohteen vaihtaa toiseksi. Sivua tallennettaessa on mahdollista laittaa rasti ruutuun "hyväksy tämä arvioimaton sivu" tai sitten sivun voi ensiarvioida jälkeenpäin yhdellä napin painalluksella, joten tällaiseen ei tarvita bottia. Arvioinnin tarkoituksena on kuitenkin se, että joku ihminen käy kerran katsomassa, että homma toimii. Oletus siitä, että seuloja ei tee virheitä, ei oikein ole kestävä. Ohjaussivujen ensiarvioinnista ei kai muutenkaan ole juuri hyötyä. --Pxos (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 11.34 (EET)

Lähinnä kait tuon hyöty on siinä, että kun ohjaussivu on ensiarvioituna niin sen muutokset tulevat seulonnan piiriin. Ei se, että onko lähtötilanne mitenkään järkevä, koska ohjaussivut on aika sekava sillisalaatti ja täynnä päättömyyksiä joka tapauksessa. --Zache (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 11.41 (EET)

Onko seulojilla vaihtoehtoa hylkää?

Täältä sain käsityksen, että seulojilla olisi käytössään jokin erityinen tapa muokkausten hylkäämiseen (kumoamisen lisäksi). Mistä on kyse? --Geohakkeri (keskustelu · muokkaukset) 24. joulukuuta 2014 kello 20.15 (EET)

Eikös siinä "hyväksy versio" -nappulan vieressä ole "hylkää muutokset" -nappula? Sitä varmaan on tarkoitettu. --Otrfan (keskustelu) 24. joulukuuta 2014 kello 20.20 (EET)

Jos sivulla on odottavia muutoksia, minulla näkyy vain ”Hyväksy versio”. Muuten sen lisäksi näkyy myös ”Poista version arviointi”. Sitäkö nappulaa tarkoitit? --Geohakkeri (keskustelu · muokkaukset) 24. joulukuuta 2014 kello 20.37 (EET)

Klikkaa tuoreissa muutoksissa "odottavat muutokset" tekstiä. edit: tai sivun yläpalkissa "x muutosta tässä versiossa odottaa arviointia..."--Otrfan (keskustelu) 24. joulukuuta 2014 kello 20.40 (EET)

Nyt löytyi. Kiitos! --Geohakkeri (keskustelu · muokkaukset) 24. joulukuuta 2014 kello 20.45 (EET)